“Energiatilanteen poikkeuksellisuuden vuoksi nyt tarvitaan myös kunnilta pikaisia keinoja säästää energiaa. Kaikkien kuntien on aika tarttua toimeen, huolimatta siitä, ovatko ne vielä kunta-alan energiatehokkuussopimustoiminnan piirissä vaiko eivät”, painottaa asiantuntija Anna Sahiluoma valtion kestävän kehityksen yhtiöstä Motivasta.
Yksi kuntien vaikuttavimpia tapoja tehostaa energiankäyttöään on kunta-alan energiatehokkuussopimus (KETS), joka on työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton välinen sopimus. Kunnat ja kuntayhtymät liittyvät sopimukseen liittyjäkohtaisella sopimuksellaan, jossa ne sitoutuvat Kunta-alan energiatehokkuussopimuksen toimenpiteisiin ja tavoitteisiin. Motiva koordinoi sopimustoimintaa käytännössä.
Tällä hetkellä sopimustoimintaan on sitoutunut jo 112 kuntaa ja 12 kuntayhtymää. Energian tehokas käyttö on perusta ja yksi tärkeimmistä toimista ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Sopimustoimintaan liittyminen takaa pitkäjänteisen työn energiatehokkuuden hyväksi. Myös vaikuttavuutta ja tuloksia seurataan tarkasti.
Kuntien energiankäyttö koostuu pääosin lämmöstä, jäähdytyksestä ja ilmanvaihdosta, vedenkulutuksesta, sähköstä sekä liikennepolttoaineista. Energiankäytön tehostaminen kannattaa aloittaa osallistamalla kaikki kunnan toimialat työhön ja kartoittamalla toimialoilta ja yksiköistä energiansäästökohteita. Sen lisäksi energiatehokkuuteen on mahdollisuus vaikuttaa hankinnoissa. Energiansäästötoimenpiteistä kannattaa myös viestiä avoimesti ja selkeästi hyvissä ajoin.
Energiansäästövinkkejä kaikille kunnille
Lämmitys
Lämmitys on merkittävin energiaa kuluttava toiminto. On hyvä aloittaa kartoittamalla mahdolliset helposti korjattavat energiavuodot rakennuksissa. Sen lisäksi on syytä selvittää, missä kunnan rakennuksissa on mahdollista laskea sisälämpötilaa. Erityisesti vajaakäytöllä olevissa rakennuksissa on usein tehostamismahdollisuuksia lämmityksessä. Lämpötilan alentamista selvitettäessä on pohdittava, millaisia vaikutuksia lämpötilan laskemisella olisi henkilöstölle, käyttäjille tai rakennuksille.
Ilmanvaihto
Ilmanvaihto ja jäähdytys on lämmityksen jälkeen toinen merkittävä kunnan energiankulutuksen kohde. Eri yksiköistä pitäisi kartoittaa voidaanko ilmanvaihdon tarpeetonta käyttöä vähentää esimerkiksi alentamalla ilmanvaihtoa sellaisina vuorokaudenaikoina, jolloin tilassa ei ole käyttäjiä. Ilmanvaihtoa muutettaessa on syytä huomioida rakennuksen ilmatase silloin, jos osa ilmastointikoneista jää päälle.
Lisäksi pitää huolehtia ilmanvaihdon käynnistämisestä ja sammuttamisesta, jotta varmistetaan, että ilmanvaihto käynnistetään riittävän aikaisin ennen ensimmäisten käyttäjien saapumista ja sammutetaan vasta sopivan ajan päästä käytön päättymisestä. Ilmanvaihdon toimintaan liittyen on myös hyvä tarkistaa lämmityskaudella, että lämmöntalteenotto toimii oikein ja hyvällä hyötysuhteella.
Sähkönkulutus
Sähkönkulutus kiinteistöjen energiankulutuksessa on kasvussa. Moderneissa energiatehokkaissa rakennuksissa kiinteistötekniikka käyttää yhä enemmän sähköä. Sen lisäksi muiden sähkölaitteiden ja koneiden määrä kasvaa. Monessa kunnassa valaistusta on viime vuosina vaihdettu energiaa säästäviin ratkaisuihin. Samaan aikaan valaistuksen määrää ja valaistustehoa on lisätty monessa kohteessa.
Valaistuksen parantamismahdollisuudet kannattaa selvittää: voiko sähkönkäyttöä jossain tehostaa automaation avulla, esimerkiksi käyttöaika-, paikallaolo- tai liiketunnistimien avulla tai määrällisellä ohjauksella, tai vähentää jollain muulla helposti toteuttavalla tavalla. Kannattaa miettiä myös ulkovalaistuksen säätämisen mahdollisuuksia. Ulkovalaistuksessa säästöjä voidaan saada valaistustehoja alentamalla ja palamisaikoja vähentämällä. Ovatko esimerkiksi julkisivuvalaistukset tarpeellisia kaikkialla? Yksiköiltä voi tiedustella mahdollisuuksia valaistuksen vähentämiseen.
Pienistä puroista syntyy isoja virtoja. Sähkölaitteiden määrän kasvaessa on tärkeää muistaa sammuttaa tietotekniset laitteet silloin, kun niitä ei käytetä sen sijaan, että ne jätettäisiin valmiustilaan. Kuntien on syytä tarkistaa voiko tietokoneiden käyttöä ja päällä oloa vähentää näinkin helposti.
Vedenkulutus
Vedenkulutuksen, erityisesti lämpimän käyttöveden kulutuksen, vähentäminen säästää energiaa. Eri yksiköiltä on hyvä tiedustella, missä lämpimän veden käyttöä voidaan vähentää ja miten se olisi helpoiten toteutettavissa. Opastuksella ja ohjeistuksilla voidaan vähentää lämpimän veden käyttöä myös iltaisin. Kannattaa myös tarkistaa, onko vesikalusteissa vuotoja, jotka on tietenkin korjattava heti, kun ne havaitaan.
Energiatehokas käyttäytyminen
Kiinteistön käyttäjien opastus oikeisiin käyttötottumuksiin on tärkeää energiatehokkaan toiminnan kannalta. Kunnan on hyvä ohjeistaa ja kouluttaa myös tilojen iltakäyttäjiä, kuten järjestöjä. Ensin on syytä kartoittaa, millaista ohjeistusta eri yksiköt ovat antaneet jo aiemmin. Olisiko tässä mahdollisuus parantaa?
Käyttäjät saattavat myös huomata asioita, jotka jäävät muuten huomaamatta. Toimialoilta kannattaa tiedustella, ovatko käyttäjät havainneet esimerkiksi valaistusratkaisuja, jotka tuntuvat tuhlaavilta. Kunnan pitää huolehtia, että käyttäjillä on helppo kanava havaintojen ilmoittamiseen. Avoin kysely kuntalaisille voi tuottaa ideoita laajemminkin.
Säännölliset tarkistukset ja huolto
Nyt on viimeistään aika kiinnittää huomiota energiankulutukseen ja talotekniikan toimintaan. Kulutusseuranta mahdollistaa tehokkaan ja tavoitteellisen energiankäytön. Seurannalla saadaan hyödyllistä tietoa esimerkiksi kiinteistön energiankäytön jakaantumisesta, ajallisista vaihteluista ja energian vuotokohdista.
Seuranta mahdollistaa poikkeamiin puuttumisen. On tärkeää varmistaa, että kaikki laitteet huolletaan asianmukaisesti ja ajallaan. Lisäksi on hyvä ottaa käytännöksi myös säännölliset kattavat rakennusautomaation tarkastukset (esimerkiksi kahdesti vuodessa), joissa käydään kattavasti läpi laitteiden asetusarvot, mittaukset sekä aikaohjelmat ja niiden toimivuus.
Liikkuminen
Polttoaineen säästäminen tuo myös säästöjä. Kunnan kannattaa kartoittaa mahdollisuudet liikkumisen järjestelemisessä: voidaanko joissain kunnan toiminnoissa käyttää yhteiskuljetuksia tai yhteiskäyttökulkuneuvoja, kuten autoa tai polkupyörää?
Energiatehokkuuden huomioiminen hankinnoissa
Hankinnoilla voidaan erityisesti pidemmällä aikavälillä vaikuttaa merkittävästi energiatehokkuuteen. Energiatehokkuuteen panostamalla voidaan saavuttaa myös huomattavia taloudellisia säästöjä huomioimalla investointi- tai ostohinnan lisäksi elinkaarikustannukset. Nyt kannattaa selvittää toimialoilta huomioidaanko energiatehokkuus tällä hetkellä hankinnoissa ja jos huomioidaan, miten se tehdään.
Lisätietoja:
Motiva Oy
asiantuntija Anna Sahiluoma
anna.sahiluoma@motiva.fi
puh. 044 551 4124
