Tietoa tuloksista

Tietojen kerääminen

Kaikkien energiatehokkuussopimuksiin liittyneiden toimijoiden sopimusvelvoitteena oleva vuosiraportointi toteutetaan internet-pohjaisen seurantajärjestelmän avulla. Sopimukseen liittyneet toimijat raportoivat vuosittain muun muassa toteutetut energiatehokkuustoimenpiteensä ja energiankulutuksen sekä muusta liittyneille asetettujen velvoitteiden toimeenpanosta. Elinkeinoelämän ja kiinteistöalan sopimuksissa tiedot raportoidaan pääosin toimipaikoittain.

Sopimusten mukaisesti elinkeinoelämän yritykset raportoivat tiedot vuosittain helmikuun loppuun mennessä, kiinteistöalan toimijat maaliskuun loppuun mennessä ja kunta-alan toimijat huhtikuun loppuun mennessä. Raportoinnin sulkeuduttua raportointitiedot käydään läpi Motivassa ja liittyjiltä pyydetään lisätietoja tai tarkennuksia, mikäli raportointitiedot olivat puutteellisia tai virheellisiä.

Tietojen luottamuksellisuus

Sopimukseen liittyneiden toimijoiden vuosittain raportoimista tiedoista julkaistaan vain yhteenvetotietoja, joista yksittäisen raportoijan tietoja ei voi erottaa.

Energiatehokkuussopimusten kautta kerättyjen henkilötietojen käsittelyä kuvataan sopimusten tietosuojaselosteessa.

Raportoitavat energiatehokkuustoimenpiteet

Energiatehokkuustoimenpide on energiansäästöä aikaansaava konkreettinen toimi, joka toteutetaan energiansäästön aikaansaamiseksi. Toimenpiteet voivat olla teknisiä tai liittyä energiaa kuluttavien laitteiden käyttöön, toimintatapoihin, toimintaympäristöön tai käyttäytymiseen. Toteutetut energiansäästötoimet lähtökohtaisesti parantavat aina energiatehokkuutta. Säästetty energia (MWh/a) määritetään mittaamalla ja/tai laskennallisesti arvioimalla energiansäästötoimen kohteena oleva kulutus ennen toimenpiteen toteuttamista ja sen jälkeen siten, että energiankulutukseen vaikuttavat ulkoiset olosuhteet vakioidaan.

Toimenpiteiden säästövaikutusten laskentaa, raportointia ja dokumentointia varten on laadittu ohjeistus Säästövaikutusten laskenta ja dokumentointi – Yleisiä pelisääntöjä, johon tutustuminen on tärkeää kaikille sopimusten vastuuhenkilöille ja raportointiin osallistuville sekä heidän mahdollisille sopimustoiminnan toimeenpanoon liittyville palveluntarjoajille.

Raportoidut energiatehokkuustoimenpiteet voivat olla TEM:n tukemissa energiakatselmuksissa tai suurten yritysten pakollisten katselmusten kohdekatselmuksissa havaittuja energiatehokkuustoimenpiteitä tai muuten havaittuja energiatehokkuustoimenpiteitä.

Mahdollisimman kattava toteutettujen teknisten ja käyttöteknisten energiatehokkuustoimenpiteiden raportointi on ensiarvoisen tärkeää energiatehokkuussopimustoiminnan tuloksellisuuden kannalta, jotta vapaaehtoista energiatehokkuussopimustoimintaa voidaan Suomessa käyttää Euroopan unionin Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoon.

Toimenpiteiden tyypit

Toimija luokittelee kaikki toimenpiteet joko käyttöteknisiksi (KTEK) tai teknisiksi (TEK) toimenpiteiksi.

• Käyttötekniset toimenpiteet (KTEK) ovat tyypillisesti ilman investointeja toteutettuja asetusarvo- ja käyttöaikamuutoksia. Näiden toimenpiteiden säästöjen elinikä on lyhyt (oletuksena 5 vuotta) tai ainakaan varmuus niillä saavutettavan energiansäästön pysyvyydestä ei ulotu kovin pitkälle.
• Tekniset toimenpiteet (TEK) ovat järjestelmä- ja laiteinvestointeja ja niillä saavutettavilla säästöillä on pääsääntöisesti huomattavasti pidempi vaikutusaika kuin käyttöteknisillä toimenpiteillä, koska laitteiden tekninen käyttöikä on tyypillisesti pidempi. Säästövaikutusten laskenta ja dokumentointi – Yleisiä pelisääntöjä sivuilta löytyy Excel, jossa on esimerkkejä erilaisten toimenpiteiden eliniästä.

Säästövaikutuksen voimassaolo ja elinikä

Tavoitteen saavuttamisen seurannassa hyväksytään vain kunakin tarkasteluvuonna voimassa oleva energiansäästö. Toimenpiteen voimassaolo määräytyy sen toteutusvuoden ja säästövaikutuksen eliniän mukaan.

Toimenpiteen toteutusvuosi on se vuosi, jonka aikana se on otettu käyttöön ja alkanut tuottaa säästöä. Ensisijaisesti toimenpiteet raportoidaan vuosiraportissa, joka koskee toimenpiteen toteutusvuotta. Mikäli toimenpide on unohtunut raportoida oikeana vuosiraportointivuonna, on se tarvittaessa mahdollista raportoida myös jälkikäteen. Tällöinkin toimenpiteen toteutusvuodeksi merkitään sen todellinen toteutusvuosi eli vuosi, jolloin säästövaikutus on alkanut.

Teknisille toimenpiteille (TEK) raportoija itse ilmoittaa eliniän. Mikäli toimija ei raportoi elinikää tekniselle toimenpiteelle käytetään oletuselinikänä 15 vuotta.

Käyttöteknisten (KTEK) toimenpiteiden elinikä on oletuksena seurantajärjestelmässä aina 5 vuotta. Useimmiten käyttöteknisille toimenpiteille EU:n edellyttämissä energiatehokkuuteen liittyvien direktiivien raportoinneissa arvioitua kahden vuoden oletuselinikää on sopimustoiminnassa pidennetty perustuen energiatehokkuussopimuksen edellyttämiin energiahallinnan organisoinnin ja hallinnan menettelyjen velvoitteisiin. Mikäli käyttöteknisen toimenpiteen säästövaikutus on voimassa vielä toimenpiteen oletuseliniän (5 vuotta) päättyessä, on toimenpiteen voimassaoloa mahdollista jatkaa aktivoimalla toimenpide. Aktivointi jatkaa toimenpiteen elinikää 2 vuodella. Aktivoinnin edellytyksenä on, että raportoitu käyttötekninen toimenpide ja sen kohde on pysynyt muuttumattomana ja säästön määrä ja sen pysyvyys kyetään osoittamaan tapauskohtaisesti rakennusautomaatiojärjestelmää tai kulutusseurantaa käyttäen ohjeistuksen Säästövaikutusten laskenta ja dokumentointi – Yleisiä pelisääntöjä mukaisesti.

Liittyjäkohtaisen ohjeellisen energiansäästötavoitteen saavuttamisen seuranta

Toimijat ovat asettaneet energiatehokkuussopimukseen (2017–2025) liittyessään ohjeellisen energiamääräisen energiansäästötavoitteen kaudelle 2017–2025 ja välitavoitteen vuodelle 2020. Tavoitteiden asetanta on esitetty kaikissa energiatehokkuussopimuksissa, jotka löytyvät Sopimus-sivuilta. Tavoitteet näkyvät myös seurantajärjestelmässä.

Ohjeellisen energiansäästötavoitteen saavuttamista seurataan sopimuskaudella toteutettujen seurantajärjestelmään raportoitujen energiatehokkuustoimenpiteiden ja niille raportoidun vuosittaisen energiansäästövaikutuksen perusteella. Tavoitteen saavuttamisen seurannassa huomioidaan vain kunakin tarkasteluvuonna voimassaolevien toimenpiteiden säästövaikutus.

Sopimukseen liittyneen toimijan absoluuttisen energiankäytön ei siis tarvitse olla vuosina 2020 ja 2025 liittymistilannetta alhaisempi.

Sopimukseen liittynyt toimija voi seurata oman sopimuksessa asetetun tavoitteen toteumista seurantajärjestelmässä ns. palautetieto-osuudessa.

Yhteenvedot elinkeinoelämän tuloksista

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen toimenpideohjelmakohtaisissa yhteenvedoissa on huomioitu kaikki kyseiseen toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimat tiedot.

Toimenpideohjelmittain tehtyjen yhteenvetojen lisäksi julkaistaan yhteenveto myös sopimuksessa mukana oleville suurimmille teollisuuden toimialoille (elintarvike-, kemian-, metsä-, teknologiateollisuus). Näissä toimialakohtaisissa yhteenvedoissa on yhdistetty kaikki kyseisen toimialan energiatehokkuussopimukseen liittyneiden yritysten raportoimat tiedot niin ko. toimialaa koskevasta keskisuuren teollisuuden kuin energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmasta.

Energiatehokkuussopimuksiin liittyneet

Lista sopimukseen liittyneistä yrityksistä ja kunnista toimenpideohjelmittain löytyy täältä.

Investointien käsittely yhteenvedoissa

Energiatehokkuussopimusten raportoinnissa energiatehokkuustoimenpiteille ilmoitettava investointi koskee nimenomaan energiatehokkuuden parantamiseen liittyvän toimenpiteen investointia. Mikäli energiatehokkuustoimenpide on osa suurempaa hanketta (esim. peruskorjaus tai tuotantolinjan uusiminen), on energiatehokkuuden parantamiseen liittyvä investointi erotettava tai arvioitava kokonaisinvestoinnista. Mikäli toimenpiteelle raportoitu energiatehokkuutta koskeva investointi vaikuttaa epärealistiselta, sitä korjataan yhteenvetoihin.

Kustannussäästövaikutuksissa käytetyt energianhinnat ja CO₂-kertoimet yhteenvedoissa

Energiatehokkuustoimenpiteiden kustannussäästövaikutusten laskennassa käytetään yhteenvedoissa sopimuksittain/toimenpideohjelmittain yhtenäisiä energianhintoja ja CO₂-kertoimia.

Käytetyissä sähkön hinnoissa on hyödynnetty osittain liittyjien raportoimia tietoja, osittain Tilastokeskuksen tietoja ja lisäksi energiavaltaisen teollisuuden osalta Nordpoolin spot-hintojen keskiarvoa.

Lämmön ja polttoaineiden hinnat eri toiminta-aloilla pohjautuvat Tilastokeskuksen julkaisemiin kaukolämmön ja polttoaineiden hintoihin.

Käytetyt CO₂-kertoimet ovat linjassa kansallisesti energiatehokkuuden EU-raportoinneissa käytettävien kertoimien kanssa.