Työryhmän tehtävänä on pohtia mahdollisuuksia tehostaa energiatehokkuustoimia vuosina 2021–2030 sekä arvioida myös nykyisen energiatehokkuuslain uudistamistarve ja aloittaa tarvittaessa lakimuutokseen tähtäävien toimenpiteiden valmistelu. Erityisesti työryhmän tulee tehdä esitykset toimista, joilla Suomi saavuttaa EU:n muutetun energiatehokkuusdirektiivin 7 artiklan edellyttämät tavoitteet kaudelle 2021–2030. Työryhmän yhteydessä toimii viisi temaattista asiantuntijatyöryhmää, joiden jäseniksi kutsuttiin alan keskeiset toimijat.
Väliraportin mukaan keskeisten nykyisin käytössä olevien ohjauskeinojen toimivuus vaihtelee sektoreittain. Vapaaehtoinen energiatehokkuussopimustoiminta ja energiakatselmustoiminta toimivat varsin hyvin energiatuen vauhdittamina.
Teollisuuden asiantuntijatyöryhmät tunnistivat nykyisten ohjauskeinojen ratkaisevan roolin ja mahdollisuuden niiden tehostamiseen. Energiatehokkuussopimusten osalta tämä merkitsisi kattavuuden lisäämistä, raportoinnin tehostamista ja toimeenpanon voimavarojen varmistamista. Tehostamisinvestointien kynnystä voitaisiin madaltaa innovatiivisten ratkaisujen toteutettavuuden ja kannattavuuden selvittämiseen suunnattavalla uudenlaisella energiatuella. Erityistä potentiaalia nähtiin olevan jäljellä ylijäämälämpöjen hyödyntämisessä ja kuivausprosesseissa.
Liikenteen asiantuntijatyöryhmän mukaan sektorilla tällä hetkellä käytössä olevat ohjauskeinot eivät ole riittäneet liikenteen energiankulutuksen pienentämiseen. Liikenteessä on keskeistä ohjata ajoneuvokantaa energiatehokkaampaan suuntaan. Myös liikennevälineiden käytön tehostaminen ja kulku- ja kuljetusmuotovalintoihin vaikuttaminen parantavat liikenteen energiatehokkuutta.
Palvelut-asiantuntijatyöryhmä havaitsi kolme teemaa eli energiatehokkuuden toimintamalleihin, osaamiseen sekä teknologiaan ja dataan liittyvät muutokset ja haasteet. Keskusteluissa sivuttiin myös rahoitusta ja tukia toimintamallien ja teknologioiden kehittämisessä, minkä myötä neljänneksi kokonaisuudeksi nousi esille jokaista asiantuntijatyöryhmää läpileikkaava teema eli rahoitus. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö sekä yhteiskunnan sähköistyminen edellyttävät ohjauskeinojen hienosäätöä ja riittävää resursointia.
Kuluttajien asiantuntijatyöryhmä havaitsi kolme jatkoselvitystä kaipaavaa pääteemaa: energiatehokkuuden palveluistuminen, kuten asumisen ja liikkumisen palvelut, teknologioihin ja rahoitukseen liittyvät muutokset ja haasteet sekä kuluttajien tottumuksiin, osaamiseen ja toimintamahdollisuuksiin liittyvät muutokset ja haasteet. Teemat liittyvät käynnissä olevaan energiamurrokseen, jonka vauhdittamisessa kuluttajaryhmillä on merkittävä rooli.
Energiatehokkuustyöryhmän työskentely jatkuu asiantuntijaryhmien sektoreiltaan kokoamien uusien energiatehokkuustoimien ja jo olemassa olevien toimien tehostamistarkasteluilla. Erityistä huomiota kiinnitetään poikkileikkaaviin teemoihin, kuten osaamiseen ja viestintään, jotka ovat perusedellytyksiä muiden toimien toteutumiseen. Jatkotarkasteluun valituista toimista tehdään vaikuttavuusarviot, joissa tarkastellaan niiden energiansäästövaikutuksia, hiilidioksidipäästövähenemiä ja toteutettavuutta. Tarkat kuvaukset työn kuluessa identifioiduista toimista julkaistaan työryhmän loppuraportissa syksyllä.
TEM:n energiatehokkuustyöryhmän väliraportti 29.3.2019
Lisätiedot:
TEM
teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen
puh. 029 506 2140 (työryhmän puheenjohtaj
TEM
erityisasiantuntija Pia Outinen
puh. 029 504 7229 (työryhmän asiantuntijasihteeri)
Motiva Oy
johtaja Päivi Laitila
puh. 040 525 5471 (työryhmän asiantuntijasihteeri)
