Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) Blominmäen jätevedenpuhdistamo käynnistyi marraskuussa 2022. Jo suunnittelupöydällä tavoitteeksi otettiin laitos, jonka energiatehokkuus olisi huippuluokkaa koko maailmassa.
HSY:n yksikön päällikkö Kari Reinikainen vahvistaa tavoitteen toteutuneen. Lämpöenergian suhteen laitos on käytännössä omavarainen. Tuotannossa tarvittavasta sähköstä noin 70 prosenttia tuotetaan biokaasua käyttävillä kaasumoottoreilla.
– Blominmäellä toteutetusta ratkaisusta tekee ainutlaatuisen se, että hukkalämpöä saadaan tuotannosta talteen niin monesta kohteesta. Tiettävästi missään muualla ei ole myöskään kolmea eritasoista lämpöverkkoa, jonka kautta talteen kerätty lämpö jaetaan puhdistamon kohteisiin, Reinikainen tiivistää.
Kolme lämpöverkkoa varmistaa energiatehokkuuden
Blominmäki on Suomen toiseksi suurin jätevedenpuhdistamo HSY:n Viikinmäen puhdistamon jälkeen. Uusi laitos puhdistaa noin 400 000 pääkaupunkiseudun asukkaan jätevedet puhdistusaltaissa, jotka on sijoitettu maan alle louhittuun luolastoon.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on kuntayhtymä, joka tuottaa vesihuollon ja jätehuollon palvelut pääkaupunkiseudulla.
Jätevedenpuhdistamolla lämpöä tarvitaan runsaasti. Sitä kuluu eniten lietteen lämmitykseen ja tilojen lämmitykseen. Myös ilmanvaihtoon tarvitaan paljon energiaa.
– Maan alle rakennetussa puhdistamossa tarvitaan paljon ilmaa. Laitokseen otetaan sisään 65 kuutiometriä ilmaa sekunnissa. Se on lämmitettävä myös talvipakkasilla, Reinikainen huomauttaa.
Puhdistamon kolmesta lämpöverkosta ensimmäinen on korkealämpöverkko, johon otetaan noin 70-asteista lämpöä puhdistamon tärkeimmältä primäärienergianlähteeltä eli biokaasumoottoreilta. Kyse on moottoreiden ja pakokaasun jäähdytyksestä saatavasta hukkalämmöstä.
Korkealämpöverkon energiaa käytetään muun muassa tiettyihin tuotantoprosessin vaiheisiin sekä käyttöveden ja tuloilman lämmitykseen. Tarvittaessa korkealämpöverkoston lämmönlähteiltä voidaan ajaa lämpöä myös matalamman lämpötason puolelle, jos korkealämmölle ei ole niin paljon tarvetta.
Myös matalan lämpötilan energia talteen
Blominmäen toista lämpöverkkoa kutsutaan matalalämpöverkoksi. Siihen kerätään hukkalämpöä muun muassa mädätetyn lietteen rejektivedestä, ilmastuskompressoreiden ilmastusilmasta ja öljyjäähdytyksestä sekä kaasumoottoreiden välijäähdytyksestä.
Matalalämpöverkostoon kuuluu noin 5 000 kuution lämpövarasto. Se on vedellä täytetty suuri vesisäiliö, johon ylijäämälämpöä saadaan ajettua talteen myöhempää käyttöä varten.
Kolmas lämpöverkko on niin sanottu nollalämpöverkosto, jolla saadaan talteen kaikkein matalimpien lämpötasojen hukkalämpöjä. Lämmönlähteenä on esimerkiksi puhdistettu jätevesi.
– Voimme hyödyntää jopa 15-asteista puhdistettua jätevettä ja saada siitä energia talteen, Reinikainen mainitsee.
Reinikaisen mielestä kolmen eri lämpötason lämmitysverkon etu on, että eri lämpötilojen hukkalämmöt saadaan tehokkaasti talteen. Energiatehokkuutta parantaa myös se, että joissakin käyttökohteissa voidaan käyttää korkealämpöisempää lämpöä, kun taas toisissa riittää matalalämpöisempi energia.
Esimerkiksi prosessitilojen ilmanvaihdossa tuloilman lämmitys tehdään portaittain niin, että ensin hyödynnetään nollalämpöverkon, sitten matalalämpöverkon ja lopuksi korkealämpöverkon energiaa.
Oivaltavalle ratkaisulle Energianerokas-tunnustus
Ensimmäisenä toimintavuonna Blominmäen puhdistamolla tuotettiin ja hyödynnettiin uusiutuvaa lämpöä yhteensä lähes 18 gigawattituntia. Energiamäärällä lämmitettäisiin noin 900 omakotitaloa vuodessa.
HSY:lle myönnettiin puhdistamon lämmitysjärjestelmästä Vuoden Energianerokas 2024 -tunnustus. Oivaltavia ja erottuvia energiatehokkuustekoja esiin nostavan kilpailun järjestävät vuosittain työ- ja elinkeinoministeriö, Energiavirasto ja Motiva.
Palkintoraadin mielestä energia- ja resurssitehokkuuteen panostaminen näkyy jätevedenpuhdistamolla monellakin tapaa. Hukkalämmöt hyödyntävä lämmitysjärjestelmä on tästä erinomaisen näkyvä esimerkki.
Teksti: Matti Remes
Kuva: Sam Weckman/Luomustudio
