Helsinki on kunta-alalla edelläkävijä energian käytön tehostamisessa. Kaupungin virastot ja liikelaitokset perustivat energiansäästöneuvottelukunnan jo vuonna 1974.
Ensimmäisen vapaaehtoisen energiatehokkuussopimuksen Helsinki allekirjoitti vuonna 1993.
Kaupungin energiatehokkuustyö alkoi julkisten rakennusten energiasäästöstä. Sittemmin työkenttä laajeni muun muassa asuinrakennuksiin ja ulkovalaistukseen, energiatehokkaisiin hankintoihin ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseen.
Vuosien 2008–2016 energiatehokkuussopimuskaudella Helsingin kaupunki laskee säästäneensä energiaa noin 129 GWh. Se vastaa noin 54 000 kerrostalokodin vuotuista sähkönkulutusta.
Nyt alkaneella sopimuskaudella Helsinki sitoutuu säästämään energiaa 7,5 prosenttia vuoteen 2025 mennessä vuoden 2015 tasosta.
– Tavoite on haastava, koska helpot säästöt on jo tehty. Tästä eteenpäin energiankäytön tehostaminen alkaa olla entistä vaikeampaa, Helsingin rakennus- ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri sanoo.
Lisää liikennettä raiteille
Saurin mielestä kaupunkisuunnittelulla on tulevaisuudessa entistä keskeisempi merkitys energiatehokkuuden parantamisessa. Tätä korostaa entisestään se, että pääkaupunkiseudun asukasluku kasvaa nopeasti tulevina vuosina.
– Kantava ajatus on keskittää uusia asuntoja ja työpaikkoja raideliikenteen varrelle.
Siksi raideliikenneinvestointeja on meneillään historiallinen määrä. Pääkaupunkiseudulla Länsimetron ja Kehäradan varrelle rakennetaan nyt paljon. Myös pääkaupunkiseudun poikittaisliikennettä helpottava pikaraitiotie Raide-Jokeri ja Laajasaloon suunniteltu raitiotie Kruunuvuorensiltaa pitkin edistävät energiatehokasta liikkumista ja rakentamista.
Helsingin kaupunki hyväksyi syksyllä uuden yleiskaavan, jonka keskeisenä tavoitteena on kaupunkirakenteen tiivistäminen.
Tähän tähtäävät myös suunnitelmat Helsingin sisääntuloväylien muuttamisesta kaupunkibulevardeiksi. Paljon keskustelua herättänyt esitys kannattaa Saurin mielestä toteuttaa.
– Se vapauttaa satoja hehtaareja maata asuntorakentamiseen, hän perustelee.
Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin mielestä kaupunkirakenteen tiivistäminen raideliikenteen varrelle on paras tapa edistää Helsingin energiatehokkuutta.
Oman auton käyttö vähenee
Saurin mielestä energiatehokkuutta voidaan parantaa tulevaisuudessa myös uusilla liikkuminen palveluna -konsepteilla.
Niissä puhelinsovelluksella voidaan valita kuhunkin matkaan sopivimmat kulkuvälineet ja yhdistää tarvittaessa vaikkapa bussi-, juna- tai taksimatkat saumattomaksi kokonaisuudeksi.
– Yhä useammat kaupunkilaiset miettivät, tarvitaanko liikkumiseen kulkupelin omistamista. Helsingin kantakaupungissa enää alle 50 prosentilla ruokakunnista on oma auto.
Joukkoliikenteen suosiota lisäävät muutkin digitaaliset sovellukset. Helsingin seudun liikenne HSL julkaisi hiljattain uuden version suositusta reittioppaasta, jonka avulla reitin suunnittelu ja tarvittavien kulkuvälineiden valinta on entistä vaivattomampaa.
– Nuori sukupolvi ei tiedä enää mitään aikatauluista. He avaavat sovelluksen ja kirjoittavat siihen, mihin haluavat mennä. Sovellus kertoo myös kunkin vaihtoehdon hiilijalanjäljen.
Ylijäämämaiden kierrätys kannattaa
Pekka Saurin mielestä energiatehokkuuden parantaminen vaatii perinteisten toimintatapojen rohkeaa uudistamista. Hyvä esimerkki tästä on ylijäämämaiden kierrätyksen aloittaminen Helsingin rakennustyömailla.
– Vuonna 2010 valtava rekkaralli kuljetti Helsingistä 500 000 tonnia ylijäämämassoja kaupungin ulkopuolelle. Sitten aloitimme kierrättää ja lajitella massoja paikan päällä. Lopputulos oli, että vuonna 2015 kuljetustarve oli 0 tonnia.
Saurin mukaan tällä tavalla säästettiin 2,1 miljoonaa litraa polttoainetta ja vähennettiin hiilidioksidipäästöjä 5300 tonnilla. Rahallinen säästö oli kymmenen miljoonaa euroa.
– Ajatus ylijäämämaiden kierrätyksestä syntyi siitä, että Helsingissä tai koko pääkaupunkiseudulla ei ollut enää läjitysalueita jäljellä. Maita oli ajettava koko ajan kauemmas.
Teksti: Matti Remes
Kuvat: Helsingin kaupunki, istock
