Vertaisoppimiseen osallistui kuusi kuntien energiatehokkuussopimuksessa mukana olevaa kuntaa: Turku, Rauma, Hyvinkää, Hollola, Hämeenlinna ja Oulu. Kunnat haastattelivat toisiaan päivän mittaisissa arviointivierailuissa kussakin osallistuvassa kunnassa. Haastattelupäivää edelsi kunnan oma itsearviointi energiatehokkuustyön kehittämiskohteista. Kunnat saivat päivästä arviointiraportin ja palautteen.
Kunnat kokivat vertaisoppimisen hyväksi menetelmäksi kehityskohteiden tunnistamiseen ja uusien ideoiden löytämiseen.
”Me voimme oppia toinen toisiltamme, eikä pyörää tarvitse keksiä uudelleen. Näin saamme nopeammin asioita eteenpäin”, toteaa Hyvinkään kaupungin tekniikan ja ympäristön toimialajohtaja Marko Hytönen.
Jo nyt kunnissa on nähtävillä vertaisoppimisen myötä tehtyjä muutoksia. Esimerkiksi Oulussa on katsottu uudelleen energiatehokkuustyön resursointia ja perustettu energiatehokkuustyöryhmä.
Tässä poimintoja haastatteluissa esiin nousseista kehityskohteista ja hyvistä käytännöistä:
- Päättäjien tuki
Jos energiatehokkuustyöllä on kunnassa päättäjien vahva tuki, käytännön toimeenpano on vaivattomampaa. Toisaalta aihe on joissain kunnissa vielä jäänyt päättäjille vieraaksi tai ei ole noussut esiin ilmastotyön kokonaisuudesta. Sitoutumista on esimerkiksi Turussa lisännyt pitkäjänteinen aiheen esillä pitäminen, saavutetut onnistumiset ja energiatehokkuuden kustannushyödyt. Energiatehokkuuden hyötyjä ja onnistumisia esiin tuomalla voidaan vahvistaa koko ilmastotyön saamaa tukea ja näkyvyyttä. - Poikkihallinnollisuus ja energiatehokkuusryhmät
Monessa kunnassa toimii poikkihallinnollinen energiatehokkuustyöryhmä tai -ohjausryhmä. Esimerkiksi Hyvinkäällä vahvuutena on säännöllisesti kokoontuva ryhmä, jolla on vahva johdon tuki ja aktiiviset jäsenet eri toimialoilta. Toimiva poikkihallinnollinen ryhmä on hyvä tapa organisoida toimintaa, edistää tiedonkulkua ja seurata tavoitteiden edistämistä. Ryhmän toimivuutta hankaloittaa, jos ryhmällä ei ole tarpeeksi päätäntävaltaa, tapaamiset ovat liian epäsäännöllisiä tai edustus eri hallinnonaloilta on puutteellinen. - Energiatehokkuustyön toimeenpano kaikilla toimialoilla
Tyypillisesti kunnissa energiatehokkuustyön toteutus on erityisen vahvaa tilapalveluissa ja jalkautus teknisille toimialoille onnistuu. Opetustoimessa löytyy innostusta ja hyviä esimerkkejä. Suurimpana haasteena on sote-puolen mukaan saaminen. - Energiatehokkuustyö ja talous
Monessa kunnassa on käynnissä talouden tasapainotusohjelma, mikä vaikeuttaa energiatehokkuustyötä. Energia- ja ilmastotyössä on tällöin löydettävä ne kohteet ja toimenpiteet, jotka tuottavat rahallista säästöä, jotta ne saadaan vietyä läpi. Esimerkiksi ESCO-mallilla toteutettuna toimenpide voi parhaimmillaan tuottaa heti positiivista kassavirtaa. Toisaalta myös toimenpiteitä, joilla ei heti ole nähtävissä taloudellista hyötyä, tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseen. - Tiedolla johtamisen ja seurannan merkitys
Ajantasainen tieto energiankulutuksesta ja säästömahdollisuuksien tunnistaminen ovat tuloksellisen energiatehokkuustyön kulmakiviä. Helposti saatavilla olevat ja selkeät visualisoinnit seurantatiedosta auttavat jalkauttamaan ja viestimään energia-asioista koko kuntaorganisaatioon, johdolle, kuntalaisille ja sidosryhmille. Esimerkiksi Hollolassa seurantaa ja tiedolla johtamista on kehitetty pitkälle. - Yritysyhteistyö
Energiatehokkuus ja ilmastotyö ovat myös elinvoimakysymyksiä ja tärkeitä alueen yrityksille ja niiden imagolle. Yhteistyö yritysten energiatehokkuussopimustoiminnassa kannattaa. Esimerkiksi Raumalla elinkeinopuoli on ollut ilmasto- ja energia-asioissa yhteydessä alueen yrityksiin. Yrityksille on tarjottu tukea ja neuvontaa muun muassa energia- ja materiaalitehokkuuslaskelmiin. Perustana yhteistyölle ja tuelle on yrityslähtöisyys.
Elokuussa julkaistaan kooste haastattelujen tuloksista. Vertaisoppiminen tulee jatkumaan osana kuntien energiatehokkuussopimuksen toimeenpanoja. Vertaisoppimisen järjesti Motiva yhdessä Energiaviraston kanssa.
Lisätietoja:
Motiva Oy
johtava asiantuntija Okariina Rauta
okariina.rauta@motiva.fi
Kuntien yhteyshenkilöt:
Turku: kalervo.tuomi@turku.fi
Hyvinkää: markku.nieminen@hyvinkaa.fi
Hämeenlinna: marika.kyrklund@hameenlinna.fi
Oulu: johanna.makela@ouka.fi
Hollola: reijo.reponen@hollola.fi
Rauma: matti.lehtonen@rauma.fi
