Nykyisen Kurikan kaupungin alueella on vajaan vuosikymmenen aikana vaihdettu yhteensä yhdeksän kyläkoulun ja päiväkodin lämmitysmuoto öljystä maalämpöön.
Kaupungininsinööri Harri Mäkiranta kertoo, että vanhat järjestelmät olivat tulleet elinkaarensa päässä, ja ne olisi pitänyt joka tapauksessa uusia.
– Ajatus vaihtamisesta maalämpöön lähti alun perin liikkeelle kustannussyistä. Halusimme löytää kustannustehokkaan ratkaisun pitkälle tulevaisuuteen, Mäkiranta sanoo.
Talotekniikkainsinööri Jouko Mannila kertoo, että ensimmäiset maalämpöön vaihdetut kohteet ovat olleet osatehoisia. Se tarkoittaa, että kylmimmillä keleillä lisälämpö järjestelmään tehdään sähköllä tai paikoilleen jätetyllä vanhalla polttoöljykattilalla. Uudet kohteet on rakennettu täystehoisiksi, ja niissä maalämpö riittää kovillakin pakkasilla.
– Saneeratut kohteet ovat vesikiertoisia patterilämmityksiä. Uusissa kohteissa käytetään vesikiertoisia lattialämmityksiä, Mannila sanoo.
Osaaminen karttui käytännön kautta
Mannila kertoo, että ensimmäisissä lämpöhankkeissa ilmeni myös ongelmia. Esimerkiksi osatehoisen järjestelmän vanha öljypoltinjärjestelmä ei käynnistynyt silloin kun sitä olisi tarvittu lisälämpönä.
– Tämä johtui siitä, että hormin ollessa pitkään käyttämättömänä ja kylmänä hormiin ei tullut vetoa, vaan poltin meni vikatilaan. Tämä korjaantui lisäämällä hormiin savukaasuimuri, Mannila sanoo.
Joissakin kohteissa porakaivoja ei myöskään saatu porattua suunniteltuun syvyyteen kovan vesipaineen vuoksi. Tällöin maapiiri eli maaperään asennettu lämmönsiirtoputkisto jäi teholtaan liian pieneksi, jolloin vaarana oli maapiirin jäätyminen sekä tehon riittämättömyys lämmitykseen.
– Alussa tilaajan, suunnittelijan ja urakoitsijoiden osaamisessa oli parantamisen varaa. Mutta mitä enemmän hankkeita on tehty, sitä enemmän tiedot ja taidot ovat kasvaneet kaikilla osapuolilla, Mäkiranta sanoo.
Vasta järjestelmän oikea käyttö tuo säästöä
Jouko Mannila korostaa hankkeiden huolellista suunnittelua, mutta myös laiteasennusten valvontaan pitää hänen mielestään käyttää resursseja. Esimerkiksi maapiirien on oltava riittävät. Jos porakaivoissa ei päästä riittävän syvälle, niitä on tehtävä lisää.
– Jos suunnitelmasta poiketaan, silloin on varmistettava vaihtuvien komponenttien sopivuus. Lisäksi käyttöhenkilöstön koulutukseen kannattaa satsata, koska kuitenkin vasta järjestelmän oikea toimivuus koko elinkaaren ajan antaa suunnitellut säästöt, Mannila perustelee.
Kurikan yhdessä maalämpökohteessa maapiiriä käytetään kesällä ilmanvaihdon jäähdytykseen. Tällöin ilmanvaihdosta saadaan viileämpää ilmaa ja samalla ladataan energiaa maahan myöhemmin käytettäväksi.
Lisäksi maalämpökohteiden vesikiertoiset lämpöpatterit on saneerattu niin, että patteriverkon lämpötilaa on voitu pudottaa. Tämä parantaa järjestelmän hyötysuhdetta ja vähentää energiankulutusta.
– Vanhat järjestelmät saattavat vaatia menoveden lämpötilaksi jopa 80 astetta. Nyt lämpötilaksi riittää 50 astetta, Mannila vertailee.
Takaisinmaksuaika jää 4–5 vuoteen
Harri Mäkirannan mukaan maalämmön kokemukset ovat Kurikassa positiiviset. Parhaimmillaan lämmitysmuoto on huomaamaton ja toimii hyvällä hyötysuhteella. Samalla syntyy hyvin säästöä vanhaan järjestelmään verrattuna.
– Hankkeiden takaisinmaksuajat ovat pyörineet 4–5 vuoden paikkeilla, Mäkiranta mainitsee.
Lämmitysmuodon vaihtohankkeisiin Kurikan kaupunki on saanut valtion energiatukea. Mäkirannan mukaan hankkeiden toteutumista on edistänyt myös kaupungin luottamushenkilöiden myötämielinen suhtautuminen.
– Investointirahat on aina saatu kohteille, sillä taloudellisen merkityksen ohella kuntapäättäjät ymmärtävät myös energiatehokkuuden parantamisen ja päästöjen vähentämisen merkityksen kaupungin imagolle.
Kurikka liittyi vuonna 2014 kuntien energiatehokkuussopimukseen. Nykyisellä sopimuskaudella kaupunki on sitoutunut 10,5 prosentin energiansäästötavoitteeseen vuoteen 2025 vuoden 2015 tasoon verrattuna.
Nykyinen Kurikan kaupunki on muodostunut kuntaliitosten myötä Kurikan, Jurvan ja Jalasjärven alueista. Asukasluku on runsaat 20 000.
Energiatehokkuutta parantavia hankkeita ja toimenpiteitä on vireillä koko ajan. Tällä hetkellä on esimerkiksi valmistumassa Kurikan uimahallin poistoilman lämmöntalteenoton parantaminen uusien lämpöpumppujen avulla.
– Uudella järjestelmällä on tarkoitus pudottaa kaukolämmön osuutta huomattavasti. Lisäksi uimahallissa on suihkujen poistoveden lämmöntalteenotto, Mannila toteaa.
Aurinkoenergiaa Kurikassa hyödynnetään kahdessa päiväkodissa sähköntuotantoon ja kahdessa päiväkodissa lämmöntuotantoon. Mannilan mukaan kyse on ollut lähinnä pilottikohteista, joista on saatu hyvää kokemusta seuraavien hankkeiden suunnitteluun.
– Sähkö on helppo ja järkevä, kunhan se saadaan kulutettua kerättävässä kohteessa. Sitä ei kannata myydä ulos. Lämpöenergia on hieman hankalampi järjestelmä johtuen hybridilämmityksen tuomista haasteista, Mannila toteaa.
Teksti: Matti Remes
Kuva: Metsolan koulu Jalasjärvellä, joka on nykyisin siis osa Kurikkaa. Lähde: Kurikan kaupunki.
