Suomessa energiankäyttö on tehostunut ja ilmastopäästöt kutistuneet energiatehokkuussopimusten siivittämänä tasaiseen tahtiin jo yli 20 vuotta. Tälläkin hetkellä vastuullisempaa energiankäyttöä tavoittelee yli 560 yritystä ja niiden yli 6 500 toimipaikkaa. Kunta-alalta mukana on sata kuntaa ja kuntayhtymää.
– Huomionarvoista on, että sopimusten tavoitteisiin ovat sitoutuneet lähes kaikki Suomen suuret energiankäyttäjät ja merkittävä määrä keskisuurista energiankäyttäjistä. Sopimustoiminta kattaa lähes kaksi kolmasosaa Suomen kokonaisenergiankäytöstä, kertoo Energiavirastossa sopimustoiminnasta vastaava yli-insinööri Tiina Sekki.
– Yritykset ja kunnat tehostavat määrätietoisesti energiankäyttöään ja sopimusten ansiosta tiedämme miten paljon, Sekki toteaa.
Joka vuosi liittyneet raportoivat Motivan ylläpitämään tietokantaan tekemänsä energiatehokkuustoimet ja niillä saavutetut säästöt.
Yhden prosentin jättisäästö
Useimmiten tarkastelemme saavutettuja tuloksia vuositasolla. Tätä artikkelia varten pilkoimme käynnissä olevan sopimuskauden kahden ensimmäisen vuoden keskeisimmät tulokset näiden vuosien jokaiselle 730 päivälle.
Vuosina 2017–2018 sopimukseen liittyneiden yritysten ja kuntien toteuttamat energiatehokkuustoimet tehostivat vuotuista energiankäyttöä yhteensä 5,2 terawattituntia. Se on noin 1,3 prosenttia Suomen kokonaisenergiankäytöstä vuonna 2018. Reilun prosentin säästö ei kuulosta järin isolle, mutta itse asiassa luku on valtava.
Terawattitunti on energiamääränä niin iso, ettemme törmää siihen arkielämässä, jossa kulutus mitataan miljardi kertaa pienemmillä yksiköillä, kilowattitunteina.
Jo pelkästään yksi terawattitunti on energiamääränä niin iso, ettemme törmää siihen arkielämässä, jossa useimmiten kulutus mitataan miljardi kertaa pienemmillä yksiköillä, kilowattitunteina. Energiamäärien hahmottaminen on ylipäätään vaikeaa, sillä energialla ei ole silmin havaittavaa muotoa tai kokoa, joka jättäisi jäljen ihmismieleen.
Luvun suuruus avautuu, kun jakaa vuosina 2017–2018 syntyneen 5,2 terawattitunnin vuotuisen energiansäästön päivätasolle ja muuttaa yksikön insinöörikuplan terawattitunneista arkisempiin kilowattitunteihin.
Kahden vuoden aikana, jokaisena päivänä, energiaa on säästynyt keskimäärin yli 7 miljoonaa kilowattituntia. Se on saman verran kuin 1,85 miljoonaa yksin asuvaa suomalaista kuluttaa keskimäärin päivittäin sähköenergiaa. Tosin Tilastokeskuksen mukaan Suomessa ei ole näin montaa yhden hengen taloutta, vaan vuonna 2018 niitä oli noin 1,2 miljoonaa.
Kuva 1. Energiatehokkuussopimuksiin liittyneiden energiankäyttö tehostui vuosien 2017–2018 toimilla yhteensä 5,2 terawattituntia vuodessa.
10 hyvää tekoa päivässä
Yritykset ja kunnat ovat vuosina 2017–2018 tehneet yhteensä yli 7 500 yksittäistä energiankäytön tehostamistoimenpidettä. Kun ne pilkotaan tasaisesti kahden vuoden ajalle, on joka päivä toteutettu noin kymmenen uutta toimea. Viikkotasolla niitä toteutui noin 70 ja kuukaudessa 280.
– Todellisuudessa emme pidä näin tarkkaa tilastoa toimien toteutushetkestä, vaan niitä seurataan vuositasolla. Yksittäiset toimet voivat olla energiansäästöltään isoja tai pieniä, se riippuu pitkälti kohteesta. Suurilla energiankäyttäjillä yksittäiset säästöt ovat luonnollisesti usein suuria, pienillä maltillisia, mutta kaikkia toimia tarvitaan, sanoo seurannan ja vaikutusten arvioinnin johtaja Ulla Suomi Motivasta.
Päivittäin puolen miljoonan euron investoinnit
Kahden vuoden aikana sopimuksiin liittyneet ovat investoineet energiatehokkuuteen yhteensä noin 380 miljoona euroa. Päivätasolle jaettuna investoinnit ovat olleet kahden vuoden aikana keskimäärin yli 500 000 euroa.
Siis yli puoli miljoonaa euroa.
Joka ikinen päivä.
Kahden vuoden ajan.
Se on paljon. Etenkin, kun on kyse vastuullisuusinvestoinneista.
Kuva 2. Energiatehokkuussopimuksiin liittyneet investoivat energiatehokkuuteen yhteensä 380 miljoonaa euroa vuosina 2017–2018.
Päivittäin säästyy 300 000 euroa
Kustannussäästöt ovat monelle sopimukseen liittyneelle toimijalle yksi tärkeimmistä kannustimista. Kahden vuoden aikana tehdyt toimet leikkasivat liittyneiden energiakuluja vuoden 2018 lopussa yhteensä 215 miljoonaa euroa.
Jos tämä kahden vuoden aikana toteutunut kustannussäästö puretaan päivätasolle, keskimääräinen kustannussäästö on lähes 300 000 euroa. Viikossa kustannussäästöjä on kertynyt yli kaksi miljoonaa euroa ja kuukaudessa reilu kahdeksan miljoonaa euroa.
Kuva 3. Vuosina 2017-2018 liittyneille kertyi tehtyjen toimien ansiosta säästöjä energiakustannuksissa. Vuoden 2018 lopussa vuosittaista kustannussäästöä oli kertynyt yhteensä 215 miljoonaa euroa.
Paljonko on yli miljoona tonnia hiilidioksidia?
Tehokas ja tarkoituksenmukainen energiankäyttö vähentää ilmastonmuutosta aiheuttavia ilmastopäästöjä.
Sopimuksiin liittyneiden kahtena vuotena tekemät energiatehokkuustoimet vähentävät hiilidioksidipäästöjä vuosittain yhteensä 1,2 miljoonaa tonnia. Päivässä päästöt vähenevät noin 1,6 miljoonaa kiloa.
On mahdotonta muodostaa mielikuvaa hiilidioksidimolekyyleistä, joita on yli miljoona tonnia tai edes miljoonia kiloja. Paljonko on 1,2 miljoona tonnia hiilidioksidia? Avuksi tarvitaan riittävän konkreettinen vertaus.
Otetaan vertailukohteeksi Suomeen vuonna 2018 rekisteröityjen henkilöautojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö ja automatka Suomen eteläisimmästä kärjestä Hangosta pohjoisimpiin tunturimaisemiin Utsjoelle.
Kuinka montaa yksisuuntaista automatkaa Suomen halki tuo 1,2 miljoonan tonnin päästövähenemä vastaa? Se vastaa yli 6,7 miljoonaa henkilöautolla tehtyä 1 150 kilometrin matkaa Hangosta Utsjoelle.
1,2 miljoonan tonnin päästövähenemä vastaa yli 6,7 miljoonaa henkilöautolla tehtyä matkaa Hangosta Utsjoelle.
Jos nämä henkilöautot laitettaisiin jonoon, sen pituus yltäisi Hangosta Utsjoelle, ei vain yhtä, kahta tai kolmea kertaa – vaan yli 25 kertaa. Tämän pituiseen jonoon ei löydy Suomesta edes riittävästi autoja, vaan letkaan tarvittaisiin kaikki Suomessa ja Ruotsissa käytössä olevat henkilöautot.
Tämä on mielikuva, jota pitää sulatella hetken aikaa.
Kuva 4. Energiatehokkuussopimuksiin liittyneiden hiilidioksidipäästöt vähentyivät vuosina 2017–2018 tehtyjen toimien vaikutuksesta 1,2 miljoonaa tonnia vuodessa.
– Tulokset ovat vasta alkusoittoa, sillä ne edustavat vain kahta ensimmäistä vuotta meneillään olevasta sopimuskaudesta. Luvassa on vielä pysäyttävämpiä lukuja, sillä kausi kestää aina vuoteen 2025 asti, toteaa Tiina Sekki.
Supervoimana tieto vaikuttavuudesta
Monessakaan vastuullisuusohjelmassa ei kerätä tietoa ohjelman vaikuttavuudesta vastaavanlaisella tarkkuudella ja systemaattisuudella kuin energiatehokkuussopimusten kohdalla tehdään.
– Tieto sopimuksilla saavutetusta energiankäytön tehostumisesta on välttämättömyys ja koko sopimustoiminnan perusta. Tiedon monipuolisuus ja luotettavuus mahdollistaa myös sen kattavan hyödyntämisen, toteaa Ulla Suomi.
Sopimustoiminnan tuloksia on vuosia käytetty niin kansallisesti kuin useisiin EU-tason ja muihin kansainvälisiin raportointeihin.
– Näistä keskeisin on vuosittain EU:n komissiolle laadittava yhteenveto, jolla komissio seuraa energiatehokkuusdirektiivin 7 artiklan sitovan tavoitteen toteutumista Suomessa. Ilman vuosittaista toimenpiteiden raportointia tämän tason seuranta ei olisi mahdollista, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston erityisasiantuntija Pia Kotro.
Viimeisen vuoden aikana tietoja on lisäksi käytetty EU:n taakanjakosektorin ja YK:n ilmastosopimuksen (UNFCCC) mukaisiin raportointeihin sekä EU:n hallintomalliasetuksen edellyttämiin vaikutusten arviointeihin.
Parhaat reseptit ovat yksinkertaisia
Vuodesta 1997 käytössä ollut sopimusjärjestelmä edustaa monella tapaa suomalaisille tuttuja arvoja – maalaisjärkeä, yhteistyötä, suoraselkäisyyttä, reiluutta ja sisua.
– Rationaalisuus ja pragmaattisuus näkyvät tavassamme luoda ratkaisuja, jotka palvelevat kaikkien osapuolten etuja ja saavat aikaan mittavia tuloksia. Valtio ja toimialat ovat yhdessä päätyneet vapaaehtoisuuteen lakien ja pakkokeinojen sijaan, kertoo Energiaviraston energiatehokkuusryhmän johtaja Heikki Väisänen.
Sopimusten perusajatus on yksinkertainen. Yritys tai kunta liittyy sopimukseen vapaaehtoisesti ja asettaa itselleen energiatehokkuustavoitteen. Jokainen toimija etenee tavoitteeseensa omassa tahdissaan.
– Järjestelmä on liittyjälle reilu ja se nojaa vapaaehtoisuuteen, luottamukseen ja kannustimiin. Suomessa on totuttu siihen, että mitä sovitaan, siitä pidetään kiinni. Ehkä juuri siitä syystä se toimii Suomessa niin hyvin, Väisänen jatkaa.
– EU-tasolla Suomi on kerta toisensa jälkeen onnistunut neuvottelemaan vapaaehtoiset sopimukset hyväksyttäväksi keinoksi toimeenpanna energiatehokkuuden EU-lainsäädäntöä. Muut Euroopan maat turvautuvat vastaavanlaisten rakenteiden puuttuessa pääsääntöisesti lainsäädäntöön ja muihin pakkotoimiin, lisää Pia Kotro.
Lisätään kierroksia
Vaikka kahden vuoden tulokset avautuvat arkisessa mittakaavassa suurina, täytyy muistaa, että tavoitteet ovat yhtä lailla suuret.
Väisäsen mukaan EU:n Suomelle asettamat energiatehokkuustavoitteet vuosille 2021–2030 ovat paljon tiukemmat, kuin vuosien 2014–2020 tavoitteet.
Kysymys kuuluukin riittääkö nykyinen tahti, jolla energiankäyttö tehostuu Suomessa?
– Näiden uusien EU-tavoitteiden kanssa tarvitaan koneeseen hieman lisää kierroksia. Se mitä tilanteesta tiedetään ja missä hengessä tästä on sopimuskumppanien kanssa puhuttu, uskon tarvittavien lisäkierrosten löytyvän sopivalla virittämisellä. Porukan sitoutuminen sopimuksen tavoitteisiin ja sen henkeen on ensiarvoisen tärkeää, Väisänen summaa tulevaisuuden näkymiä.
Tärkeä osa vähähiilistä tulevaisuutta
Samaan aikaan Suomi etenee määrätietoisesti vähähiilisyyteen. Tulevina vuosina energiatehokkuuden merkitys ei vähene – päinvastoin. Vähähiilisyys ja tarkoituksenmukainen energiankäyttö kulkevat käsi kädessä.
– Energiatehokkuus on se ensimmäinen kuntoon laitettava asia tiellämme kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Toki siinäkin on pidettävä sopiva balanssi uusiutuvan energian kanssa, Väisänen toteaa.
Eri toimialat laativat parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriön johdolla tiekarttoja, jotka sisältävät alakohtaiset mahdollisuudet ja keinot ilmastopäästöjen leikkaamiseen.
– Energiatehokkuuden edistämisellä ja energiatehokkuussopimuksilla on merkittävä rooli, kun rakennamme vähähiilistä Suomea, näkee Pia Kotro.
Sopimuksiin liittyneiden vuosittain raportoimat tiedot sähköisinä tulosyhteenvetoina:
https://sopimustulokset.fi
Artikkeli julkaistu alunperin Motivan verkkosivuilla.
Teksti ja infografiikka:
Minna Mattsson, Motiva Oy
Piirroskuva: istock
