Motiva on koonnut laajan teollisuusyritysten toimijajoukon ”saman pöydän” ääreen keskustelemaan uusien teknologioiden kehityksestä ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa.
”Yhteishankkeessa viestintä on poikkeuksellisen avointa hankkeessa mukana olevien kesken. Kaikilla mukana olevilla teollisuusyrityksillä on yhteinen tavoite ja päämäärä: energiatehokkuuden kehittäminen kustannustehokkaasti ja päästöjen vähentäminen”, toteaa hankkeen projektipäällikkö Sophia Havulinna Motivasta.
Osallistujien laitoksissa on tehty konkreettisia mittauksia ja muun muassa Metsä Boardin tehtaalla Simpeleellä kesäkuussa ja Bolidenin tehtaalla Harjavallassa syyskuun lopussa on järjestetty kehitystapaamisia, joissa syvennyttiin kaikkien toteutettujen selvitysten ja mittausten tuloksiin.
Molemmissa tapaamisissa kuultiin myös laitetoimittajien esityksiä erilaisista älyratkaisuista, varastointimahdollisuuksista, korkean lämpötilan lämpöpumpuista, vetysovelluksista, moottoreista ja aurinkolämmöstä. Selvityksistä julkaistaan kooste Motivan verkkosivuille vuoden lopussa.
Yhteishankkeen julkinen päätöstilaisuus järjestetään 31.1.2025 Teamsissä.
Konkreettisia havaintoja mittaamalla
Metsä Boardin mittauksissa selvitettiin tehtaan ja voimalaitoksen hukkalämpöjen hyödyntämisen potentiaalia kaukolämpöverkkoon.
“Selvitettävänä oli hukkalämpöjen lämpötilan nostaminen lämpöpumpuilla kaukolämpöverkkoon kelpaavaksi, jolloin menetelmällä voitaisiin korvata tuorehöyryä. Tällaista potentiaalia löydettiin, mutta hyödyntäminen vaatii vielä jatkoselvitystä. Osa alkuperäisistä hukkalämmön lähteistä pystyttiin rajaamaan mittausten tuloksena pois teknisten riskien vuoksi”, kertoo energiainsinööri Siiri Lamminmäki Metsä Boardilta.
Metsä Boardilla kartoitetaan jatkuvasti uusia sähköistämisen ja energiatehokkuuden teknologioita, kuten lämpöpumppuja, lämpövarastoja ja akkuja. Tutkittavana on ratkaisuja fossiilittomaan tuotantoon prosessien sähköistämisen avulla, samalla kun sähkömarkkinoiden joustojen merkitys kasvaa. Lisäksi etsinnässä on energiatehokkaampia tapoja tuotannon tehostamiseksi.
”Yhteishanke on ollut silmiä avaava kokemus, kun on päässyt keskustelemaan muiden osallistujayritysten edustajien kanssa heidän onnistumisistaan ja vaikeuksistaan. Niistä on poikinut jo ideoita omaan käyttöön”, Lamminmäki jatkaa.
Bolidenin Harjavallan kohde poikkesi muista selvityskohteista sikäli, ettei siellä tehty varsinaisia mittauksia, sillä prosessin ajojärjestelmästä oli saatavissa riittävästi dataa. Tavoitteena oli selvittää haihdutusreaktorin lämmön tuoton sähköistämisvaihtoehtoja. Tällä hetkellä haihdutusilma lämmitetään noin 800 asteiseksi öljypolttimen avulla. Tavoite olisi päästä polttimessa käytetyn öljyn käytöstä eroon sähköisellä ratkaisulla.
”Lopputuloksena oli vaihtoehtoja, joita jalostamme eteenpäin. Tämä selvitystyö oli hyvä sysäys päästä alkuun kohteen sähköistämisessä”, kertoo energiatehokkuusinsinööri Johanna Malmi Boliden Harjavalta Oy:stä.
Boliden Harjavallassa etsitään sähköistämisen saralla uusia sopivia kohteita ja jatketaan yhteishankkeessa olleen kohteen sähköistämisen selvittelyä.
”Meillä energiatehokkuutta parannetaan ensisijaisesti hukkalämmön käyttökohteita tunnistamalla sekä muiden lämmitysmuotojen korvaamisella hukkalämmön avulla. Yhteishankkeessa tärkeää on ollut keskustelu eri tahojen välillä sekä verkottuminen”, Malmi kertoo.
Oheishyötyjä energiatehokkuudesta
Tapaamisten ryhmäkeskusteluissa nousi esille useita erilaisia oheishyötyjä, joita energiatehokkuustoimista saadaan. Oheishyötyjen tarkastelu voi tukea päätöksiä energiatehokkuusinvestointien toteuttamiseksi.
“Oheishyötyjen tarkastelulla voi olla merkittävä vaikutus investoinnin toteutumiseen, kun saadaan analysoitua laajempi vaikutus yrityksen tulevaisuuteen ja kustannuksiin. Kannattaa hyödyntää organisaation eri osa-alueiden asiantuntijoiden näkemyksiä, jotta saadaan esille usein piilossa olevat oheishyödyt”, Havulinna muistuttaa.
Laaja analysointi voi paljastaa esimerkiksi tuotantoprosessin tehokkuuden ja laadun parantumisen tai kunnossapidon sekä huollon vähentymisen näkökulmat. Lisäksi voidaan havaita esimerkiksi turvallisuuden kehitykseen ja markkina-asemaan liittyvät positiiviset vaikutukset.
Sähköistämisen hidasteita
Teollisuuden sähköistämisinvestointeja hidastavat tiukat takaisinmaksuaikavaatimukset sekä epävarmuus tekniikan luotettavuudesta ja energian saatavuudesta – prosessien ja tuotannon laatua ei haluta riskeerata. Keskusteluissa ilmeni, että teollisuudessa sähköistämisinvestointeja siirretään helposti, odottaen tekniikan kehittymistä tai parempia tukia, joita Suomessa on tällä hetkellä niukalti tarjolla.
”Monet teollisuuden prosessit on rakennettu polttotekniikan pohjalta, mikä vaikeuttaa sähköistämistä. Lisäksi useilla yrityksillä on vielä rajallisesti kokemusta sähköistämisestä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista, mikä johtuu siitä, että sähköistys ja energia eivät ole yritysten ydinliiketoimintaa. Muun muassa tekninen suunnittelu vaatii paljon eri alojen ”poikkitieteellistä” teknistä osaamista,” sanoo Motivan energiatehokkuuden asiantuntija Juhamatti Meetteri.
Yhteishankkeessa tuetettu tieto sähköistämisestä ja uusista teknologioista tukee yrityksiä investointien toteuttamisessa. Tavoitteena on, että sähköistämisen investointeja saataisiin vauhditettua ja energiansäästöä syntyisi teollisuusyrityksissä yhä enemmän tulevaisuudessa. Energiatehokkuussopimuksiin liittyneiden teollisuusyritysten näyttäessä mallia, myös muita toimijoita innostetaan seuraamaan näitä edelläkävijäyrityksiä.
Teollisuusyrityksistä ovat mukana yhteishankkeessa Canatu Oy, Metsä Board Oyj, Boliden Harjavalta, Peab Industri Oy, Purso Oy, Mäkelä Alu Oy, Lempeä Lämpö Oy, Saarioinen Oy, STEP Oy, Valmet Automotive Oyj ja BEWI RAW Oy. Laite- ja ratkaisutoimijoista ovat mukana ABB Oy, Siemens Oy, Elstor Oy, Rasol Oy ja Calefa Oy. Lisäksi mukana ovat Aalto-yliopisto ja LUT-yliopisto sekä A-insinöörit. Hankkeen mahdollistaa Energiavirasto.
Ilmoittaudu hankkeen tammikuussa järjestettävään päätöstilaisuuteen.
Teksti: Sirpa Mustonen
Kuva: Sophia Havulinna
Kuvateksti: Aurinko häikäisi Metsä Boardin pihassa ensimmäisen tehdastapaamisen jälkeen. Kuvassa vasem. oikealle Sophia Havulinna, Juhamatti Meetteri, Tomi Kiuru, Joonas Takala ja Anna-Maria Kolhinen.
