Sopimus

Suomi on sitoutunut tiukkoihin tavoitteisiin energiatehokkuuden parantamiseksi. Energiatehokkuussopimukset ovat valtion ja toimialojen yhdessä valitsema keino täyttää Suomelle asetetut kansainväliset energiatehokkuusvelvoitteet ilman uutta lainsäädäntöä tai muita uusia pakkokeinoja.

Sopimusten tavoite on tehostaa energiankäyttöä teollisuudessa, energia- ja palvelualalla, kiinteistöalalla, kunta-alalla sekä öljylämmityskiinteistöissä.

Energiankäyttöä on tehostettu yrityksissä ja kunnissa vapaaehtoisesti jo vuosien ajan. Jo 1990-luvulta lähtien energiatehokkuussopimukset ovat olleet Suomessa ensisijainen keino parantaa energiatehokkuutta ja täyttää EU:n tiukat velvoitteet energian tehokkaammasta käytöstä.

Vastuullisempi huominen

Energian tehokas käyttö on vastuullista ja yksi tärkeimmistä keinoista torjua ilmastonmuutosta. Se maailmanlaajuisesti tunnustettu välttämätön toimi ja ensisijainen polttoaine (”first fuel”), kun tavoitteena on energiankäytön ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Tehokas ja järkevä energiankäyttö säästää kustannuksia ja lisää toiminnan kannattavuutta.

Kohti energiaviisasta Suomea

Suomessa vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä keino saavuttaa EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EED) mukaiset energiankäytön tehostamistavoitteet. Energiatehokkuussopimuksilla katetaan yli puolet energiatehokkuusdirektiivin 7 artiklan mukaisesta Suomea sitovasta energiansäästötavoitteesta kaudella 2014–2020. Sopimustoiminta tukee myös direktiivin muissa artikloissa asetettujen velvoitteiden toteutusta ja osaltaan myös rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) toimeenpanoa.

Sopimustoiminnalla saavutettavat energiansäästöt tukevat Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. Ne helpottavat myös kansallisia tavoitteita uusiutuvan energian käytön lisäämisestä.

Energian tehokas käyttö edistää osaltaan Suomen huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta. Samalla se luo vihreää kasvua ja avaa markkinoita puhtaan teknologian ratkaisuille.

Lisätietoa:

EU:n energiatehokkuusdirektiivi (EED)

EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD)

Tähtäimessä jatkuva parantaminen

Sopimusten tavoite on ohjata yrityksiä ja yhteisöjä jatkuvasti parempaan energiatehokkuuteen. Sopimukseen liittyneet asettavat itselleen määrällisen energiankäytön tehostamistavoitteen ja toteuttavat toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi.

Valtio tukee sopimukseen liittyneitä

Valtio tukee uuden energiatehokkaan teknologian käyttöönottoa ja tapauskohtaisen harkinnan perusteella sopimuksiin liittyneiden yritysten ja kuntien muita energiatehokkuusinvestointeja sekä muiden kuin suurten yritysten energiakatselmuksia.

Lisätietoa:

Energiatuki

Toimien ja tulosten raportointi tärkeää

Sopimuksiin liittyneet raportoivat vuosittain tehdyistä energiatehokkuustoimenpiteistä ja muista energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävästä toiminnasta seurantajärjestelmään.

Sopimustoimintaan liittyvän raportoinnin avulla Suomi raportoi vuosittain EU:lle energiansäästön toteutumisesta. Jokainen toteutettu ja raportoitu energiankäytön tehostamistoimi on tärkeä.

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus on valtion ja elinkeinoelämän välinen sopimus energian tehokkaasta käytöstä vuosina 2017-2025. Sopimukseen ovat sitoutuneet työ- ja elinkeinoministeriö, Energiavirasto sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Elintarviketeollisuusliitto ry, Energiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry, Teknologiateollisuus ry, Suomen Kaupan Liitto, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry ja Autoalan Keskusliitto ry.

Yritykset liittyvät elinkeinoelämän energiatehokkuussopimustoimintaan allekirjoittamalla erillisen liittymisasiakirjan oman toimialansa toimenpideohjelmaan ja sitoutumalla tehostamaan energiankäyttöään siinä esitettyjen toimenpiteiden ja tavoitteiden mukaisesti.

Toimenpideohjelmat on laadittu:

• energiavaltaiselle teollisuudelle
  – elinkeinoelämälle ja metsäteollisuudelle
• elintarviketeollisuudelle
• kemianteollisuudelle
• teknologiateollisuudelle
• puutuoteteollisuudelle
• yleiselle teollisuudelle
• energiantuotannolle
• energiapalveluille
• autoalalle
• kaupan alalle
• matkailu- ja ravintolapalveluille ja
• yleiselle palvelualalle

Lisäksi yritykset, joiden toimialueelle ei ole omaa toimenpideohjelmaa, voivat liittyä yleiseen teollisuuden tai palvelualan toimenpideohjelmaan.

Kunta-alan energiatehokkuussopimus on työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton välinen sopimus energian tehokkaammasta käytöstä kunta-alalla vuosina 2017-2025.

Kunnat, kaupungit ja kuntayhtymät allekirjoittavat liittyjäkohtaisen energiatehokkuussopimuksen, jossa ne sitoutuvat Kunta-alan energiatehokkuussopimuksen toimenpiteisiin ja tavoitteisiin. Sopimuksen mukaisesti liittyjän asuinrakennuskanta liitetään ensisijaisesti Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen vuokra-asuntoyhteisöjä koskevaan toimenpideohjelmaan.

Kiinteistöalalla työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, Energiavirasto ja RAKLI ovat sopineet energiankäytön tehostamisesta koskien vuokra-asuinkiinteistöjä ja toimitilakiinteistöjä vuosina 2017-2025. Kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen voivat pääsääntöisesti liittyä RAKLI:n jäsenyritykset, mutta kunta-alan energiatehokkuussopimukseen liittyvät kunnat liittävät ensisijaisesti asuinrakennuskantansa asuinkiinteistöjä koskevaan toimenpideohjelmaan.

Yritykset liittyvät kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen allekirjoittamalla erillisen liittymisasiakirjan asuinkiinteistöjen tai toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelmaan ja sitoutumalla tehostamaan energiankäyttöään niissä esitettyjen toimenpiteiden ja tavoitteiden mukaisesti.

Toimenpideohjelmia on laadittu asuinkiinteistöille ja toimitilakiinteistöille.

Lämmityspolttonesteiden jakelutoiminnan energiatehokkuussopimus HÖYLÄ IV kattaa lämmityspolttonesteiden jakelutoiminnan eli öljylämmityskiinteistöt. Sopimuksen osapuolia ovat työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö sekä Öljy- ja biopolttoaineala sekä suurimmat lämmityspolttonesteitä toimittavat yhtiöt. Lisäksi sopimuksen toimeenpanoon ovat sitoutuneet Öljyalan Palvelukeskus Oy ja Lämmitysenergia Yhdistys ry.

Kutteri-ohjelman sopimus on laadittu Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) edellyttämän biokattilaneuvonnan toteuttamiseksi Suomessa. Sopimus luo edellytykset bioenergialämmitysjärjestelmien käyttöön ja huoltoon liittyvälle neuvonnalle ja opastukselle. Neuvonta koskee kaikkia alle 1 megawatin biokattiloita.

Kutteri II -ohjelma on laadittu vuosille 2017–2020. Ohjelman toimeenpanosta vastaa Bioenergia ry. Toimintaa ohjaa ja rahoittaa ympäristöministeriö. Neuvontaa tarjoavat Bioenergia ry, Lämmitysenergiayhdistys ry, Nuohousalan Keskusliitto ry, Suomen Omakotiliitto ry, Hämeen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, TTS työtehoseura, Ariterm Oy ja Laatukattila Oy.

Bioenergia-alan toimivat organisaatiot voivat liittyä sopimukseen.

Lisätietoa:

Kutteri II -ohjelma

Sopimuksen toimeenpano alkoi 1.1.2017 ja se on voimassa 31.12.2025 saakka.

Tutustu energiatehokkuussopimuksiin, oman alasi toimenpideohjelmaan ja liittymisdokumenttiin ja liity mukaan!

HUOM! Sähköisesti täytettäviin liittymisdokumentteihin on lisätty täytettäviä lomakekenttiä ja erillinen täyttöohje. Ne toimivat parhaiten, kun tallennat PDF:n omalle koneellesi.

Liittymistä koskavat kysymykset voit lähettää sähköpostilla kysy@energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi