Energiatehokkuussopimuksessa mukana olevilla yrityksillä ja kunnilla on iso rooli, kun Suomi vie käytäntöön uutta energia- ja ilmastostrategiaa. Hallitus esitteli marraskuussa 2016 kansallisen energia- ja ilmastostrategian, jonka sisältämillä toimilla Suomi aikoo toteuttaa Pariisin ilmastosopimuksen ja EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 mennessä.
Paljon huomiota saaneen strategian uutisointia hallitsivat sähköautot, uusiutuva energia ja biopolttoaineet. Vähemmälle huomiolle sen sijaan jäi energian käytön tehostaminen, vaikka sana ”energiatehokkuus” mainitaan paperissa yli 80 kertaa.
– Energian kulutuksen pitäminen kurissa eli energiatehokkuus on kuitenkin ratkaisevan tärkeää, jotta Suomi pääsee tavoitteisiinsa, työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Pentti Puhakka sanoo.
Sopimusjärjestelmän hyödyt hyvin tiedossa
Toimialakohtaiset ja vapaaehtoisuuteen perustuvat energiatehokkuussopimukset ovat Puhakan mukaan oleellinen osa Suomen energia- ja ilmastostrategian toteutusta.
– Edellinen sopimuskausi kattoi esimerkiksi noin 80 prosenttia teollisuuden energian käytöstä, Puhakka suhteuttaa.
Vuoden 2016 lopussa päättyneellä sopimuskaudella oli mukana 672 yritystä ja niiden 5000 toimipaikkaa. Kuntia ja kuntayhtymiä oli mukana yhteensä 134.
Puhakka uskoo, että uudella sopimuskaudella (2017–2025) saadaan vähintään yhtä hyvä kattavuus. Mukaan tavoitellaan vähintään noin 65 prosenttia Suomen kokonaisenergiankäytöstä.
– Aiemmin mukana olleet yritykset ja kunnat ovat sitoutuneet vahvasti jatkamaan työtä. Energiatehokkuussopimukset ja niiden hyödyt tunnetaan jo hyvin. Nyt kääritään vain hihat ja etsitään yhdessä entistä parempia toimintatapoja.
”Energian kulutuksen pitäminen kurissa eli energiatehokkuus on kuitenkin ratkaisevan tärkeää, jotta Suomi pääsee tavoitteisiinsa”
Nyt tarvitaan isoja investointeja
Sopimukseen liittyneiden yritysten ja kuntien tavoitteena on energiatehokkuuden jatkuva parantaminen. Puhakan mukaan esimerkiksi teollisuudessa on tehty kuitenkin jo vuosia energiaa säästäviä parannuksia, eikä prosesseissa ole enää suurta säästövaraa.
– Energiatehokkuustavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että suomalainen teollisuus tekee tulevina vuosina isoja investointeja energiaa säästävään teknologiaan. Tehtaiden perusparannukset ovat kuitenkin isoja ja kalliita hankkeita, joten niitä tehdään tuotantolaitoksia varsin harvoin. Mutta mitä enemmän toimijoita on mukana, sitä enemmän joukkoon mahtuu myös isoja ja merkittäviä investointeja energiatehokkuuteen.
Suomi näyttää muille mallia
Pentti Puhakka on ollut mukana alusta lähtien, kun Suomessa lähdettiin valmistelemaan ensimmäisiä energiatehokkuussopimuksia 20 vuotta sitten. Mallia sopimusjärjestelmään haettiin Hollannista.
– Kopioimme hollantilaisten järjestelmän ja sovitimme sen suomalaiseen toimintaympäristöön. 20 vuoden kehitystyön jälkeen voimme ylpeänä sanoa, ettei muissa EU-maissa ole lähelläkään yhtä tasokasta järjestelmää.
Puhakka huomauttaa, että Suomi on yksi harvoista Euroopan maista, joissa vapaaehtoinen sopimusmenettely toimii ja tuottaa hyviä tuloksia. Suomalaisen järjestelmän vahvuuksia ovat laaja kattavuus sekä kokonaisvaltainen hallinnointi ja raportointi.
– Tietääkseni missään muualla yhteistyö julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä ei ole yhtä sujuvaa. Suomi mainitaan aina ensimmäisenä, kun EU:ssa puhutaan vapaaehtoisista energiatehokkuusjärjestelmistä.
Teksti: Matti Remes
Kuva: Istock
