Suomessa suuri uusiutuvan ja puhtaan sähkön määrä tekee tuotannon sähköistämisestä potentiaalisen tavan vähentää teollisen toiminnan päästöjä. Sähköistymisen yhtenä keskeisenä ajurina ovat kansalliset ja globaalit päästövähennystavoitteet.
”Canatu, Lempeä Lämpö, Mäkelä Alu ja Saarioinen ovat jo ehtineet ilmoittautua mukaan hankkeeseen, jossa osallistuva yritys saa osallistumismaksua vastaan asiantuntijatyötä mittauksineen, ehdotukset ja laskelmat toimenpiteistä, vertaistukea sekä lisää osaamista sähköisen tulevaisuuden eri ratkaisuista. Hankkeessa on jo julkaistu myös ajankohteinen selvitys, jossa kartoitettiin eri teknologisten ratkaisujen tuomaa säästöpotentiaalia eri teollisuudenaloilla”, toteaa asiantuntija Sophia Rovio Motivasta. ABB tulee mukaan laite- ja ratkaisutoimittajana.
Hankkeen aihealueita ovat korkean lämpötilan lämpöpumput, korkeiden lämpötilojen tuottaminen sähköllä, sähkökattilat, sähköstä lämmöksi -teknologiat, varastointi kulutusjoustolla ja energiatehokkuuden optimointi älyratkaisuilla sekä muut sähköistymisen ratkaisut, jotka edistävät energiatehokkuutta.
Erityisesti lämpöpumpuilla hyödyntämismahdollisuuksia kaikilla teollisuudenaloilla
Teollisuussektorin sähkön kysynnän odotetaan kasvavan tulevaisuudessa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Energiateollisuuden vähähiilisyystiekartan mukainen teollisuussektorin sähkönkulutus vuonna 2050 olisi noin 80 TWh. Suurinta kysynnän kasvua odotetaan etenkin metalli- ja kemianteollisuuden aloilla.
Teollisuudessa sähköistyminen voidaan jakaa suoraan sähköistymiseen, lämpöpumppuja hyödyntäviin sähköistymisratkaisuihin sekä epäsuoraan sähköistymiseen, jossa sähköllä valmistetaan esimerkiksi vetyä tai synteettisiä polttoaineita. Vasta julkaistussa selvityksessä tarkastellut teollisuudenalat ovat metsäteollisuus, kemianteollisuus, metalliteollisuus, teknologiateollisuus, elintarviketeollisuus sekä energiateollisuus.
Kaikilta teollisuusaloilta löytyi hyödyntämismahdollisuuksia lämpöpumpuille. Hukkalämpöjen hyödyntämisen lisäksi niillä katsottiin olevan potentiaalia myös höyryn tuotannossa, erilaisissa kuivausprosesseissa, esilämmityksissä sekä kaukolämmön tuotannossa.
Lämpöpumpputeknologiaa hyödyntävät MVR-lämmittimet tunnistettiin potentiaaliseksi ratkaisuksi kolmen suurimman teollisuussektorin eli metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden lisäksi myös elintarviketeollisuudessa. Sekä lämpöpumppujen että MVR-lämmittimien TRL (Technological Readiness Level) -taso eli teknologinen valmiusaste oli hyvä, ne katsottiin hyvin skaalautuviksi ja niiden hyödyntämisen nähtiin tuovan selkeitä parannuksia energiatehokkuuteen.
Myös sähkökattiloilla nähtiin potentiaalia useilla teollisuudenaloilla ja niillä oli hyvä teknologinen valmiusaste.
Korkean lämpötilan lämpöpumput tekevät tuloaan teollisuuteen
Lämpöpumput vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä, jos niillä korvataan fossiilisia polttoaineita ja päästöt pienenevät edelleen, mikäli lämpöpumppu käyttää uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä.
Lämpöpumppujen käyttö teollisuudessa Suomessa vaihtelee eri alojen välillä. Joillakin aloilla, kuten metsäteollisuudessa, elintarviketeollisuudessa ja kemianteollisuudessa, lämpöpumput ovat jo melko yleisiä, kun taas toisilla aloilla, kuten terästeollisuudessa, lämpöpumput ovat vielä harvinaisia tai kokeiluvaiheessa.
Korkean lämpötilan lämpöpumppujen käyttö teollisuudessa Suomessa on vielä melko vähäistä. Niiden suurin potentiaali on energiateollisuudessa, jossa niillä voidaan korvata laajasti fossiilisten polttoaineiden käyttöä, mutta niillä on suuri potentiaali myös metsäteollisuudessa, joka on Suomen suurin lämpöenergian kuluttaja. Metsäteollisuudessa korkean lämpötilan lämpöpumppuja voidaan soveltaa esimerkiksi paperin ja sellun kuivaukseen, mustalipeän haihdutukseen ja sellun valkaisuun. Mittavaa potentiaalia on myös kemianteollisuudessa.
Tutustu tuoreeseen selvitykseen Sähköistämällä energiatehokkuutta teollisuudessa
Mukaan yhteishankkeeseen?
Hankkeeseen voi ilmoittautua mukaan maaliskuun 2024 aikana. Lisätietoja antaa Motivan asiantuntija Sophia Rovio.
Lisätiedot:
Motiva Oy
asiantuntija Sophia Rovio
sophia.rovio@motiva.fi
