Jääkiekkoilun kasvaneen suosion myötä eri puolille Suomea rakennetaan uusia jäähalleja. Kyse on vuosikymmenien päähän ulottuvasta investoinnista, joten pelkkien rakentamiskulujen sijaan kannattaa katsoa pidemmälle tulevaan.
Tämä oli lähtökohta, kun Äänekosken kaupunki alkoi miettiä uuden jäähallin rakentamista Suolahden taajamaan.
– Valveutunut tilaaja ei tuijota pelkkiä investointikuluja, vaan huomioon otetaan myös hallin ylläpito- ja käyttökustannukset. Niiden suuruus voi tulla yllätyksenä, jos energiatehokkaita ratkaisuja ei ole tehty rakentamisen yhteydessä, Suomen Projektori Oy:n toimitusjohtaja Jarkko Piiparinen sanoo.
Energiatehokkaaseen rakennuttamiseen erikoistunut Suomen Projektori ideoi ja suunnitteli jäähallin toteutusta yhdessä Äänekosken kaupungin tilapalveluiden kanssa.
– Tavoitteena oli saada jäähallista mahdollisimman energiatehokas. Keskeisin keino on ottaa jään tekemisestä syntyvä lauhdelämpö tehokkaasti talteen, kierrättää se ensin hallin omaan käyttöön ja laittaa ylimääräinen energia naapuriin hyötykäyttöön, Piiparinen toteaa.
Tuloja lämpöenergian myynnistä
Jäähallin rakennustyöt aloitettiin viime lokakuussa ja niiden odotetaan valmistuvan elokuussa 2020. Kaukalon jää tehdään suorahöyrysteisellä jäähdytysjärjestelmällä, jossa kylmäaineena käytetään hiilidioksidia. Talteen otettavaa lauhdelämpöä hyödynnetään hallin lattialämmityksessä ja ilmanvaihdon ilmalämmityksessä. Sitä käytetään myös käyttöveden lämmittämiseen sekä sisäilman kuivaukseen.
Äänekosken jäähallissa päästään tavoitteena olleeseen energian nollataseeseen, jossa ostetun sähköenergian määrä on suunnilleen yhtä suuri kuin myytävä lämpöenergia.
Ylijäävä energia johdetaan Suolahden yhtenäiskouluun ja uimahalliin. Piiparisen mukaan jäähallissa päästään tavoitteeseen eli energian nollataseeseen, jossa ostetun sähköenergian määrä on suunnilleen yhtä suuri kuin myytävä lämpöenergia.
Jäähallin energiankulutuksen arvioidaan olevan vuodessa 1800 MWh, josta ostetun energian osuus on 403 MWh. Arvio uimahalli- ja koulurakennukseen myytävän lämpöenergian määrästä on lähes 400 MWh.
– Energiatehokasta ja vihreää teknologiaa on käytössä monessa muussakin jäähallissa, mutta vastaavia määriä ulosmyytävää energiaa ei ole muualla, Piiparinen huomauttaa.
Uudenlaista ajattelua kuntapäättäjiltä
Energiaa säästäviin ratkaisuihin on kiinnitetty huomiota muun muassa hallin rakenteiden suunnittelussa. Jarkko Piiparisen mukaan oleellista on myös automaatiojärjestelmä, jolla energiankulutusta voidaan tehokkaasti hallita ja ohjata.
Esimerkiksi ilmanvaihtoa säädellään sisäilman hiilidioksidipitoisuuden, kosteuden ja henkilömäärän tunnistejärjestelmän avulla. Myös led-valaistus ja valaistuksen tehokas ohjaus säästävät energiaa.
Katolle asennetaan aurinkopaneelit. Piiparinen arvioi, että teholtaan 80 kilowatin järjestelmä tuottaa noin kymmenesosan hallin tarvitsemasta sähköstä.
Äänekosken kaupungin isännöinti- ja tilahallintapalveluita tuottavan ProAvera Oy:n toimitusjohtaja Antti Virmanen sanoo, että energiatehokkaan jäähallin rakentaminen vaatii ennen kaikkea ajattelutapojen uudistamista kunnan päätöksenteossa.
– Hattua täytyy nostaa kaupungin päättäjille ja tekniselle toimelle, että heillä oli halukkuutta ajatella asiaa hieman eri tavalla.
Suolahden jäähallin kustannusarvio 5,3 miljoonaa euroa. Energiatehokkaat ratkaisut nostavat investointikuluja noin 300–400 000 euroa, mutta ne maksavat itsensä takaisin säästyvänä energiana ja energian myynnistä saatavilla tuloilla.
– Kun jäähallin käyttökuluja alkaa laskea vaikkapa 30 vuoden aikajänteellä, niin silloin mahdollisimman vähän energiaa kuluttavan hallin edut nousevat esille. Mahdollisuus saada vielä tulojakin myytävästä energiasta muuttaa tilannetta entisestään.
Virmanen muistuttaa, että kaupan päälle tulee hyvä maine. Hänen mukaansa energiatehokas jäähalli sopii hyvin Vihreä Uusiutuva Äänekoski -hankkeeseen, jonka kaupunki käynnisti viime vuonna. Tavoitteena on ohjata kaupungin toimialat, konserniyhtiöt ja keskeiset sidosryhmät toimimaan vähähiilisyyden ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Äänekoski on myös mukana kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa, jossa tavoitteena on 7,5 prosentin energiansäästö sopimuskaudella 2017–2025.
Teksti: Matti Remes
Kuva: Äänekosken kaupunki
