Agnico Eaglen kaivos Kittilässä on Euroopan suurin kultakaivos, joka louhii kaksi miljoonaa tonnia malmia ja tuottaa noin 7000 kiloa kultaa vuodessa.
Maan pinnalle kuljetettu malmi murskataan, jauhetaan ja vaahdotetaan. Vaahdotuksessa erottuneet sulfidimineraalit viedään edelleen autoklaaviin. Se on eräänlainen suuri painekattila, jossa kulta saadaan erotettua korkean lämpötilan, kovan paineen ja lisähapen avulla.
Autoklaavin palamisprosessissa syntyy runsaasti hukkalämpöä. Tämä kerätään savukaasusta talteen savukaasupesurilla ja johdetaan kaivosalueen omaan kaukolämpöverkkoon.
– Hukkalämmöllä lämmitetään tuotantotilat ja toimistotilat. Lisäksi energia riittää lämmittämään ilman, joka pumpataan kaivokseen, kaivoksen kunnossapitopäällikkö Kari Siirtola sanoo.
Öljyä säästyy lähes 60 000 kuutiota
Kaukolämpöverkko otettiin käyttöön vuonna 2014 muutama vuosi kaivoksen käynnistymisen jälkeen. Viisi vuotta myöhemmin verkkoa laajennettiin nykyisiin mittoihinsa.
– Ainakaan meillä ei ole tiedossa, että vastaavaa olisi käytössä missään muussa kaivoksessa, Siirtola toteaa.
Siirtolan mukaan hukkalämmön talteenotto parantaa huomattavasti kaivoksen energiatehokkuutta ja vähentää tuotannosta aiheutuvia päästöjä, kun lämmön tuotantoon ei enää tarvita öljyä. Siirtola arvioi, että vuosina 2019–2034 öljyä säästetään 57 700 kuutiometriä. Kaivoksen toiminnan arvioidaan jatkuvan vähintään vuoteen 2034.
– Öljyn säästö tarkoittaa, että neljä rekkaa viikossa eli yhteensä 2600 rekkakuormaa koko aikana jää tulematta kaivokselle. Tällä saavutetaan myös isot taloudelliset säästöt.
Kittilän kaivoksessa kulkee maan alla yhteensä noin 130 kilometriä tunneliverkostoa. Nyt ollaan syvimmillään noin kilometri maan pinnan alla.
Maan alle on puhallettava jatkuvasti raitista ilmaa, jotta hiilidioksidin määrä ei kohoa työskentelytiloissa liikaa. Kylmällä säällä puhallettava ulkoilma lämmitetään +5 asteeseen.
– Tähän tarvitaan suuret puhaltimet, jotka puhaltavat ilmaa maan alle 500 kuutiota sekunnissa.
Tarpeen mukainen käyttö säästää sähköä
Sähköllä toimivien puhaltimien moottoreita ohjataan taajuusmuuttajilla, jolloin sisään puhallettavan ilman määrää voidaan säädellä tarpeen mukaan. Kaivoksen ilman laatua mittaavat sensorit, joista tieto välittyy ilmanvaihtoa säätävään automaattijärjestelmään.
– Tarpeen mukainen ilmanotto säästää sekä sähköä että ilman lämmitykseen tarvittavaa energiaa.
Kaivoksen ilmanlaatua ja työhyvinvointia parantaa myös asteittainen siirtyminen polttomoottoreilla toimivista työkoneista sähkökäyttöisiin laitteisiin.
– Tämäkin säästää ilman puhallukseen tarvittavaa energiaa, kun pakokaasuja ei tarvitse tuulettaa pois kaivoskäytävistä.
Siirtolan mukaan kaivoksen energian kulutusta on vähennetty siirtymällä valaistuksessa energiaa säästäviin led-valaisimiin. Tulevista hankkeista hän mainitsee sähköllä toimivan malmihissin, jonka käyttöönoton myötä louhittua malmia ei enää tarvitse kuljettaa maan pinnalle dieselkäyttöisillä kiviautoilla.
– Kilometrin syvyyteen ulottuva hissi parantaa huomattavasti energiatehokkuutta.
Agnico Eagle Finland on ollut teknologiateollisuuden energiatehokkuussopimuksessa vuodesta 2012 lähtien.
– Sopimukseen liittyminen sopii hyvin yhtiön arvoihin. Lisäksi saamme Motivan koulutuksista ja julkaisuista hyvin tietoa energiatehokkuuteen liittyvistä asioista, joiden avulla voimme parantaa jatkuvasti omaa toimintaamme, Siirtola sanoo.
Agnico Eagle Finland kanadalaisen kultakaivosyhtiön Agnico Eaglen tytäryhtiö, joka operoi Kittilän kaivosta.
TEKSTI: Matti Remes
KUVA: Klaffi Tuotannot/Agnico Eagle Finland
