Mäkelä Alu puristaa ja pintakäsittelee alumiiniprofiileja Alajärvellä sijaitsevalla tehtaallaan. Viime vuodet perheyhtiö on tehnyt suunnitelmallista työtä ja isoja investointeja tuotannon energiatehokkuuden parantamiseksi.
Tähänastisista energiahankkeista suurin on ollut vuosina 2019–2023 toteutettu anodisointilaitoksen lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmän uudistus. Anodisoinnissa alumiiniprofiili upotetaan liuokseen, ja sähkövirran avulla sen pinnalle kasvatetaan suojaava oksidikerros.
Mäkelä Alun kehitysjohtaja Tomi Pilbacka kertoo, että uusi energiaratkaisu perustuu lämmön talteenoton, lämpöpumpun ja suorasähkölämmitysten kokonaisuuteen.
– Yhdessä laitetoimittaja Calefan kanssa kehitetyssä järjestelmässä on paljon sellaista, jota vastaavissa laitoksissa ei ole aiemmin nähty.
Pilbackan mukaan energiajärjestelmää lähdettiin uudistamaan pala palalta. Jokaisen toimenpiteen jälkeen suoritettiin mittauksia. Niiden pohjalta mietittiin taas seuraavia askelia.
– Kyse ei ollut helposta projektista. Etenkin hankkeen loppupäässä seinä tuntui tulevan monta kertaa vastaan. Löysimme kuitenkin aina tarvittavaa osaamista, jolla ongelmiin löytyi ratkaisu.
Lämpöpumppu korvasi vanhan höyrykeskuksen
Aiemmin tehtaan tuotantoprosessin vaatima lämpö tuotettiin kaasutoimisella höyrykeskuksella. Samanaikaisesti prosessia jouduttiin jäähdyttämään sähkötoimisilla jäähdytyskoneilla.
Uudessa järjestelmässä merkittävä osa lämmöntuotannosta ja jäähdytyksestä tehdään lämpöpumpulla, joka käyttää hyödyksi prosessin hukkalämpöjä monesta eri kohteesta hoitaen samalla prosessin jäähdytyksen. Tarvittaessa lämpöä tuotetaan sähkö- ja kaasukattilalla.
Energiahanke kattoi myös prosessin kuivausaltaat. Niitä lämmitetään uudistuksen jälkeen lämpimällä vedellä ja sähkövastuksilla. Aiemmin tähän käytettiin höyryä.
Projektissa järjestelmän anturointi, automaatio ja ohjaus uudistettiin. Tämä mahdollistaa hukkalämmön ja sähkön käytön maksimaalisesti energialähteinä. Myös lämmönjakoputkistot uusittiin vastaamaan uuden lämmitysjärjestelmän vaatimuksia.
Mäkelä Alun tehdas sijaitsee Alajärvellä sekä yksi maalaamoista Kouvolassa. Yritys valmistaa alumiiniprofiileja ja pintakäsittelee niitä eri toimialoille.
Kaasun kulutus putosi 80 prosenttia
Tomi Pilbackan mukaan lämpöpumpun kautta kierrätetty hukkalämpö ja sähkökattila kattavat normaalitilanteissa prosessin tarvitseman lämmöntuotannon. Kaasukattilaa tarvitaan vain hetkellisesti esimerkiksi prosessin lämpöjen nostossa viikonlopun jälkeen tai kovilla pakkasilla.
– Hankkeen myötä laitoksen lämmittämiseen tarvittavan fossiilisen kaasun määrä ja hiilidioksidipäästöt ovat pudonneet 80 prosenttia. Vuosittainen päästövähennys on yli 700 tonnia, Pilbacka toteaa.
Sähkökattilan, lämpöpumpun ja osin sähkökäyttöisten kuivausuunien käyttöönotto on kasvattanut hieman sähkön kulutusta. Kyse on kuitenkin maltillisesta, noin yhdeksän prosentin noususta.
Pilbacka arvioi, että laitoksen kokonaisenergian kulutus tuotettua tonnia kohden on pudonnut noin 35 prosenttia.
– Hanke on myös taloudellisesti kannattava, sillä laitoksen energiakulut ovat vähentyneet merkittävästi.
Ratkaisu palkittiin Energianerokas-tunnustuksella
Anodisointilaitoksen uusi energiajärjestelmä toi Mäkelä Alulle Vuoden Energianerokas 2024 -tunnustuksen. Työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Motivan järjestämässä kilpailussa nostetaan vuosittain esille esimerkillisiä energiatehokkuustekoja.
Palkitsemisen keskeinen peruste oli, että edistyksellisen lämpöpumppujärjestelmän käytöllä ja lämmön talteenottoprosessin optimoinnilla on energiatehokkuuden parantamisen ohella vähennetty myös kustannuksia.
Lisäksi ratkaisu viitoittaa tietä uudenlaiselle lähestymistavalle, joka mahdollistaa myös muiden alan tuotantolaitosten hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.
Pilbackan mukaan Suomessa on viisi teollisen mittakaavan anodisointilaitosta. Mäkelä Alun käyttämillä menetelmillä hiilidioksidipäästöjen kokonaisvähennys voisi ylittää 3 500 tonnia vuodessa, jos kaikki suuret laitokset ottaisivat ne käyttöön.
– Sama voitaisiin toteuttaa kaikissa maailman anodisointilaitoksissa, joita on arviolta tuhansia. Silloin puhuttaisiin jo miljoonien tonnien vähennyspotentiaalista vuodessa.
Teksti: Matti Remes
Kuva: Sam Weckman/Luomustudio
