Laaja teollisuusyritysten edustajien joukko kokoontui säännöllisesti keskustelemaan uusien teknologioiden kehityksestä ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa. Yhteishanke tukee energiatehokkuussopimustoimintaa ja edistää energiansäästöä.
”Polttoon perustuvasta prosessien lämmöntuotannosta luopuminen vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä ja parantaa energiatehokkuutta. Teollisuuden sähköistämisinvestointeja kuitenkin hidastavat tiukat takaisinmaksuaikavaatimukset sekä joskus myös epävarmuus tekniikan luotettavuudesta ja energian saatavuudesta”, toteaa johtava asiantuntija Erja Saarivirta Motivasta.
Teollisuudessa sähköistyminen voidaan jakaa suoraan sähköistymiseen, lämpöpumppuja hyödyntäviin sähköistymisratkaisuihin sekä epäsuoraan sähköistymiseen, jossa sähköllä valmistetaan esimerkiksi vetyä tai synteettisiä polttoaineita.
Energiatehokkuussopimukseen liittyneet yritykset edelläkävijöinä
Yhteishankkeessa tuotettu tieto sähköistämisestä ja uusista teknologioista tukee yrityksiä investointien toteuttamisessa. Tavoitteena on, että sähköistämisen investointeja saataisiin vauhditettua ja energiansäästöä syntyisi teollisuusyrityksissä yhä enemmän tulevaisuudessa. Energiatehokkuussopimuksiin liittyneiden teollisuusyritysten näyttäessä mallia, myös muita toimijoita innostetaan seuraamaan näitä edelläkävijäyrityksiä.
Hankkeessa tuotettiin raportti, jossa syvennyttiin korkean lämpötilan lämpöpumppuihin, sähkökattiloihin ja suoriin sähköistysratkaisuihin sekä sähköstä lämmöksi -teknologioihin, kuten lämmön varastointiin. Lisäksi tarkastelussa on mukana älyratkaisut osana energiatehokkuuden hallintaa.
Eri tekniikoiden esittelyn jälkeen raportissa esitellään yleisellä tasolla mukana olleiden yritysten esimerkkitapaukset. Yrityksille tehtiin kenttämittauksia ja tutkimusta sähköistämisratkaisujen integroinnin potentiaalista, kannattavuudesta sekä energiansäästöstä. Esimerkkikohteita oli tässä hankkeessa mukana Peab Oy:ltä, Purso Oy:ltä, Metsä Board Oy:ltä, Canatu Oy:ltä sekä Boliden Harjavalta Oy:ltä.
Sähkökattiloista, lämpöpumpuista ja kulutusjoustosta
Teollisuusuusyrityksen kannalta on oleellista selvittää, minkä tehoista sähkökattilaa kohteessa tarvitaan ja toisaalta minkälainen jännitetaso ja sähköverkko kohteessa on käytössä. Vastuskattila soveltuu pienempiin teholuokkiin ja elektrodikattila suurempiin. Sähkökattilaratkaisun etuna verrattuna esimerkiksi kiinteän polttoaineen höyrykattilaan, on suhteellisen yksinkertainen ratkaisu ja mikäli laitosalueen sähköliitännät riittävät, maltillisempi investointikustannus.
Korkean lämpötilan lämpöpumppujen markkinoilla on tarjolla erilaisia tekniikoita ja kylmäaineita. Yleinen suuntaus on kohti luonnollisia kylmäaineita, jotka lämmittävät mahdollisimman vähän ilmastoa. Lämpöpumppuvaihtoehtoihin vaikuttaa voimakkaasti se, mistä lämpötilasta lähdetään lämmittämään ja mihin lämpötilaan halutaan päästä. Oleellista on tietää sekä lämmönlähteen tuoton tasaisuus että lämmönkäyttö. Joissakin tapauksissa on tarpeen miettiä lämmön välivarastointia esimerkiksi lämpöakkuun. Kohteen mukaan on mahdollista selvittää myös lämmön tai sähkön myymistä eteenpäin. Tämä vaatii kuitenkin neuvotteluja joko paikallisen kaukolämpöyhtiön kanssa tai osallistumista energian kulutusjoustoon ja reservimarkkinoille.
Kulutusjoustoon ja reservimarkkinoille osallistumisen edellytyksinä ovat riittävä tiedonsiirto- ja tiedonkeruuvalmius. Sähköä käyttäviä järjestelmiä ja laitteita on kyettävä seuraamaan ja niiden tilasta on voitava kerätä tietoa. Tieto järjestelmien tilasta ja saatavilla olevasta kapasiteetista on pystyttävä varmentamaan, kuten myös kriittinen tiedonsiirto järjestelmän ja markkinapaikan liityntärajapinnalla. Kohteen kannalta tärkeää on myös oman kapasiteetin riittävä säätökyky ja reagointiaika.
Teollisuusyrityksistä ovat mukana yhteishankkeessa Canatu Oy, Metsä Board Oyj, Boliden Harjavalta Oy, Peab Industri Oy, Purso Oy, Mäkelä Alu Oy, Lempeä Lämpö Oy, Saarioinen Oy, STEP Oy, Valmet Automotive Oyj ja BEWI RAW Oy. Laite- ja ratkaisutoimijoista ovat mukana ABB Oy, Siemens Oy, Elstor Oy, Rasol Oy ja Calefa Oy. Lisäksi mukana ovat Aalto-yliopisto ja LUT-yliopisto sekä A-insinöörit Oy. Hankkeen osarahoittajana toimii Energiavirasto.
Lisätiedot:
Motiva Oy
asiantuntija Sophia Havulinna
sophia.havulinna@motiva.fi
puh. 044 975 5659
Motiva Oy
johtava asiantuntija Erja Saarivirta
erja.saarivirta@motiva.fi
puh. 040 669 4119
Tutustu hankkeessa tuotettuun raporttiin
Lisätietoja päätöstilaisuudesta 31.1.2025 ja ilmoittautuminen
Kuva: Yhteishankkeen tapaaminen LUT-yliopistolla 7.11.2024. Kuvan otti Juhamatti Meetteri.
