Iittalan lasitehtaalla lasiuunien uudistaminen on noin kymmenen miljoonan euron investointi, joka parantaa merkittävästi tuotantoprosessin energiatehokkuutta. Suurin vaikutus on uunien sähköistyksellä.
Hämeenlinnaan kuuluvassa Iittalassa on valmistettu lasituotteita vuodesta 1881 alkaen. Nykyisin Fiskars-konserniin kuuluva lasitehdas on ainoa laatuaan Suomessa ja se jatkaa lasinvalmistuksen pitkää perinnettä.
Lasituotteet valmistetaan lasimassasta, jonka sulattamiseen tehtaalla on kaksi suurta lasiuunia. Jatkuvalämmitteiset uunit joudutaan vaihtamaan 6–8 vuoden välein.
– Uunien uusinnassa lähtökohtana on Fiskars-konsernin tavoite vähentää ilmastopäästöjä parantamalla toiminnan tehokkuutta ja investoimalla uusiutuvaan energiaan. Maakaasukäyttöiset uunit haluttiin korvata energiatehokkaammilla ja vähäpäästöisemmillä laitteilla, Iittalan tehtaanjohtaja Pauliina Savolainen kertoo.
Kahden lasiuunin uusiminen on osa kaiken kaikkiaan noin kymmenen miljoonan euron energiainvestointia, joka tuotantolaitoksella toteutetaan vuosina 2022–2026.
Kokonaisinvestoinnista noin 30 prosenttia katetaan työ- ja elinkeinoministeriön myöntämällä Euroopan unionin NextGenerationEU-rahoituksella. Energiainvestointituki lasitehtaalle on yhteensä lähes 2,9 miljoonaa euroa.
Paras suunnitteluosaaminen löytyy omasta talosta
Energiahankkeen ensimmäisessä vaiheessa uusittiin puristelasituotteita valmistavan tuotantolinjan uuni. Puristelasi tarkoittaa muottiin puristamalla valmistettuja lasiesineitä, esimerkiksi juomalaseja ja lasilautasia.
Jatkuvatoimisessa uunissa lasimassan raaka-aineet sekoitetaan ja sulatetaan noin 1450 Celsius-asteessa erikoiskivestä valmistetussa sulatusaltaassa. Sen jälkeen lasimassa johdetaan kanavaan, jossa massan lämpötila tasataan sopivaksi puristusvaihetta varten.
Savolaisen mukaan Iittalalle sopivia teollisen mittakaavan lasinsulatusuuneja ei ole markkinoilla valmiina saatavilla, vaan jokainen yksilö on suunniteltava ja rakennettava kuhunkin käyttötarkoitukseen sopivaksi.
– Uunilla on suuri vaikutus siihen, että lasista tulee tarkasti oikeanlaista. Uunin suunnitteluun tarvitaan laaja-alaista osaamista raaka-aineista, lasin kemiasta, tuotannosta ja laitteiden kunnossapidosta.
– Tässä paras osaaminen löytyy omasta talosta. Uudet uunit suunnitellaan yhdessä Iittalan omien asiantuntijoiden ja laitetoimittajien kanssa.
Uusi uuni säästää energiaa noin 70 prosenttia
Sähköuunin energiatehokkuus perustuu siihen, että lasimassan sulattavat elektrodit ovat uunin sivussa suorassa kontaktissa lasimassan kanssa. Maakaasu-uunissa lämmön tuottavat lasipinnan yläpuolella olevat polttimot. Tästä syntyy energiahukkaa, kun massan lisäksi joudutaan lämmittämään myös ilmaa.
Suuren energiainvestoinnin ensimmäiset tulokset ovat jo saatavilla. Savolaisen mukaan uusi lasiuuni käyttää noin 70 prosenttia vanhaa uunia vähemmän energiaa. Myös hiilidioksidipäästöt vähenevät merkittävästi, kun fossiilisen maakaasun käyttö loppuu. Fiskars-konsernissa on arvioitu, että energiainvestointi vähentää kaikkinensa tehtaan hiilidioksidipäästöjä noin 10 000 tonnilla eli 74 prosentilla.
– Lasitehtaan ostama sähkö on vihreää sähköä, joten lasin sulatusprosessissa uunien sähköistys pudottaa hiilidioksidipäästöt nollaan. Myös pienhiukkas- ja typen oksidien päästöt vähenevät merkittävästi.
Lasitehtaan muutkin uunit sähköistyvät
Myös tehtaan toisen suuren lasiuunin uusimisen suunnittelu on täydessä vauhdissa. Uunia käytetään suupuhallettujen lasiesineiden tuotannossa, jossa käsityönä syntyvät muun muassa Aalto-maljakot ja Oiva Toikan linnut.
– Sähköistys on tavoite. Suunnittelun tässä vaiheessa ei voi kuitenkaan vielä sanoa, toimiiko uusi uuni pelkästään sähköllä tai ainakaan sitä, onko toimintaperiaate sama, Savolainen toteaa.
Kahden suuren uunin lisäksi tehtaassa on useita pienempiä pottiuuneja, joita hyödynnetään esimerkiksi värillisten lasituotteiden tuotannossa.
– Myös pottiuuneja uusitaan asteittain. Sähköllä toimiva koeuuni on meillä jo käytössä.
Tehtaan energiatehokkuutta parannetaan myös muuttamalla tuotantoprosessin loppuvaiheessa käytettävät jäähdytysliinat sähkökäyttöisiksi. Kyse on tunnelimaisista uuneista, jonka läpi kulkevalla hihnalla lasit liikkuvat hitaasti korkeasta lämpötilasta huoneenlämpöön. Hitaalla jäähdyttämisellä vaikutetaan tuotteen lopulliseen väriin ja ehkäistään lasin sisään jäävät jännitteet, joiden purkautuminen saattaisi rikkoa esineen.
Fiskars-konserniin kuuluva Iittalan lasitehdas on Suomen ainoa edelleen toiminnassa oleva lasitehdas. Se työllistää noin 150 henkilöä Hämeenlinnassa.
TEKSTI: Matti Remes
KUVA: Fiskars
