Forssan jäähalli on palvellut jääurheilun harrastajia vuodesta 1988, ja 2000-luvun alkuvuosina viereen rakennettiin myös pienempi harjoitushalli. Jäähallit ovat tunnetusti suuria energian kuluttajia, joten kaupunki halusi selvittää niiden energiansäästöpotentiaalin.
Kiinteistöpäällikkö Jukka Perälän mukaan tämä oli lähtökohta, kun kaupunki päätti teettää jäähalleissa energiakatselmuksen vuonna 2019. Tukea ulkopuolisen asiantuntijan tekemään katselmukseen saatiin työ- ja elinkeinoministeriöltä.
– Energiakatselmuksen tekemiseen kannusti myös se, että jäähalli on peruskorjauksen tarpeessa. Katselmus antaa omalta osaltaan tietoa suunnittelun pohjaksi, Perälä perustelee.
Pääpaino lämmöntalteenotossa
Suurin potentiaali löytyy hukkalämmön hyödyntämisestä. Jään tekemiseen tarvittava kylmäkoneisto tuottaa suuren määrän lauhdelämpöä, jota ei tällä hetkellä kerätä talteen. Hukkalämpöä voitaisiin kuitenkin hyödyntää kiinteistön ja käyttöveden lämmitykseen. Suihkujen ja WC-tilojen lisäksi lämmintä vettä tarvitaan jäädytykseen, jotta kaukaloon saadaan kestävää ja sitkeää jäätä.
Osa talteen otetusta hukkalämmöstä voitaisiin myös ohjata jääkerroksen alla olevan betonilaatan eristekerroksen alle. Siellä on pidettävä talvella muutaman plusasteen pohjalämpö routimisen estämiseksi.
– Energiakatselmuksen mukaan lämpöenergiaa voitaisiin säästää nykyisestä 45 prosenttia varsin kohtuullisilla investointikuluilla. Se tarkoittaisi noin 37 000 euroa pienempää laskua kaukolämmössä, Perälä sanoo.
Lämmöntalteenottoon liittyvät investoinnit maksaisivat arviolta 230 000 euroa. Hankkeen takaisinmaksuajaksi tulisi näin noin kuusi vuotta.
Sähköä voitaisiin säästää seitsemän prosenttia nykyisestä muun muassa vaihtamalla vanhat tuloilmakoneet. Laiteinvestointi maksaisi noin 20 000 euroa.
Vedenkulutusta voitaisiin puolestaan säästää 21 prosenttia. Tähän päästäisiin hankkimalla noin tuhat euroa maksavat säästösuuttimet suihkuihin.
Energiakatselmuksen painopiste oli eniten energiaa säästävissä toimenpiteissä, mutta se sisälsi myös useita pienempiä energiatehokkuutta parantavia toimia. Niitä ovat esimerkiksi talotekniset säädöt.
Myös uimahallin energia-asiat selvitettiin
Tänä vuonna Forssassa käynnistetään jäähallin peruskorjauksen suunnittelu. Energiakatselmuksen ohella jatkotyön pohjana käytetään kuntoarviota. Harkinnassa on myös rakennuksen rakenteiden kuntoa tarkemmin selvittävä kuntotutkimus.
Perälän mukaan noin 3 000 katsojapaikkaa sisältävän jäähallin rakenteita joudutaan vahvistamaan, jotta niiden vakaus ja lujuus saadaan vastaamaan nykyisiä normeja.
Lounais-Hämeessä sijaitsevassa Forssassa on noin 16 900 asukasta. Kaupunki noudattaa Järkivihreä Forssa -strategiaa, jonka kantavia teemoja ovat energiatehokkuus ja resurssiviisaus.
– Energiatehokkuuden lisääminen eristystä lisäämällä voi olla vaikeaa ja investointien takaisinmaksu heikonlaista. Sen sijaan rakennuksen tiiveyttä parantamalla energiaa on mahdollista säästää.
Forssan kaupunki teetti energiakatselmuksen myös vesiliikuntakeskus Vesihelmeen, jossa peruskorjaus alkaa olla ajankohtainen. Siellä energiaa kustannustehokkaasti säästäviä kohteita löytyi huomattavasti vähemmän kuin jäähallista.
– Keskeisin suositus oli lämmöntalteenotto jätevedestä.
Kaupungintalo edellinen iso energiahanke
Forssa on mukana meneillään olevassa kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa, johon liittyneet kunnat tavoittelevat 7,5 prosentin energiansäästöä vuoteen 2025 mennessä.
– Sopimuksen välitavoite vuodelle 2020 oli 4 prosenttia, mutta vuoden 2019 lopussa olimme saavuttaneet jo 5,2 prosenttia kokonaistavoitteesta. Olemme siis reippaasti edellä aikataulua.
Suurin yksittäinen energiatehokkuushanke on ollut kaupungintalon ilmanvaihdon uusiminen, jonka myötä sekä kiinteistön lämmön ja sähkön kulutus pieneni merkittävästi. Rakennuksessa on ilmalämmitys, jota varten tarvitaan isot ilmanvaihtokoneet, joiden uusiminen paransi energiatehokkuutta. Vanhoissa koneissa ei myöskään ollut lainkaan lämmön talteenottoa.
Forssan kaupunki on myös uusinut runsaasti valaistuksia. Muun muassa vuonna 2019 uusittiin katuvalaistusta LED-tekniikkaa hyödyntäväksi. Valaistusuudistuksia on tehty myös muun muassa urheilutalossa ja kouluissa.
Teksti: Matti Remes
Kuva: Forssan kaupunki
