Hartolan kunta liittyi energiatehokkuussopimukseen vuonna 2019 ja tilasi heti perään kiinteistöihinsä energiakatselmukset ulkopuoliselta asiantuntijalta.
14 kiinteistökohdetta käsittäneissä katselmuksissa kartoitettiin energiankulutusta ja haettiin ideoita lähivuosina tehtäville toimenpiteille ja investoinneille. Kohteita olivat muun muassa kunnantalo, päiväkoti, terveyskeskus, kirjasto ja liikuntahalli.
Kunnan vs. tekninen johtaja Niina Varjo kertoo, että energiakatselmukset nostivat hyvin esille toteuttamiskelpoisia hankkeita etenkin taloteknisissä järjestelmissä.
– Lisäksi ehdotettiin, että kunnan kiinteistöihin voitaisiin asentaa aurinkosähköjärjestelmiä.
Ensimmäiset investoinnit ilmanvaihtoremonttiin
Energiakatselmukset toteutettiin keväällä 2020. Seuraavaksi kunnassa alettiin pohtia, mitä ja missä järjestyksessä asiantuntijan tekemiä ehdotuksia kannattaisi lähteä toteuttamaan käytännössä.
Ensimmäiset investoinnit päätettiin niputtaa yhteen ja kilpailuttaa yhdellä kertaa kunnantalon ja paloaseman ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen sekä Yhtenäiskoulun ja jätevesipuhdistamon aurinkosähköjärjestelmien asentaminen.
– Paloaseman ja kunnantalon iäkkäät ilmanvaihtojärjestelmät olivat joka tapauksessa remontin tarpeessa, Varjo huomauttaa.
Fakta:
Hartola sijaitsee itäisessä Päijät-Hämeessä. Kunnassa on vajaat 2 700 vakituista asukasta.
Kunnantalossa remontti kattoi valtuustosalin ilmanvaihtokoneen uusimisen. Samalla vanhat hihnavetoiset puhaltimet vaihdettiin suoravetoisiin EC-moottorilla varustettuihin nykyaikaisiin puhaltimiin.
– Ilmanvaihdon määrää pystytään nyt ohjaamaan älykkäällä automatiikalla olosuhteiden ja tilan vaatimusten mukaan. Ilmanvaihtojärjestelmästä puuttui myös lämmöntalteenotto, joka lisättiin hankkeen yhteydessä, Varjo kertoo.
Iso säästö kunnantalon energiakuluihin
Kunnantalon ilmanvaihtohanke valmistui loppusyksystä 2022. Ensimmäisten kuukausien tulokset energiansäästössä ovat olleet vakuuttavat.
– Marras–joulukuussa kunnantalon kaukolämmön kulutus putosi puoleen. Se tarkoittaa rahassa noin 3 000 euron säästöä. Rakennuksen sähkönkulutus on puolestaan pudonnut noin 5 000 kilowattituntia aiemmasta 13 000 kilowattitunnista.
– Jos jatkossakin napsitaan tällaisia säästöjä, niin investointi maksaa itsensä takaisin todella nopeasti, Varjo sanoo.
Kunnantalon ilmanvaihtoremontti maksoi 83 800 euroa. Osan kuluista kattaa valtion energiatuki.
Energiahankkeen aurinkosähköosuudessa Hartolan Yhtenäiskoulun katolle asennettiin aurinkopaneelit. Ne ovat teholtaan 70 kWp ja niiden tuotto-odotus on 60 MWh vuodessa. Jätevesiasemalle asennettiin 28 kWp:n järjestelmä.
Katselmuksista hyvä pohja energiahankkeille
Hartolan kunnan energiakatselmusten tekemisestä ja sittemmin myös kunnan kilpailuttaman energiahankkeen toteutuksesta vastasi kiinteistötekniikan palveluita tarjoava Caverion.
Caverionin energia-asiantuntija Risto Kortetjärvi sanoo, että kunnassa voi aluksi selvittää ominkin voimin kiinteistöjen energiankulutusta ja tapoja säästää energiaa. Asiantuntijan tekemät katselmukset antavat kuitenkin kattavamman kuvan säästöpotentiaalista.
Lisäksi kunnalla on mahdollisuus saada energiakatselmuksiin valtion energiatukea 50 prosenttia kustannuksista, jos katselmus tehdään Motivan toteutusohjeiden mukaisesti.
Kortetjärvi on tehnyt runsaat sata energiakatselmusta kunnissa ja yrityksissä. Kunnissa kiinteistöt ja talotekniset ratkaisut ovat usein samankaltaisia, joten myös kustannustehokkaimmat keinot energiansäästössä ovat usein samat.
– Yleensä ilmanvaihtoon liittyvät remontit ovat paras tapa saada aikaan säästöjä. Ilmanvaihtoremonteissa on kuitenkin aina otettava huomioon sisäilma-asiat ja kiinteistön muu kunto.
– Toinen iso säästökohde on valaistuksen uusiminen energiatehokkaaksi. Tämä onkin jo kunnilla varmasti hyvin tiedossa. Myös hukka- ja ympäristölämpöjä hyödyntävät lämpöpumput ovat tänä päivänä ehdottomasti kärkipäässä hankkeissa.
ESCO-mallia kannattaa selvittää
Kortetjärven mielestä laajojen hankkeiden läpivientiin kannattaa ottaa ulkopuolinen projektinjohto, jotta kokonaisuus saadaan toimivaksi.
– Jos on useampia osa-alueita urakassa – kuten lämpöpumppuja, ilmanvaihtoa, sähköä ja automaatiota – täytyy kokonaisuus hanskata, jotta järjestelmät pelaavat yhteen.
Kortetjärvi kannustaa kuntia valitsemaan rohkeasti myös totutuista toimintamalleista poikkeavia ratkaisuja energiatehokkuuden parantamisessa. Esimerkiksi ESCO-mallin mukaisten hankkeiden mahdollisuus kannattaa hänestä aina selvittää isommissa investoinneissa.
– Kunnalla on ESCO-hankkeissa vähän menetettävää, sillä niiden rahoitus tulee muualta, Kortetjärvi huomauttaa.
ESCO-konseptissa (Energy Service Company) ulkopuolinen palvelun tarjoaja toteuttaa energiankäyttöä tehostavat toimenpiteet ja antaa kunnalle tai yritykselle takuun syntyvästä säästöstä.
Teksti: Matti Remes
Kuva: Hartolan kunta
