Hartola on tehnyt runsaan vuoden kuluessa kaksi isoa päätöstä energiatehokkuuden parantamisessa ja ilmastopäästöjen torjunnassa. Viime vuoden elokuussa Päijät-Hämeessä sijaitseva kunta liittyi kunta-alan energiatehokkuussopimukseen, jossa mukana olevat kunnat tavoittelevat 7,5 prosentin energiansäästöä kaudella 2017–2025.
Viime joulukuussa Hartolan kunnanvaltuusto päätti myös Hinku-verkostoon liittymisestä. Verkostossa mukana olevat kunnat sitoutuvat tavoittelemaan hiilineutraaliutta.
– Haluamme olla omalta osaltamme mukana ilmastonmuutoksen torjunnassa. Myös kunnan taloudelle on iso merkitys, että energia-asioita hoidetaan järkevästi. Kunnalla on paljon kiinteistöjä, joissa voidaan säästää energiaa, Hartolan kunnan tekninen johtaja Janne Myntti perustelee.
Energiakatselmus nosti esille säästökohteita
Myntti toivoo, että energiatehokkuussopimuksen ja Hinku-verkoston kautta saadaan uusia ideoita siitä, millaisia toimenpiteitä Hartolan kaltainen pieni paikkakunta voi tehdä energiansäästössä ja ilmastoasioissa. Kuntarajat ylittävää yhteistyötä ja tiedon jakamista tarvitaan.
– Lisäksi energiatehokkuutta parantaviin investointeihin on helpompi saada valtion tukea, kun kunta kuuluu energiatehokkuussopimukseen.
Hartola sai tukea kunnan kiinteistöissä tehtyyn energiakatselmukseen, jossa etsittiin kohteita lähivuosina tehtäville toimenpiteille ja investoinneille. Selvityksessä käytiin läpi muun muassa kunnanviraston, koulurakennusten, päiväkotien, terveyskeskuksen, kirjaston ja liikuntahallin energiatehokkuuteen liittyviä asioita.
Myntin mukaan heti katselmuksen jälkeen toteutettiin yksinkertaisimmat ja nopeimmin tehtävät toimenpiteet, joilla energialaskua voidaan leikata noin 8 000 euroa vuodessa.
Tähän päästään muun muassa laskemalla huonelämpötiloja hieman joissakin kiinteistöissä. Energiaa säästetään myös esimerkiksi säätämällä vesikourujen sulatuskaapeleiden käyttöä tarpeen mukaiseksi.
Päähuomio taloteknisissä parannuksissa
Energiakatselmus nosti esille toteuttamiskelpoisia hankkeita etenkin taloteknisiin järjestelmiin. Monissa kiinteistöissä esimerkiksi vanhojen ilmanvaihtokoneiden uusiminen ja ilmanvaihtoa säätävän automatiikan lisääminen toisivat selvää säästöä.
– Uusi ilmanvaihtokone on esimerkki investoinnista, jossa takaisinmaksuaika on kohteissamme 6–7 vuotta, Myntti sanoo.
Lisäksi katselmuksessa ehdotetaan, että viiteen kunnan kiinteistöön voitaisiin asentaa aurinkosähköjärjestelmä. Sitä esitettiin muun muassa kunnan vedenpuhdistamoon.
– Aurinkoenergiainvestoinneista ei ole vielä päätöksiä, mutta todennäköisesti ainakin osa niistä toteutuu. Näiden hankkeiden takaisinmaksuaika on noin kymmenen vuotta.
Hartola sijaitsee itäisessä Päijät-Hämeessä. Kunnassa on vajaat 2 700 vakituista asukasta, mutta osa-aikaisen väestön määrä on suhteellisen suuri. Hartolassa on runsaat 2 450 vapaa-ajan asuntoa.
Muiden kuntien tavoin myös Hartolassa kuntatalous on tiukoilla, ja jokaista investointia joudutaan miettimään tarkasti. Myntin mielestä yksi vaihtoehto voisi olla ESCO-mallilla (Energy Service Company) toteutettavat hankkeet, jossa ulkopuolinen palveluntarjoaja tekee energiankäyttöä tehostavat toimenpiteet ja antaa takuun syntyvästä säästöstä. Tarvittavat investoinnit rahoitetaan energiankulutuksen vähenemisestä saatavilla säästöillä.
– Tästä ei ole tehty päätöksiä, mutta ESCO-mallin toteuttamiskelpoisuutta on tarkoitus selvittää hieman tarkemmin. Pienellä kunnalla on pienet taloudelliset ja henkilöstöresurssit, joten toteutuksen ulkoistaminen on tietyllä tavalla houkutteleva vaihtoehto, Myntti pohtii.
Teksti: Matti Remes
Kuva: Hartolan kunta
