Helsingin kaupungin asunnot Oy:n kerrostalot ovat entistä aktiivisempi osa Helsingin energiajärjestelmää, kun kaupungin omistama yhtiö liittyy mukaan kaukolämmön kysyntäjoustoon. Siinä lämmön kysyntää siirretään joltain ajankohdalta toiselle kulutushuippujen tasaamiseksi. Käytännössä tämä tehdään varastoimalla rakennuksiin lämpöenergiaa muutama tunti ennen kysyntäpiikkiä. Varastoina käytetään talojen lämminvesivaraajia tai rakenteita.
Varastoitu lämpö hyödynnetään, kun energiankulutus on Helsingissä huipussaan. Kysyntäjoustolla ei ole vaikutusta asumismukavuuteen, mutta kaupungin lämmöntuotantoa se auttaa optimoimaan entistä taloudellisemmaksi ja ympäristöystävällisemmäksi.
Energian kysyntäpiikeissä tuotantokustannukset ovat yleensä korkeimmillaan. Lisäksi lämpöä joudutaan usein tuottamaan enemmän päästöjä aiheuttavissa tuotantolaitoksissa, esimerkiksi öljyä käyttävissä lämpövoimaloissa.
Mittauspalvelu tehostaa lämmityksen ohjausta
Kysyntäjousto on osa Hekan ja Helsingin kaupungin energiayhtiö Helenin isoa tutkimus- ja kehityshanketta, jossa Hekan asuntoihin on tuotu uusi sisälämpötilan ja kosteuden mittaus- ja raportointipalvelu.
– Palvelu antaa entistä kattavammin tietoja asuntojen olosuhteista, mikä mahdollistaa sekä asumisolosuhteiden että energiatehokkuuden parantamisen, Hekan kiinteistöjohtaja Vesa Jurmu sanoo.
Mittauspalvelun toteuttaminen on iso urakka, sillä Hekan kiinteistöihin on asennettu yhteensä noin 8 000 sisälämpötilaa ja kosteutta mittaavaa sensoria. Kuhunkin kerrostaloon niitä tulee muutamaan valittuun huoneistoon.
Sensorit lähettävät tietoja langattomasti Helenin pilvipohjaiseen tietojärjestelmään. Sinne kerättyä tietoa ja raportteja voidaan tarkastella helppokäyttöisestä käyttöliittymästä esimerkiksi Hekan etävalvomoissa.
Jurmun mukaan asuntojen lämpötilatasojen seuraaminen mahdollistaa lämmityksen entistä tarkemman ohjauksen. Näin vältetään ylilämmitystä ja säästetään energiaa.
– Pystymme tiedon avulla havaitsemaan lämmityksen epätasaisuuksia ja pääsemme tekemään korjaavia toimenpiteitä. Se auttaa osaltaan saavuttamaan kunnianhimoiset energiansäästötavoitteet, Jurmu toteaa.
Ilmanvaihdossa eniten säästöpotentiaalia
Hekassa päivitettiin hiljattain yhtiön strategia, jossa energia- ja yleensäkin ympäristöasioiden painotus kasvaa edelleen. Jurmun mukaan energiatehokkuuden parantamisessa tehokkain toimi on kerrostalojen ilmanvaihdon muuttaminen kokonaan koneelliseksi. Samalla otetaan käyttöön lämmöntalteenotto.
– Muita käytettyjä ratkaisuja ovat olleet muun muassa poistoilmalämpöpumput ja aurinkopaneelit, Jurmu sanoo.
Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka) on kaupungin omistama yhtiö, jolla on noin 48 000 asuntoa. Niissä asuu noin 91 000 vuokralaista eli joka seitsemäs helsinkiläinen asuu Hekan asunnossa.
Hänen mukaansa käytännössä kaikissa Hekan peruskorjaushankkeissa toteutetaan energiatehokkuutta parantavia toimia. Jokaisessa hankkeessa selvitetään vähintään ilmanvaihdon lämmöntalteenoton ja aurinkosähköenergian hyödyntämismahdollisuudet.
Investointikulut suurin haaste
Jurmun mukaan suurimmat energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät haasteet liittyvät yleensä kustannuksiin.
– Energiatehokkuutta parantavilla toimilla on kaikilla hintalappunsa. Investointien tulisi jollakin aikavälillä maksaa itsensä takaisin, mutta investointikustannukset tulee myös saada mahtumaan hankkeiden kustannusarvioihin. Se ei ole aina helppo yhtälö.
Jurmun toteaa, että asukkailla on tärkeä rooli energiansäästötalkoissa. Heitä motivoidaan jakamalla tietoa energiankulutuksesta, energiakuluista ja kustannusten vaikutuksista vuokrien suuruuteen. Näitä asioita pidetään esillä esimerkiksi Hekan asukkaille jaettavassa lehdessä ja verkkosivuilla.
Heka on mukana kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksessa. Edellisen kauden (2008–2016) tavoite seitsemän prosentin energiansäästöstä lähes saavutettiin. Kuluvalle sopimuskaudelle on asetettu 7,5 prosentin säästötavoite.
– Jatkamme aiemmin hyväksi havaittuja ’vanhoja konsteja’ ja pyrimme ottamaan käyttöön niitä nykyistäkin laajemmin. Lisäksi tarkoituksemme on kokeilla meille uusia ratkaisuja, muun muassa maa- ja merilämpöä, Jurmu sanoo.
Teksti: Matti Remes
Kuva: Helsingin kaupungin asunnot Oy
