Itä-Helsingin suurin väestösuoja sijaitsee Pohjois-Kontulassa, jossa kallioon louhituissa isoissa halleissa on nyt skeittipuisto ja säilytystiloja. Muun muassa ikääntyneen ilmanvaihtojärjestelmän vuoksi tilan energiatehokkuudessa oli paljon parannettavaa, joten Helsingin kaupunki päätti tehdä siellä energiaremontin.
Etenemistavaksi valittiin niin sanottu ESCO-palvelumalli, jossa yhteistyökumppani toteuttaa energiaa säästäviä toimenpiteitä kiinteistöissä. Kilpailutuksen kautta tekijäksi valittiin Caverion Suomi, joka antaa takuun säästyvästä energiasta kahdeksan vuoden sopimuskauden aikana.
Säästötakuun mukaan väestökeskuksen käyttämän lämpöenergian määrä pitää vähentyä 439 MWh ja sähkön kulutuksen 196 MWh vuodessa.
– Ensimmäisenä vuonna tavoite ylittyi. Sekä kaukolämmön että sähkön kulutus lähes puoliintui, Helsingin kaupungin johtava asiantuntija Jukka Huikari sanoo.
Ilmanvaihdon uusimisesta isoin energiansäästö
Caverionin myyntipäällikkö Teppo Manninen sanoo, että energiaremontissa saneerattiin väestösuojan ilmanvaihtokoneet, joiden elinkaarensa päähän ehtineet puhaltimet uusittiin. Samalla tehostettiin lämmön talteenottoa poistoilmasta.
– Myös rakennusautomaation kenttälaitteet ja alakeskukset uusittiin, Manninen kertoo.
Tämä mahdollistaa järjestelmän aiempaa paremman ohjattavuuden ja seurannan. Tiloihin asennettiin myös sisäilman tilaa mittaavia antureita, joiden avulla ilmanvaihto saadaan optimaaliseksi.
Kaupungin ja Caverionin ESCO-hanke kattoi Pohjois-Kontulan väestösuojan ohella Myllypuron Liikuntamylly-monitoimihallin. Myös siellä energiankulutus on saatu lähes puoliintumaan.
– ESCO-hankkeessa tehtyjen toimien ohella kulutuksen vähenemiseen ovat vaikuttaneet valaistuksen uusiminen ja aurinkosähköjärjestelmä. Ne toteutettiin erillisinä hankkeina, Huikari toteaa.
Uusia ESCO-hankkeita jo putkessa
Helsingissä on paljon kouluja, liikuntahalleja, päiväkoteja ja muita palvelukiinteistöjä, joissa energian käyttöä voidaan tehostaa ja vähentää hiilijalanjälkeä. Samalla voidaan parantaa sisäolosuhteita.
– Monissa kiinteistöissä peruskorjausta ei ole hetkeen tulossa. Niissä olisi kuitenkin tarpeen tehdä energiatehokkuuden parannuksia, joita olisi mahdollista toteuttaa yhteistyössä yritysten kanssa, Huikari sanoo.
Pohjois-Kontulan väestösuojan ja Liikuntamyllyn energiahankkeet poikkesivat perinteisestä ESCO-mallista siinä, että ESCO-kumppanin hankkiman rahoituksen sijaan kaupunki rahoitti itse vaadittavat investoinnit. Kaupunki vastasi myös hankkeiden suunnittelusta.
Kaupungit ja Caverion ovat laatineet vuosittain listan kohteista, joiden energiatehokkuutta parannetaan sopimuksen puitteissa.
Hankkeiden toteuttaja valittiin neuvottelumenettelyllä. Siinä kaupunki valitsi tarjouskilpailuun ilmoittautuneiden joukosta yritykset, joiden laatimien energiaselvitysten perusteella neuvoteltiin lopullinen tarjouspyyntö.
Helsingin kaupunki toteuttaa ESCO-mallilla nyt myös Kallion virastotalon ja Vuosaaren Nordsjö-Rastis-monitoimitalon energiahankkeet. Ne ovat edenneet toteutusvaiheeseen. Lisäksi suunnitteluvaiheessa ovat ESCO-hankkeet neljässä peruskoulussa ja yhdessä päiväkodissa.
ESCO sopii energiasyöppöihin kohteisiin
Huikarin mielestä ESCO-malli soveltuu kohteisiin, joissa on huomattava potentiaali säästää energiaa. Yksi kannustin on, että Business Finlandin energiatuen päälle ESCO-hankkeisiin saa viiden prosentin lisän.
– ESCO-malleissa riittää kuitenkin vielä kehitettävää sekä kuntien että yritysten näkökulmista.
Helsingin kokemuksen mukaan ESCO-hankintoihin on tullut palveluntarjoajilta suhteellisen vähän tarjouksia. Huikarin mukaan syynä saattaa olla, että osa yrityksistä vierastaa ESCO-hankkeen edellyttämää säästötakuuta ja muita vähimmäisvaatimuksia.
– Jos tarjoajia ei ole riittävästi, riskinä on aina hintojen nousu.
Huikarin mielestä pieniä hankkeita ei ESCO-mallilla kannata toteuttaa. Hankinnan arvon on oltava riittävän suuri suhteessa sen vaatimaan suureen työmäärään. Esimerkiksi Liikuntamyllyn hankinnan enimmäisarvo on 1,2 miljoonaa ja Pohjois-Kontulan väestösuojan 0,5 miljoonaa euroa. Neljän koulun ja päiväkohdin yhteen niputetussa hankkeessa vastaava summa on 1,5 miljoonaa.
ESCO-mallissa hyödyntämätöntä potentiaalia
Huikarin tavoin Manninen on sitä mieltä, että kunnat ja yritykset voisivat nykyistä enemmän hyödyntää ESCO-mallia. Se sopii etenkin kohtalaisen isoihin ja iäkkäisiin kiinteistöihin, joissa energiankulutus on suurta.
– Sellaisia kohteita Suomessa riittää, Manninen huomauttaa.
Hankkeen tilaajan ohella ESCO-malli vaatii myös yritykseltä enemmän työtä hankkeen kilpailutusvaiheessa. Manninen on samaa mieltä siitä, että hankkeen täytyy olla riittävää kokoluokkaa, jotta tarjouskilpailuun kannattaa lähteä. Yksi tapa on yhdistää samaan hankkeeseen useampia kohteita, kuten Helsinki on tehnyt.
– Olemme pohtineet myös puitejärjestelyä, jossa yksittäisten hankkeiden sijaan energiatehokkuuspalveluista tehtäisiin pitempiaikaista hankintaa valituilta kumppaneilta, Huikari sanoo.
Manninen kertoo, että Caverionilla on kokemusta tällaisista kunnan kanssa tehdyistä puitesopimuksista. Oulussa ja Jyväskylässä yritys on tehnyt kaupunkien kanssa monivuotisen sopimuksen kiinteistöjen taloteknisten järjestelmien uudistamisesta ESCO-mallilla.
Teksti: Matti Remes
Kuva: Helsingin kaupunki
