Energiatehokkuuden parantaminen ja päästöjen vähentäminen ovat keskeisiä tavoitteita, kun Helsinki pyrkii hiilineutraaliksi kaupungiksi vuoteen 2035 mennessä.
Koulut, liikuntahallit, päiväkodit ja muut palvelukiinteistöt ovat isoja energiankuluttajia. Niissä energian käyttöä voidaan entisestään tehostaa ja vähentää kiinteistöjen hiilijalanjälkeä.
Nämä ovat lähtökohdat tänä vuonna käynnistyneessä pilottihankkeessa, jossa kokeillaan uudenlaista kumppanuusmallia kaupungin ja energiatehokkuustoimia tekevien yritysten välillä.
Projektipäällikkö Timo Määttä korostaa, että Helsingin kaupunki hakee ennen muuta kokonaisvaltaista tarkastelua hankkeeseen valittujen kiinteistöjen energiatehokkuuden ja sisäilmaolojen kehittämisessä.
– Kiinteistöt ovat erilaisia, joten niihin ei voi soveltaa yhtä standardimallia. Lisäksi maalämmön tai aurinkovoimalan kaltaiset hankkeet ovat isoja kokonaisuuksia, joihin kaupungin omat resurssit eivät riitä. Tarvitsemme kumppaneiksi asiansa osaavia yrityksiä.
ESCO-kumppanuusmalli pohjana
Perinteisesti yhteistyössä on käytetty niin sanottua ESCO-mallia. Siinä yritys palvelun tuottajana toteuttaa energiansäästötoimenpiteitä kiinteistöissä ja kaupunki maksaa yrityksille energiansäästöstä sopimuksen mukaan. Yritys antaa säästöille takuun.
Määtän mukaan ESCO-tyyppistä mallia on kokeiltu Helsingissä viimeksi 2000-luvun alussa vaihtelevalla menestyksellä.
– Uudemmissakin ESCO-malleissa on vielä parannettavaa sekä yritysten että kaupungin näkökulmista, joten Helsinki haluaa omalta osaltaan olla kehittämässä mallia.
Uudenlaista hanketta on kehitetty Suomen kuuden suurimman kaupungin Energiaviisaat kaupungit -hankkeessa. Helsingin ohella vastaavanlainen pilottihanke on parhaillaan meneillään Turussa, jossa energiatehokkuuskumppanuusmallia testataan kuudessa eri palvelurakennuksessa.
– ESCO-malleissa koko hanke rahoitetaan usein energiansäästöillä. Helsinki on päättänyt kuitenkin näissä pilottihankkeissa investoida itse energiatehokkuustoimenpiteisiin, joten tässä suhteessa perinteisestä mallista poiketaan jonkin verran.
Pilottihankkeessa kaksi kilpailutusta
Helsingissä on syksyn aikana järjestetty kaksi tarjouskilpailua, jossa kummassakin on ollut kaksi kohdetta.
Ensimmäisessä tarjouskilpailussa haettiin kumppania parantamaan kokonaisvaltaisesti Pohjois-Kontulan väestösuojan ja Myllypurossa sijaitsevan Liikuntamyllyn energiatehokkuutta. Hankinnan arvo on 1,5 miljoonaa euroa, ja hankkeen toteuttajaksi valittiin Caverion.
– Etenkin Liikuntamylly on haasteellinen kohde, sillä kyse on yli hehtaarin kokoisesta monitoimihallista.
Toisessa kilpailutuksessa kohteena ovat Kallion virastotalo ja Vuosaaressa sijaitseva Nordsjö-Rastis monitoimitalo, jossa toimii päiväkoti ja alakoulu. Tässä hankkeessa energiatehokkuuskumppania ei ole vielä valittu.
– Kolme keskeistä valintakriteeriä suunnilleen yhtäläisin painotuksin ovat ehdotetut toimenpiteet, säästötakuun suuruus ja hinta.
Määtän mielestä Business Finlandin myöntämällä energiatuella on merkittävä myötävaikutus ESCOn kiinnostavuuteen ja yleistymiseen kunnissa.
– Normaalin energiatuen päälle myönnettävän viiden prosentin ESCO-lisän avulla saimme hyvin katettua valmistelusta aiheutuneet konsultin palkkiot ja oman työn kustannukset.
Myös sisäilman laatua seurataan
Timo Määtän mukaan tyypillisiä energiaa säästäviä toimia kiinteistöissä ovat rakennusautomaation päivittäminen ja ilmanvaihtokoneiden uusiminen energiatehokkaampiin laitteisiin. Myös uusiutuvan energian käyttöä lisätään maalämmön ja aurinkosähkön avulla.
Sovittujen toimenpiteiden ohella energiatehokkuuskumppani seuraa kahdeksan vuotta kestävän sopimuskauden aikana poikkeamia energiankulutuksessa ja puuttuu heti havaittuihin vikoihin.
Sopimuksessa on mukana myös sisäilman laadun seuranta.
– Tätä voidaan tehdä esimerkiksi hiilidioksidiantureilla, joiden avulla säädetään ilmanvaihtoa tarpeen mukaan tilassa olevan ihmismäärän mukaan. Mahdollisesti myös kiinteistöjen käyttäjille tehdään kyselyjä.
Kaupungit pohtivat yhtenäisiä pelisääntöjä
Määttä toivoo, että pilottihankkeen kokemusten perusteella kumppanuusmalli voidaan skaalata tulevina vuosina laajemmin palvelurakennuskantaan. Helsingissä on useita kohteita, joissa peruskorjausta ei ole hetkeen tulossa. Niissä olisi kuitenkin tarpeen tehdä nopeita energiatehokkuuden parannuksia.
– Pilottihankkeiden tavoitteena on kehittää laajemminkin kumppanuusmalleja, jotta kaupungit ja yritykset voivat parantaa yhteistyötä energiatehokkuuden parantamiseen ja päästöjen vähentämiseen liittyvissä hankkeissa.
Isojen kaupunkien kanssa on käyty keskustelua, miten esimerkiksi tarjouskilpailuihin ja sopimusmenettelyihin saataisiin yhteneväisiä käytäntöjä.
Määtän mielestä nykyistä selkeämmät ja yksinkertaisemmat toimintatavat tekisivät yhteistyöstä houkuttelevampaa myös yritysten näkökulmasta, kun jokaisen kaupungin kanssa ei tarvitse toimia erilaisten pelisääntöjen mukaan.
– Kaupunkien kannattaa hyödyntää yritysten innovaatioita. Toivomme, että mukana voisi olla jatkossa myös pieniä yrityksiä esimerkiksi verkostoitumalla muiden yritysten kanssa.
Teksti: Matti Remes
Kuva: iStock
