Hiilineutraaliutta tavoittelevat kunnat kertovat kilvan päästöjä vähentävistä isoista investoinneista aurinkovoimaloista geotermiseen lämmöntuotantoon. Vähemmälle huomiolle jäävät sen sijaan energiatehokkuutta parantavat perusasiat, joiden avulla energiankulutuksessa ja energiakustannuksissa päästään merkittäviin kokonaissäästöihin.
Tämä on ollut Marko Hiltusen työssä kantava periaate, kun hän viime vuoden heinäkuussa aloitti Janakkalan kunnan kiinteistöjen ylläpitoinsinöörinä.
– Emme hae kannuksia yksittäisillä hankkeilla, vaan laitamme paikalleen kiinteistöjen lämmityskäyriä, muutamme ilmanvaihtokoneiden käyntiaikoja ja lisäämme rakennusautomaatiota, Hiltunen luettelee.
Kunnan kiinteistöt etävalvontaan
Hiltusen vastuulla on 40 Janakkalan kunnan kiinteistöä, joista valtaosa on kouluja ja päiväkoteja. Kohteita on käyty läpi muun muassa automaatiourakoitsijan kanssa ja haettu suhteellisen pienillä investoinneilla toteutettavia parannuksia rakennusten energiatehokkuuteen.
Yksi keskeisistä asioista on havaita mahdolliset laiteviat ja poikkeamat energiankulutuksessa mahdollisimman nopeasti. Tätä varten kunnan kiinteistöjä on liitetty asteittain etävalvontaan, jolla voidaan seurata energiankulututusta ja sisäolosuhteita.
– Kiinteistönhoitajilla on päivystysvuorot myös virka-ajan ulkopuolella. Hälytyksen tultua päivystäjä avaa läppärin ja pääsee heti analysoimaan, voiko asian hoitaa kuntoon etänä vai onko lähdettävä paikan päälle.
Isompiakin energiainvestointeja suunnitteilla
Pienten parannusten ohella Hiltunen on listannut myös hieman isompia investointeja, joilla voitaisiin parantaa kiinteistöjen energiatehokkuutta. Niiden mahdollistamat kustannussäästöt pitkällä aikavälillä ovat keskeinen asia, jota hän aikoo korostaa esitellessään listaa kuntapäättäjille.
– Investoinneissa painotetaan tekniseltä käyttöiältään vanhimpien järjestelmien uusimisia.
Janakkalassa on esimerkiksi kyläkouluja, joissa öljylämmityksen korvaaminen vesi-ilmalämpöpumpuilla tai maalämpöjärjestelmällä olisi paikallaan. Myös kaukolämpökeskusten energiatehokkuuden parantaminen muun muassa hukkalämmön talteenotolla olisi järkevää.
– Lisäksi Tervakosken taajamassa on vanha uimahalli, johon on tehtävä energiaselvitys ja kuntokartoitus.
Myös asenteiden muutosta tarvitaan
Hiltusen mielestä energiatehokkuuden parantaminen ja kustannussäästöt edellyttävät myös muutosta asenteissa. Kiinteistöjen ylläpidossa painopistettä pitäisi siirtää korjaavasta huollosta ennakoivaan huoltoon, sillä laitteiden vikaantumisen ehkäisy ennalta säästää sekä energiaa että kustannuksia.
Myös kunnan henkilöstön saaminen mukaan energiatalkoisiin on Hiltusen mielestä oleellista.
– Järjestämme esimerkiksi päiväkotien ja koulujen sekä varhaiskasvatuksen johtoryhmän kanssa energiatehokkuuspalavereja, joiden aiheena on sähkön-, lämmön- ja vedenkulutuksen tehostaminen.
Hiltusen mielestä on tärkeää, että kunta näyttää esimerkkiä ja kertoo kuntalaisille kestävää kehitystä edistävästä työstään. Tätä varten Janakkala on mukana Hämeen ammattikorkeakoulun ja Hämeen liiton koordinoimassa Ilmastovahti-hankkeessa, jonka verkkopalvelusta kuntalaiset, päättäjät ja muut sidosryhmät voivat seurata palveluun kirjattujen ilmastotoimenpiteiden edistymistä.
Janakkala on mukana kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa (KETS) nyt toista kautta. Hiltusen mielestä sopimuksen edellyttämä raportointi tuo energiatehokkuustyöhön järjestelmällisyyttä, mutta sopimustoiminnan kautta pääsee myös vaihtamaan ajatuksia ja hyviä käytäntöjä muiden kuntien kanssa.
– Motiva ja Pirkanmaan kuntien perustama Ekokumppanit järjestävät tapaamisia kasvokkain ja Teamsin välityksellä. Niistä saa vertaistukea ja vinkkejä muiden kuntien tekemistä asioista.
Teksti: Matti Remes
Kuva: Janakkalan kunta
