Kokkolan toimipiste työllistää noin 200 henkilöä. Kaikki tuotanto menee vientiin: päämarkkina-alueet ovat Aasia, Eurooppa ja USA. Jervois Finland Oy kuuluu australialaiseen Jervois Global -konserniin.
Konkreettisia investointeja energiatehokkuuteen
Jervois Finlandissa energiatehokkuusprojekteilla on jo pitkät perinteet. Energiatiimin tehtävänä on seurata energiankulutusta, kartoittaa mahdollisia säästökohteita ja ehdottaa projekteja toteutukseen. Ryhmän työhön on kytketty energiatehokkuuden lisäksi hiilidioksidipäästöjen vähennysnäkökulma.
”Energiatehokkuus ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen kytkeytyvät toisiinsa. Työtä on systematisoitu, ja mukaan on otettu eri alueiden osaajia. Ryhmään kuuluu tuotannon, suunnittelun, teknisen asiakaspalvelun, tutkimuksen ja kehityksen sekä ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioista vastaavan ryhmän henkilöitä”, kertoo Jervois Finlandin tekninen johtaja Juha Järvi.
Energiatehokkuuden parantaminen liittyy kiinteästi prosessien optimointi- ja kehitystyöhön sekä tehtyihin prosessimuutoksiin. Merkittäviä parannuksia on saavutettu tuotannon sisäisiä kiertoja pienentämällä ja hyödykekulutuksia optimoimalla.
”Lisäksi olemme tehneet konkreettisia investointeja, joista viimeisimpänä on jätevesiin hankittu lämmön talteenottoyksikkö. Tällä investoinnilla jätevesien lämpö otetaan talteen lämpöpumpputekniikalla, ja syntyvä lämpö hyödynnetään prosessivesien lämmitykseen”, Järvi selventää.
Energiatehokas toiminta parantaa myös kannattavuutta
Yhtiön omassa investointiohjelmassa on tulossa useita energiatehokkuutta parantavia hankkeita. Hankkeet liittyvät erityisesti hukkaenergian hyödyntämiseen sekä prosessitehokkuuden parantamiseen. Energiatehokas toiminta nähdään osana vastuullisuutta. Jervois Finland tavoittelee myös hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä.
”Energiatehokkuustyö mielletään usein investointeja vaativaksi kustannustekijäksi. Myönteisenä havaintona on ollut se, että tyypillisesti tehdyt investoinnit myös parantavat toiminnan kannattavuutta. Tämä on todistettu toteutetuilla projekteilla”, Järvi korostaa.
”Pienilläkin oman organisaation innovaatioilla voidaan parantaa energiatehokkuutta merkittävästi. Energiatehokkuustyö on pitkäjänteistä ja suunnitelmallisuutta vaativaa. Energianäkökulma on pidettävä aktiivisesti mukana kaikissa hankkeissa.”
Kiina-riippuvuutta pienemmäksi
Energiatehokas ja mahdollisimman puhdas ja vastuullinen tuotanto tukee yhtiön vientiä globaaleilla markkinoilla.
”On hyvä, että Suomi fokusoituu energiatehokkaaseen ja puhtaaseen pohjoiseen tuotantoon. Tätä myös meidän asiakkaamme maailmalla kysyvät ja tavoittelevat. Globaalisti alueiden välillä on vielä suuria eroja. Eurooppa ja Suomi ovat tässä hyvät suunnannäyttäjät”, Järvi sanoo.
Koska sovellettavia valmiita teknologiaratkaisuja on rajallisesti ja kokonaisratkaisujen tarjoajia melko vähän, niin oman suunnittelun osuus korostuu. Järvi pitää selvänä, että ympäristönäkökulmien merkitys vahvistuu tulevaisuudessa ilmaston lämpenemisen edetessä sekä ilmasto- ja ympäristötietoisuuden kasvaessa. Kokkolaan suunnitellaan parhaillaan tuotannon laajentamista. Perussuunnittelua ja kannattavuusselvitystä on jo tehty. Tässäkin hankkeessa energiatehokkuus on Järven mukaan merkittävässä roolissa.
”Kokkolan henkilökunta on myös ollut mukana Yhdysvaltoihin suunnitellussa jalostamohankkeessa. Sen perussuunnittelu on jo lähes valmis ja kannattavuusselvitykset ovat loppusuoralla. Yhdysvaltain hallinto on erittäin kiinnostunut kyseisestä hankkeesta sen Kiina-riippuvuutta vähentävän vaikutuksen vuoksi”, Järvi toteaa.
Ylipäätään Yhdysvalloissa ollaan erittäin kiinnostuneita tämän tyyppisestä teknologian ja osaamisen viennistä. Tällä hetkellä sikäläinen energiankäyttö ja energiaprofiili poikkeavat eurooppalaisesta, mutta Järvi uskoo ympäristöarvojen voimistuvan tulevaisuudessa myös Yhdysvalloissa.
”Olemme saaneet ensimmäisenä kobolttituotteiden tuottajana maailmassa myös kansainvälisen RMI:n eli Responsible Minerals Initiativen myöntämän sertifikaatin osoituksena raaka-ainehankintamme vastuullisuudesta”, Järvi lisää.
Jervois Finlandin käyttämä raaka-aine tulee pääosin Afrikasta kuparituotannon sivutuotteena.
Kobolttia tarvitaan yhä enemmän sähköistymisen myötä
Koboltin käyttö kasvaa merkittävästi tulevina vuosina liikenteen sähköistymisen myötä. Tätä varten tarvitaan uutta, energiatehokasta ja puhtaaseen energiaan perustuvaa jalostuskapasiteettia. Länsimainen koboltin jalostus kiinnostaa myös siksi, että Kiina-riippuvuutta halutaan vähentää.
”Maailman tunnetuista kobolttivarannoista noin 70 prosenttia on Kongossa. Yleinen mielipide kongolaisesta koboltista on negatiivinen työolojen ja lapsityövoiman käytön vuoksi. Jervois Finlandissa tuotantoketjun eettisyys ja vastuullisuus ovat tärkeässä roolissa, mihin myös saamamme RMI:n sertifikaatti liittyy”, Järvi sanoo.
Tällä hetkellä kobolttituotteiden tuotannosta 70–80 prosenttia on Kiinassa. Kiina onkin kasvattanut omaa tuotantokapasiteettia merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana. Vertailulaskelmien mukaan länsimaisen kobolttituotannon hiilidioksidipäästöt ovat noin 70 prosenttia kiinalaista tuotantoa matalammat. Kiinan tuotannossa hyödynnetään pääasiassa Kongosta tuotua raaka-ainetta.
Koboltin käytön kasvu ja globaalit varannot nostavat paitsi tuotannon vastuullisuuden myös kierrätysraaka-aineiden käytön merkitystä. Jervois Finlandissa kierrätysraaka-aineiden osuus on noin 20 prosenttia. Kierrätysraaka-aineen määrää ja osuutta nostamalla pystytään laskelmien mukaan pienentämään myös hiilidioksidipäästöjä.
”Suomessa energian päästöprofiili on hyvä, ja uusiutuvaa energiaa on jo kiitettävästi tarjolla. Jervoisilla on tänä vuonna tehty tuulivoimaan perustuva pitkäaikainen sähkönhankintasopimus (PPA), joka takaa sähkön käytöstä noin 40 prosenttia olevan päästötöntä. Ensi vuodesta alkaen 70 prosenttia käytetystä sähköstä on päästötöntä. Suomessa on aina korostettu hyvää teknistä osaamista ja ympäristön kuormituksen minimointia.”
Jervois Finland liittyi nykyiseen Energiatehokkuussopimusjärjestelmään heti kauden alussa, mutta oli mukana jo aiemmalla kaudella vuodesta 2002. Vuosina 2020─2023 yhtiö toteutti onnistuneesti yhdeksän energiatehokkuushanketta, joiden ansiosta säästettiin energiaa 12,4 GWh.
Teksti: Sirpa Mustonen
Kuva: Jervois Finland Oy
