Neljän viime vuoden aikana Jyväskylän kaupunki on tehnyt sopimuksen kuudesta ESCO-hankkeesta, joissa ulkopuolinen palveluntarjoaja toteuttaa energiankäyttöä tehostavat toimenpiteet ja antaa takuun syntyvästä säästöstä.
– Hankkeissa on tehty toimenpiteitä yhteentoista rakennukseen. Lisäksi tänä vuonna on tarkoitus toteuttaa varsin laaja seitsemäs hanke, jossa uusitaan yksittäisiä ilmanvaihdon poistopuhaltimia kymmenessä rakennuksessa, kaupungin Tilapalvelun energia-asiantuntija Tero Hirvelä kertoo.
Jyväskylän ESCO-puitesopimus kiinteistötekniikkayhtiö Caverionin kanssa päättyy vuoden lopussa. Hirvelän mukaan sen jälkeen on aika kohdistaa huomio pienempiin yksittäisiin säästötoimenpiteisiin.
Päähuomio taloteknisissä parannuksissa
Hirvelä sanoo, että ESCO (Energy Service Company) -konseptista on saatu Jyväskylässä hyviä kokemuksia.
– Puitesopimuksen ansiosta kiinteistökantaamme on katselmoitu laajasti energiaseuranta- ja rakennusautomaatiovalvomo-ohjelmistojen kautta. Pääsääntöisesti tarkastelun kohteena ovat olleet isot, erityisesti ESCO-hankkeisiin sopivat kohteet.
Energiaa säästävät toimenpiteet ovat keskittyneet taloteknisiin järjestelmiin. Vain yhteen rakennukseen on tehty rakennusteknisiä muutoksia vaihtamalla osa ikkunoista.
– Hankkeiden laajuutta on ohjannut kilpailutuksessamme määritelty maksimissaan kymmenen vuoden keskimääräinen takaisinmaksuaika. Rakennusteknisten töiden hinta pidentää helposti takaisinmaksuaikaa. Siksi niitä ei ole niin helppoa sisällyttää hankkeisiin, Hirvelä perustelee.
Talotekniikassa keskeisiä kohteita ovat olleet ilmanvaihtokoneet.
– Kaupungissamme on vieläkin ilman lämmöntalteenottoa olevia ilmanvaihtokoneita. Tällaisten koneiden uusiminen tai modernisointi ovat olleet perustarkastelun kohteena. Hirvelän mukaan parhaat takaisinmaksuajat on saatu ilmanvaihtokoneiden käynnin ohjaukseen liittyvillä toimilla, lisäämällä olosuhdeantureita ja ohjaamalla laitteiden käyntiä tarpeenmukaisesti. Myös valaistuksen ohjauksia on muutettu käytön mukaan ohjautuviksi.
– Näkyvimmät toimenpiteet löytyvät vesikatoilta. ESCO-hankkeissa on rakennettu kolme aurinkopaneelikenttää.
Luottamus kaikki kaikessa
Hirvelän mielestä ESCO-hankkeiden onnistumisessa oleellisia asioita ovat tilaajan ja toimittajan välinen avoimuus ja luottamus, joita korostetaan Motivan ESCO-ohjeistuksessakin.
– Jos tilaaja ei pysty luottamaan toteuttajaan vaikkapa teknisen osaamattomuuden tai epäaktiivisen hankkeen johtamisen takia, yhteistyö on vaikeasti hallittavissa.
Hirvelä kuitenkin muistuttaa, että pelkkään luottamukseen yhteistyötä ei kannata perustaa. Asiat on myös pystyttävä määrittelemään sopimuksissa.
– Yksi ongelma lienee, ettei Suomessa ole ollut yhtenäisiä sopimusehtoja ja -malleja ESCO-hankkeiden toteuttamiselle. Myöskään RT-korttimallisia tehtäväsisältöjen määrittelyjä ei ole.
Hirvelän mielestä ohjeistuksilla ja sopimusmalleilla ei saa kuitenkaan estää sitä, että toimittaja saa itse määritellä haluamansa toteutuksen sisällön.
– Toki myös tilaajalla on oikeus ehdottaa omia näkemyksiään hankkeen sisällöstä, mutta silloin tilaajan on hyväksyttävä omista ehdotuksistaan aiheutuvat taloudelliset vaikutukset ja tekniset toteutustarpeet.
– Kun toimittajalle annetaan mahdollisuus käyttää luovuuttaan ja ammattitaitoaan, voidaan ESCO-hankkeeseen saada yllättäen mahtumaan sellaisiakin toimenpiteitä, joita ei muutoin olisi saatu toteutettua.
Sisäilman laadusta huolehdittava
Jyväskylässä saatujen kokemusten mukaan ESCO-hankkeiden kohdistaminen rakennuksiin on vaikeaa, jos niiden rakenteissa ja materiaaleissa on havaittu sisäilman laatuun liittyviä ongelmia.
Hirvelän mukaan hankkeen suunnitteluvaiheessa helposti ajatellaan, että järjestelmien uusiutuessa ja ilmanvaihdon tehostuessa olosuhteet paranevat. Käytännössä niin ei välttämättä tapahdu.
– Tällaisessa tapauksessa ESCO-hanke voi saada negatiivista huomiota, vaikka itse toteutus olisikin onnistunut.
Jyväskylän kaupunki on toteuttanut vuosina 2016–2020 kuusi ESCO-hanketta ja on aloittamassa seitsemännen hankkeen. Energiaa säästävät toimet ovat keskittyneet taloteknisiin järjestelmiin.
Hirvelä korostaa viestinnän merkitystä kaikkiin suuntiin. Asioiden tarkastelussa kannattaa ottaa huomioon sekä tekninen toteutus että esimerkiksi rakennuksen käyttäjien inhimilliset kokemukset.
– Energiansäästötoimenpiteiden ei tule koskaan mennä tärkeydessään terveyteen vaikuttavien tekijöiden edelle.
ESCO-toimittajalla olosuhteiden seurantavelvoite
Hirvelän mielestä ESCO-toimittajilla on tärkeä rooli siinä, että hankkeissa energiatehokkuutta ei paranneta sisäilman kustannuksella.
– Toimittaja ei voi perustaa toimintaansa pelkästään sen varaan, että hoitaa omat energiansäästöön kohdistuvat työnsä mahdollisimman hyvin. Hankkeita pitää osata johtaa. Pitää myös huolehtia, että tilaajan järjestämien sivu-urakoitsijoiden työt suoritetaan kunnolla, Hirvelä painottaa.
Hänestä on myös tärkeää, että kohteen rakennusautomaatioon perehdytään tarkasti kiinteistönhoidon avustuksella ennen kuin toimenpiteisiin ryhdytään. Tarvittaessa sisäilmaolosuhteet kannattaa mitata.
– Jos kohteessa olevia vanhoja piilovikoja ei huomata, ne paljastuvat kenties myöhemmin vaikkapa ilmanvaihdon toimimattomuutena.
ESCO-sopimuksessa on määritelty kohteelle ylläpitoaika, johon on toimittajalle sisällytetty olosuhteiden seurantavelvoite, josta maksetaan erillinen vuotuinen korvaus. Hirvelä huomauttaa, että ylläpitoajan seurantaa ei ole rajattu pelkästään toteutettujen ESCO-toimenpiteiden seurantaan.
Teksti: Matti Remes
Kuva: Jiri Halttunen
