”Yhteistyömallissa kiinteistö antaa tiedonsiirtorajapinnan kautta energialaitokselle mahdollisuuden ohjata rakennuksien lämmitystä optimoivaa säätöjärjestelmää, kuitenkin sovittujen raja-arvojen puitteissa siten, ettei asumisolosuhteissa tapahdu heikentymistä. Rakennuksilta tämä edellyttää lämmityksen optimointijärjestelmää, jota pystytään säätämään etänä ja joka on varustettu riittävän kattavasti huonelämpötilamittauksilla olosuhteiden laadun varmistamiseksi”, selventää yksikön johtaja Pasi Kujansuu Kojamolta.
Fortumin kanssa Kojamo on tehnyt kysyntäjousto-ohjausta jo vuodesta 2019 ja Vantaan Energian kanssa vuodesta 2023 lähtien. Järvenpään ja Tuusulan alueen kaukolämmön energiantuotanto siirtyi Fortumilta Vantaan Energia Keski-Uusimaa Oy:lle vuonna 2021, jolloin sille siirtyi myös kulutusjoustokumppanuus.
Kaukolämmön kulutusjousto on tapa ohjata ja optimoida kaukolämmön tuotantoa ja kiinteistöjen lämmitystä. Kulutusjoustossa lämmitys joustaa päivän mittaan eri kiinteistöissä hetkellisesti ilman, että käyttäjät huomaavat muutosta lämmityksessä tai lämpimän käyttöveden saatavuudessa.
Kiinteistöt energia-akkuina
Riittävän suurella kiinteistömassalla energialaitos pystyy tasoittamaan tuotannon tarvetta ja kapasiteettia käyttäen kiinteistöjä energia-akkuina. Käytännössä olennaisin energiansäästö toteutuu jo lämmityksen optimointijärjestelmän tekemän lämmityksen ohjaamisen kautta.
”Kulutusjousto ei itsessään enää juurikaan paranna rakennuksen energiatehokkuutta. Merkittävin taloudellinen säästö kuitenkin saavutetaan, kun kulutusjoustolla ohjataan ja rajoitetaan erityisesti rakennuksen lämmityksen huipputehontarvetta. Tällä voi olla huomattava vaikutus kaukolämmön teho- ja perusmaksuihin”, Kujansuu toteaa.
Kojamon kokemukset kulutusjoustoyhteistyöstä ovat varsin positiiviset.
”Yhteistyöllä on pystytty huolehtimaan energiankäytön kustannustehokkuudesta, eikä sillä ole ollut näkyviä vaikutuksia asuntojen olosuhteisiin eikä asukkaiden asumiskokemukseen, mikä on ollut olennaisena tavoitteenakin. Samalla on tehty merkittävä vastuullisuusteko, jolla on pystytty vaikuttamaan pienentävästi sekä kiinteistön että energiantuotannon päästöihin”, Kujansuu sanoo.
Kulutusjoustoa varten tarvitaan stabiili kiinteistömassa
Jotta energiayhtiöt kiinnostuvat kulutusjoustopalvelun tarjoamisesta tarvitaan riittävän suuri ja stabiili kiinteistömassa ja niissä soveltuva lämmityksen säätö- ja optimointijärjestelmä.
”Toistaiseksi tämä on edennyt hyvin energialaitoslähtöisesti ja silloin olettaisin asiaa esitetyn ensisijaisesti suurille kiinteistönomistajille. Uskoisin, että energiayhtiöt tarjoavat tulevaisuudessa erilaisia energiaoptimoinnin teknisiä ratkaisuja kaikenlaisille kiinteistönomistajille. Tuotteissa voi silloin olla mukana kysyntäjoustokomponentti”, hän pohtii.
Kojamo on ollut mukana asuinkiinteistöalan energiatehokkuussopimuksissa alusta asti sekä alkuperäisessä AESS-sopimuksessa että sen jälkeisillä kahdella eri sopimuskaudella (VAETS). Yhtiö on jo saavuttanut sille esitetyn energiatehokkuuden parantamisvaatimuksen käynnissä olevalle sopimuskaudelle.
”Kojamon suuren kiinteistösalkun energiatehokkuudessa tärkeitä ovat sekä päivittäin tapahtuvat toimenpiteet, joilla ohjataan ja johdetaan tehokasta energian käyttöä, että myös suunnitelmallisuus pidemmällä aikavälillä. Tämä pitää sisällään sekä rakennuksien energiatehokkuutta parantavat korjaukset että erilliset tehokkuusinvestoinnit”, Kujansuu kiteyttää.
Kiinteistöjen suurin ympäristökuorma tulee niiden energiankulutuksesta, josta suurin osa menee lämmitykseen. Kiinteistöjen energiatehokkuus varmistetaan jatkuvalla tarkalla ylläpidolla, älykkäällä seurannalla ja tarvittaessa korjaustoimenpiteillä.
Älykäs lämmityksen ohjaus säästää energiaa
Lämmityksen käyttöä ja tehontarvetta optimoiva ohjausjärjestelmä on käytössä jo yli 27 000 asunnossa: asuntoihin asennettujen antureiden avulla välittyy reaaliaikaista tietoa eri huoneistojen lämpötilasta ja kosteudesta. Optimointijärjestelmien avulla pystytään välttämään turhaa ylilämmittämistä ja osa järjestelmistä myös osaa käyttää sääennusteita lämmitystarpeen ennakointiin.
Näin kiinteistöjä voidaan esilämmittää niin, että ennustettujen kulutuspiikkien aikaan kiinteistöä ei tarvitse juurikaan lämmittää, mikä leikkaa lämmityksen huipputehon tarvetta, säästää energiaa ja lämmityskustannuksia. Älykkäällä lämmityksen ohjauksella tavoitellaan noin 5−10 prosentin leikkausta kokonaisenergian kulutuksesta.
Pohjoismaissa suurin osa kiinteistöistä lämpenee kaukolämmöllä, sähköllä tai lämpöpumpuilla. Nämä kaikki energiamuodot pystytään tarvittaessa nykyään tuottamaan hiilivapaasti. Energian käytön vähentäminen, uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen sekä energian käytön tehostaminen ovat kaikki hyviä keinoja asumisen kasvihuonepäästöjen hillitsemiseksi.
Teksti: Sirpa Mustonen
Kuva: Kojamo Oyj, Bulevardi 31, Helsinki
