Tuotannon käyttöasteen ja volyymien kasvaessa myös suhteellinen energiatehokkuus on parempi. Yhtiö tavoittelee merkittävää liikevaihdon kasvua, mikä edellyttää uudistumista.
Energiajohtamisessa painopisteenä ovat suhteellisen energiatehokkuuden parantaminen, energiansäästö, uusiutuvan energian käyttöönotto, oma lämmöntuotanto ja hukkalämmön hyödyntäminen. Koskisen Suomen yksiköissä kaikissa jalostetaan puuta ja tähän liittyy aina kosteuden haihduttaminen, mikä vaatii huomattavia lämpöenergiamääriä.
”Lämmön osuus on noin 80 prosenttia koko käytetystä energiamäärästä. Kuivauksen jälkeisestä kosteasta ilmasta otetaan kerran käytetty lämpö talteen matalalämpöisempiin prosessin osiin. Aikaisemmin energiaa mitattiin pääasiassa polttoainetehona, mutta energiatehokkuusnäkökulman myötä kiinnitetään entistä enemmän huomiota yksittäisten tuotantoprosessien osien energian käyttöön tuotettua yksikköä kohden. Tämä vaatii jatkuvaa mittaustekniikan kehittämistä ja lisäämistä”, selventää laatu-, ympäristö- ja turvallisuusasioista vastaava johtaja Markku Lähteenmäki.
Raakapuusta kaikki hyödyksi
Puuviisaus Koskisella tarkoittaa, että raakapuusta käytetään hyödyksi kaikki mahdollinen, eikä puruakaan mene hukkaan. Puu on ekologinen raaka-aine ja hiilivarasto, josta voidaan tuottaa erilaisia tuotteita. Hyödyntämättömäksi kelpaamattomat puun tähteet voidaan käyttää uusiutuvana energialähteenä. Materiaalivirtojen hallintaan kiinnitetään huomiota ja toiminnan materiaali- ja resurssitehokkuus on hyvä.
Loppu puumateriaali, jota ei voida hyödyntää Koskisen tuotteissa tai tuotannossa, myydään muuhun teollisuuteen tai energiakäyttöön. Kuitupuu toimitetaan paperin ja sellun valmistajille. Energiapuuta ja hakkuutähteitä käytetään bioenergian tuotannossa. Yhtiö toimittaa raaka-aineita useille biovoimalaitoksille – mukaan lukien voimalaitoksille, jotka sijaitsevat Koskisen tuotantolaitoksella Järvelässä.
Energiansäästöä pohditaan energiaryhmässä
Yrityksessä on perustettu eri yksiköiden ja toimintojen edustajista yhteistyöryhmä ”Koskisen energiaryhmä”. Ryhmässä jaetaan tietoa ja pohditaan yhdessä energiansäästötoimenpiteitä. Alun perin ryhmä koottiin korkeiden sähkön hintojen vaatiessa aktiivisempaa seurantaa ja toimien suunnittelemista.
”Osana energiatehokkuustyötä olemme olleet mukana energiatehokkuussopimusten nykyisellä kaudella vuodesta 2017. Olimme mukana myös edeltävällä sopimuskaudella 2008─2016. Myös energiatehokkuuden johtamisen ETJ+-järjestelmä on rakennettu. Erilaisia ja erikokoisia hankkeita lämmön talteenoton parissa on toteutettu ja suunnitteilla. Valaistus on suurelta osin jo muutettu led-valaistukseen. Merkittäviä säästöjä syntyy, koska toimintaa on ympäri vuorokauden”, Lähteenmäki toteaa.
Yritys toimii kansainvälisessä kaupassa ja toimituksia on ympäri maailman.
”Mielestäni on tärkeää, etteivät paikalliset tai koko EU-aluetta koskevat vaatimukset ja määräykset heikennä energiatehokkuuden parantamiseen sitoutuneiden yritysten kilpailukykyä. Tässä viranomaisten vero- ja tukitoimilla on mahdollista oikaista mahdollisia vääristymiä”, Lähteenmäki toteaa.
Koskisen parantaa jatkuvasti tuotantonsa ja tuotantolaitostensa energiatehokkuutta ja on sitoutunut vähentämään energiankäyttöä elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen edellyttämällä tavalla. Sen tavoitteena on vähentää kokonaisenergiankulutusta 7,5 prosenttia vuoteen 2025 mennessä vuoden 2015 tasoon verrattuna.
”Energiatehokkuuteen on meillä aina kiinnitetty huomiota. Ehkä kohtuullisen hyvä lähtötaso on tuonut esiin lisätehostustarpeiden saavuttamisen vaikeuden.”
”Helpot ratkaisut on jo pääosin käytetty, mutta aina jostakin löytyy uusia asioita yhteistyökumppaneiden ja koulutusten kautta”, Lähteenmäki pohtii.
Iso investointi aurinkosähköön
Puutuoteyhtiö Koskisen investoi 1,6 miljoonaa euroa aurinkovoimalaan Järvelässä. Konsernin vihreää siirtymää tukevassa investoinnissa 3 670 aurinkopaneelia tuottavat sähköä Tehdastien teollisuusalueella sijaitseville vaneri- ja lastulevytehtaille. Voimala otettiin käyttöön loppuvuodesta 2023. Hanke sai Business Finlandin energiatukea, jonka tavoitteena on edistää uusiutuvan energian käyttöä ja lisätä energiatehokkuutta.
”Investoimalla aurinkopaneeleihin kasvatimme uusiutuvan energian osuutta käyttämästämme sähköstä. Konsernin tarvitsema lämpöenergia tuotettiin vuonna 2023 jo noin 97 prosenttisesti bioenergialla, jonka polttoaine tulee suurelta osalta tuotantomme sivuvirroista, kuten kuorihakkeesta ja sahanpurusta”, sanoo Lähteenmäki.
Auringon paistaessa pilvettömältä taivaalta, paneelit voivat arkipäivinä hetkellisesti tuottaa 30 prosenttia koko tehdasalueen eli koivuvaneri- ja lastulevytuotannon sähköstä. Viikonloppuisin vastaava osuus on jopa 65 prosenttia. Vuositasolla aurinkosähkön keskimääräinen osuus on noin 4 prosenttia.
Energiatehokkuustyössä voi eteen tulla monenlaisia kompastuskiviä. Viranomaisten pelisäännötkään eivät aina ole kristallinkirkkaita. Eri toimijoilla on erilaisia tulkintoja mittaamisesta, raportoinnista, siirtämisestä ja vastuista. Lähteenmäki kertoo esimerkin: ”Teimme teholtaan yli yhden megawatin aurinkosähkön tuotantokentän Järvelään osaksi sisäistä sähköverkkoamme. Voimalaitos on määräysten mukaan omassa tuotantoverkossaan ja maksamme tuotannosta sähköverot. Ongelma on, ettei tämän kokoluokan sisäisille laitoksille on selkeitä pelisääntöjä. Soppaa hämmentävät meidän lisäksi sähkön toimittaja, paikallinen verkkoyhtiö, eSett-määräykset ja tasehallinta, Energiavirasto, Fingrid ja verottaja. Pääkokki puuttuu.”
Uusi energiatehokas saha toimii pian täydellä teholla
Vuonna 2023 valmistunut uusi sahalaitos on iso laitekokonaisuus ja pitkä yhtenäinen prosessi kuorimattomasta tukista kuivatuksi sahatavaraksi. Se kasvattaa Sahateollisuus-liiketoimintasegmentin aiemman 300 000 kuutiometrin vuotuisen sahatavaran tuotantokapasiteetin alkuvaiheessa 400 000 kuutiometriin.
”Laitteiston trimmaaminen täyteen käyttöasteeseen ottaa oman aikansa, mutta tuottaa tehokkuuden kohentumisen kautta selvää parannusta energiatehokkuuteen”, Lähteenmäki toteaa.
Tuotantokapasiteettia on mahdollista kasvattaa maltillisilla tuotannon loppupään investoinneilla vielä 450 000 kuutiometriin. Uuden sahan käyttöönotto on parhaillaan loppusuoralla ja jo loppuvuoden aikana voidaan saavuttaa 400 000 kuutiometrin vuosittaisen tuotantotason vauhti.
”Uusi saha edustaa hyvin modernia teknologiaa ja sen ansiosta sahausliiketoiminnan energiatehokkuus paranee yli 30 prosenttia vanhaan sahaan verrattuna, kun täysi tuotantoaste on saavutettu. Energiatehokkuuden paraneminen perustuu pienempään sähkönkulutukseen”, toteaa vastuullisuus- ja viestintäjohtaja Sanna Väisänen.
Teksti: Sirpa Mustonen
Kuva: Koskisen Oyj
