Toimitilajohtaja Jouni Arola tuntee Lahden kaupungin kiinteistöjen energiatehokkuusasiat kuin omat taskunsa, sillä hän on vastannut energiatehokkuussopimukseen liittyvästä raportoinnista vuodesta 2001 lähtien. Lahti liittyi tuolloin kunta-alan vapaaehtoiseen sopimukseen.
– Oleellista energiatehokkuustyössä on ollut olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden seuranta ja poikkeamiin reagointi, Arola sanoo.
Energiankulutukseen on myös vaikutettu uudistamalla rakennuskantaa. Vanhoja ja runsaasti energiaa kuluttavia kiinteistöjä on purettu pois ja uusia energiatehokkaampia rakennettu tilalle.
Uudisrakentamisessa kunnianhimoiset tavoitteet
Arolan mukaan uudisrakentamisessa Lahden Tilakeskuksen kiinteistöissä pyritään aina määräyksiä parempaan energiatehokkuuteen. Tavoitteena on yleensä energialuokka A.
– Tähän pääsy edellyttää panostamista energiatehokkuuteen kaikilla osa-alueilla, oli sitten kyse talo- tai rakennusteknisistä ratkaisuista.
Parhaimmillaan uusissa rakennuksissa on päästy määräystasoa neljännestä pienempään E-lukuun. Näin tapahtui esimerkiksi Paavolan kaupunginosassa sijaitsevassa Humpulan päiväkodissa, jossa E-luku on 72 kWh/m2 vuodessa. Lähes nollaenergiataloja koskeva nZEB-määräystaso määrittelee sallituksi maksimiarvoksi 100 kWh/m2.
– Energiatehokkuus painuu kuitenkin B-luokkaan, jos kiinteistössä on mukana peruskorjattavia osia rasitteena. Näin kävi esimerkiksi Kivimaan ja Launeen monitoimitalohankkeissa, joissa oli sekä uudis- että korjausrakentamista.
Miljoonan säästö lämmityslaskussa
Energiatehokkuussopimuksen mukaisesti Lahti raportoi vuosittain rakennusten kuluttaman sähkö- ja lämpöenergian. Kaukolämmön ominaiskulutus on vähentynyt viimeksi kuluneen 20 vuoden aikana noin 50 kWh/m3:n tasosta noin 40 kWh/m3:een.
– Toisin sanoen lämpöenergiassa säästetään noin 20 prosenttia verrattuna vuosituhannen alun kulutukseen. Se tarkoittaa noin miljoonaan euron säästöjä vuodessa nykyisillä kaukolämmön hinnoilla. Sähkössä ominaiskulutus on pysynyt jotakuinkin samana.
Arolan mukaan energiansäästöpotentiaalissa on isoja rakennuskohtaisia eroja. Jos energiatehokkuus on aluksi heikolla tasolla, energiatehokkuustyö on varsin helppoa ja tehokasta. Tehtyjen toimenpiteiden vaikutukset ja syntyvät säästöt voidaan todentaa.
– Työ muuttuu huomattavasti vaikeammaksi, kun matalalla roikkuvat hedelmät on kerätty. Silloin huomataan, että aiemmin valitut ratkaisut ohjaavat ja rajaavat mahdollisia toimenpiteitä.
Jouni Arolan mielestä energiatehokkuustyössä on oleellista nähdä kokonaisuus ja ottaa huomioon, että tänään tehtävien päätösten vaikutukset ulottuvat vuosikymmenien päähän. Silloin on otettava huomioon esimerkiksi talotekniikkajärjestelmien elinkaaret ja tulevat peruskorjaukset.
– Muutokset kaupungin palveluissa tai rakennusten käyttöasteessa voivat kuitenkin tuoda energiatehokkuuden kannalta ikäviä yllätyksiä ja heikentää investointien tuloksellisuutta.
Arolan mukaan energiatehokkuustyö jatkuu Lahdessa tulevina vuosina, mutta energiaa säästävien kohteiden löytäminen on koko ajan haasteellisempaa.
Euroopan komissio on nimittänyt Lahden vuoden 2021 Euroopan ympäristöpääkaupungiksi. Nimitys jaetaan vuosittain yhdelle kaupungille, joka on ansioitunut ympäristötoiminnan edelläkävijänä.
Uudenlaisen tarkastelukulman työhön tuovat hiilidioksidipäästöjen elinkaariselvitykset. Ne saattavat kehittää energiatehokkuustyötä uusille urille.
– Siirrymme Wateista ja Wattitunneista entistä enemmän kohti hiilidioksidikiloja ja -tonneja. Arola uskoo myös, että tulevaisuudessa otetaan entistä paremmin huomioon myös energiantuotannon ja -kulutuksen muodostama kokonaisuus.
– Se tarkoittaa kokonaisarviota, millaisen ympäristökuormituksen rakennuksiin siirretyt ostoenergiat ja niiden käyttö kohteissa tuottavat yhdessä.
Lahti näyttää esimerkkiä ympäristöasioissa
Lahti on valittu ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina Euroopan ympäristöpääkaupungiksi. Ohjelmajohtaja Saara Vauramo sanoo, että nimitykseen vaikuttivat Lahden monivuotinen työ ympäristöasioiden edistämisessä ja kaupungin tekemät sitoumukset työn jatkamisesta.
Lahti muun muassa luopui kivihiilen käytöstä vuonna 2019 ja tavoittelee hiilineutraaliutta jo vuoteen 2025 mennessä, ensimmäisenä suurena kaupunkina Suomessa.
– Kaupungin kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen on yksi keskeisistä tavoista edistää ilmastotavoitteita, Vauramo huomauttaa.
Ympäristöpääkaupunkivuonna Lahdessa toteutetaan lukuisa määrä kestävään kehitykseen liittyviä hankkeita yritysten, kaupunkilaisten ja kolmannen sektorin kanssa.
Esimerkiksi it-palveluyhtiö CGI Suomen kanssa on meneillään innovaatiokilpailu, jossa haetaan datan hyödyntämiseen perustuvia energiansäästöratkaisuja kaupungin ja yksityisten omistajien kiinteistöissä.
– Tavoitteena on löytää tiedon hyödyntämiseen perustuvia ratkaisuja, joilla voidaan ohjata energiatehokkuutta parantavia päätöksiä ja toimenpiteitä, Vauramo kertoo.
Teksti: Matti Remes
Kuva: Lahden kaupunki
