Energiainvestoinnit julkisiin rakennuksiin voivat tuoda merkittäviä säästöjä ja päästövähennyksiä, sillä esimerkiksi oma energiantuotanto olisi suurimmassa osassa rakennuksista kannattavaa.
Tähän johtopäätökseen tultiin LUT-yliopiston selvityksessä, jossa paneuduttiin Lappeenrannan ja Imatran kaupunkikiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseen sekä erilaisiin korjaus-, peruskorjaus- ja investointivaihtoehtoihin.
Selvitys tehtiin yhteistyössä paikallisen LAB-ammattikorkeakoulun kanssa. Kohteena oli useita yritys- ja koulukiinteistöjä. Mukana olivat myös kummankin kaupungin kaupungintalot.
Kiinteistöjohtaja Timo Hämäläinen sanoo, että Lappeenrannan kaupungin kiinteistöistä vastaava Lappeenrannan Toimitilat Oy tekee paljon yhteistyötä oman paikkakunnan oppilaitosten kanssa.
– Tämän hankkeen pihvi oli yhdistää LUTin energiapuolen ja liiketalouden osaaminen. Energiatehokkuuden parantamisen lisäksi halusimme selvittää, onko kiinteistömarkkinoilla kiinnostuneita sijoittajia sijoittamaan kaupungin omistamiin kiinteistöihin ja energiatehokkuutta parantaviin peruskorjauksiin, Hämäläinen sanoo.
Talotekniikan uudistaminen kannattaa
LUT-yliopiston tutkija Mirika Knuutilan mukaan selvityksen merkittävin tulos oli, että aktiiviset energiatehokkuusparannukset ovat taloudellisesti kannattavampia kuin passiiviset.
Aktiivisiin parannuksiin hän laskee ilmanvaihdon lämmöntalteenottoon liittyvän teknologian sekä lämpöpumpuilla ja aurinkosähköjärjestelmillä tapahtuvan oman energiantuotannon.
– Monissa kiinteistöissä kannattaa lähteä liikkeelle ilmanvaihdon lämmöntalteenotosta. Jos sen hyötysuhde on heikko, investointi uusiin ilmanvaihtokoneisiin on usein erittäin kannattava, Knuutila mainitsee.
Myös lämpöpumppujen ja aurinkosähkön yhdistävät investoinnit ovat taloudellisesti houkuttelevia etenkin silloin, kun kiinteistöä on jäähdytettävä kesällä. Lämpöpumppuja voi silloin pyörittää auringosta saatavalla energialla.
Passiivisiin energiatehokkuuden parannuksiin selvityksessä laskettiin esimerkiksi kiinteistöjen rakenteiden korjaaminen ja lisäeristäminen.
Vaikkapa ikkunoiden uusiminen voi olla tilojen käyttömukavuuden ja kunnossapidon vuoksi tarpeellinen, mutta taloudellisesta näkökulmasta se ei yleensä ole kannattava energiainvestointi, Knuutila toteaa.
Sijoittajat mukaan toteuttamaan energiainvestointeja
Hankkeessa laskettiin energiainvestointien takaisinmaksuaikoja. Jos julkiseen rakennukseen tehdään kohteeseen parhaiten sopivat toimenpiteet, investointien takaisinmaksuaika on Knuutilan mukaan tyypillisesti 7–10 vuotta.
Lappeenranta on vuoden 2021 Green Leaf -kaupunki Euroopassa. Euroopan komissio myöntää palkinnon alle 100 000 asukkaan kaupungille, joka on tehnyt merkittäviä panostuksia ilmastotoimiin, vihreään kehitykseen ja työpaikkoihin.
– Eniten tutkimuksessa yllätti, että energiansäästöpotentiaalia oli hyvin monenlaisissa ja monen ikäisissä kiinteistössä. Asiaa kannattaa selvittää uudemmissakin rakennuksissa.
Energiainvestointien rahoitus on kuitenkin kunnissa iso haaste, vaikka ne olisivat pidemmällä aikavälillä hyvinkin kannattavia. Yhdeksi ratkaisuksi selvitys esittää Public-Private Partnership -mallia, jossa sijoittaja ostaa kiinteistön kaupungilta, toteuttaa remontin ja vuokraa kiinteistön kaupungin käyttöön pitkällä vuokrasopimuksella.
– PPP-malli on molemmille osapuolille kannattava. Sijoittaja saa rahoilleen tietyn tuoton. Kunta voi puolestaan keventää kiinteistön myynnillä velkataakkaansa ja saa käyttöönsä ajanmukaiset tilat.
Timo Hämäläisen mukaan Lappeenrannan kaupungin pitkän aikavälin tavoitteena on löytää kiinteistöjä, jotka se voisi myydä sijoittajille ja jäädä niihin vuokralaiseksi.
– Tehtävät energiainvestoinnit pienentävät elinkaarikustannuksia ja kiinteistöjen hiilijalanjälki pienenee. Molemmat asiat ovat tärkeitä kiinteistön omistajalle ja vuokralaiselle.
Lappeenranta pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Keskeinen keino tässä on kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen. Kaupunki on toista kautta mukana kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa ja on sitoutunut 7,5 prosentin energiansäästöön meneillään olevalla sopimuskaudella 2017–2025.
Teksti: Matti Remes
Kuva: Lappeenrannan kaupunki
