Energiayhtiö Loimuan ympäristöpäällikkö Lauri Penttinen selaa tietokoneeltaan tietoja, joita hän raportoi vuosittain energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmään. Lista viime vuosina tehdyistä toimenpiteistä on pitkä.
– Tosi paljon asioita olemme energiatehokkuuden eteen tehneet. Ja tuntuu siltä, että suuremmissa hankkeissa vauhti vain kiihtyy, Penttinen summaa.
Loimua on sitoutunut parantamaan energiatehokkuutta järjestelmällisesti toiminnassaan niin lämmön tuotannon kuin jakeluverkostonkin osalta. Meneillään olevalla energiatehokkuussopimuskaudella suurin yksittäinen toimenpide on ollut Vanajan voimalaitoksen saneeraus Hämeenlinnassa.
Iso investointi savukaasupesuriin kannatti
Lämpöä ja sähköä tuottavalla Vanajan voimalaitoksella tehtiin muutama vuosi sitten mittava investointihanke, jonka yhteydessä vanha 1950-luvulla käyttöön otettu kattila korvattiin modernilla kattilalla.
Uusi kattila käyttää pääpolttoaineena puupohjaisia polttoaineita, kuten metsähaketta ja puuteollisuuden sivutuotteita. Uuden kattilan hyötysuhde on selvästi korkeampi kuin vanhan kattilan. Lisäksi laitokseen asennettu savukaasupesuri ottaa aiemmin harakoille menneen hukkalämmön talteen ja nostaa lämpötehoa entisestään.
– Vanajan voimalaitos tuottaa vuodessa 440 000 megawattituntia kaukolämpöä, josta noin 70 000 megawattituntia saadaan nyt savukaasupesurin talteen ottamasta hukkalämmöstä, Penttinen kertoo.
Energiatehokkuuden parantamisella on myös merkittävät taloudelliset vaikutukset, kun laitos pystyy tuottamaan saman energiamäärän vähemmällä polttoaineiden kulutuksella.
Lämmön tuotannosta 10–20 prosenttia hukkalämmöstä
Loimualla on 16 kaukolämpöverkostoa Hämeessä, Päijät-Hämeessä, Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Suurimmat verkostot ovat Jyväskylän ja Hämeenlinnan kaupungeissa. Lisäksi yhtiöllä on laitoksia, jotka tuottavat lämpöä ja prosessihöyryä teollisuuslaitoksille ja suuremmille kiinteistöille.
Vanajan voimalaitos on tuotantokapasiteetiltaan Loimuan suurin laitos. Penttisen mukaan yhtiö on toteuttanut viime vuosina myös pienempien lämpölaitosten saneerauksia. Uusien kattilainvestointien ohella myös savukaasupesurien määrää on lisätty.
– Merkittävimmät säästöt ovat tulleet juuri savukaasupesureista. Ne ovat isoja investointeja, mutta niiden avulla hukkalämmöillä pystytään kattamaan tyypillisesti 10–20 prosenttia laitoksen tuottamasta lämmöstä, Penttinen mainitsee.
Oman tuotannon ohella Loimua myös ostaa muiden toimijoiden tuottamaa lämpöä kaukolämpöverkkoihinsa, ja tästäkin hukkalämpöjen osuus on jo kolmannes.
Lämmityskiertojen optimointi säästää energiaa
Loimualla on eri paikkakunnilla myös maakaasua tai kevyttä polttoöljyä käyttäviä varalämpölaitoksia, joiden tuottamaa lämpöä tarvitaan talven kulutushuipuissa ja muinakin aikoina esimerkiksi varsinaisten lämpölaitosten huoltoseisokkien aikana.
– Huoltovarmuuden varmistamiseksi varalaitoksia on pidettävä koko ajan tuotantovalmiudessa, mutta niiden energiatehokkuutta voidaan kuitenkin parantaa optimoimalla laitosten lämmityskiertoja, Lauri Penttinen kertoo.
Kaukolämmön jakeluverkostojen energiatehokkuuden parantamisessa keskeisessä osassa on ollut verkostoon syötettävän veden lämpötilan optimointi. Loimua myös uusii vanhoja kaukolämpöputkia järjestelmällisesti. Uusien putkien eristemateriaalit ovat parempia kuin vanhoissa, jolloin verkoston lämpöhäviöt pienenevät.
–Näillä investoinneilla parannetaan myös kaukolämmön toimitusvarmuutta, Penttinen huomauttaa.
Jatkuva parantaminen tuo tuloksia
Lauri Penttinen kertoo, että energiatehokkuuden seuranta ja jatkuva parantaminen on sisäänrakennettu Loimuan päivittäiseen toimintaan. Esimerkiksi laitosten hyötysuhteita seurataan säännöllisesti ja kartoitetaan koko ajan parannuksia.
– Vuosikymmeniä jatkunut työ energiatehokkuuden parantamiseksi on tuottanut hyviä tuloksia. Helpot toimet on toteutettu jo aikoja sitten, mutta paljon on vielä tehtävää.
Hämeenlinnassa Loimua on ottanut käyttöön tekoälyyn perustuvan ratkaisun, joka auttaa ennustamaan entistä tarkemmin asiakkaiden kaukolämmön tarpeen ja optimoimaan tuotannon sen mukaan.
– Järjestelmä suosittelee, kuinka lämpöä kannattaa eri laitoksilla tuottaa ja kuinka kuumaa menovettä verkostoon syötetään. Se hyödyntää tietoa eri lähteistä, muun muassa käyttäjien kulutusdataa ja sääennusteita. Tarkoitus on ottaa vastaava ratkaisu käyttöön muillakin paikkakunnilla.
Penttisen mukaan yleinen suunta kaukolämmön tuotannossa on, että polttoon perustuvien lämpökattiloiden rinnalla yleistyvät hukkalämpöjen talteenotto, lämpöpumput ja sähkökattilat.
Hämeenlinnassa Loimua on toteuttamassa kahta suurta lämmön talteenottohanketta. Ensimmäinen niistä on SSAB:n tehtaan yhteyteen rakennettava lämpöpumppulaitos, joka hyödyntää tehtaan jäähdytysjärjestelmän lämpöä. Lisäksi vesihuoltoyhtiö HS-Veden kanssa on valmisteilla hanke, jossa otetaan talteen puhdistetun jäteveden hukkalämpö.
Pääomasijoittajien omistama Loimua Oy tuottaa ja jakelee kaukolämpöä, sähköä ja maakaasua. Teollisuudelle yhtiö tarjoaa energiantuotantoa kokonaisvaltaisena palveluna.
TEKSTI: Matti Remes
KUVA: Loimua
