Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren sellutehdas Joutsenossa on yksilinjainen polysulfidikeittoa käyttävä havusellutehdas, joka kuuluu alansa parhaimmistoon tehokkuudessa ja ympäristöasioissa.
Tehtaanjohtaja Olli Kokin mukaan tämä tarkoittaa yksinkertaistetusti sitä, että kestävästi hoidetuista metsistä tulevasta puusta valmistetaan resurssitehokkaasti tuotteita, joilla voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita ja materiaaleja.
– Keskeinen tavoitteemme on minimoida päästöt ja vaikutukset ympäristöön. Teemme myös suunnitelmallisesti investointeja, jotka tukevat kestävän kehityksen tavoitteita, Olli Kokki kertoo.
Fossiilisia polttoaineita ei tarvita
Metsä Fibren tuotantolaitoksilla energiatehokkuuteen liittyvät asiat käydään läpi päivittäin tehtaan aamupalaverissa. Jokaisella sellutehtaalla on myös nimetty energiatehokkuudesta vastaava henkilö.
Lisäksi tehtailla on kvartaaleittain energiatehokkuuspalaverit, joissa aihe käydään läpi osastoittain.
– Tehtaanjohtajana seuraan itse päivittäin tehtaan suorituskykyä ja energiantuotannon tehokkuutta. Lisäksi energiatehokkuus on mukana tehtaittemme säännöllisissä sisäisissä ja ulkopuolisten toteuttamissa auditoinneissa.
Viime vuosina Joutsenossa on tehty lukuisia sellutehtaan energiatehokkuutta parantavia investointeja. Kokin mukaan keskeisin niistä on kohdistunut meesauuniin ja siihen liittyvään kuoren kuivaukseen. Uunissa selluloosan valmistusprosessissa syntyvästä meesasta poltetaan sammuttamatonta kalkkia.
– Investoinnin myötä kuoren kuivauksessa hyödynnetään massatehtaan ylijäämälämpöä. Sen jälkeen kuori kaasutetaan ja siitä syntyvä biokaasu poltetaan meesauunissa. Näin olemme voineet luopua maakaasun käytöstä, ja tehdas toimii täysin ilman fossiilisia polttoaineita normaalikäynnin aikana.
Lämmöntalteenotto lisää energiatehokkuutta
Olli Kokin mukaan energiatehokkuuteen liittyviä investointeja on tehty myös sekundäärilämmön hyödyntämisen tehostamiseksi. Kyse on tuotantoprosesseissa syntyvästä hukkalämmöstä.
– Sekundäärilämpöä hyödyntämällä voidaan vähentää höyryn käyttöä, jolloin sitä jää enemmän sähköntuotantoon. Tehtaan kuumasta vedestä saatavalla sekundäärilämmöllä voidaan muun muassa lämmittää rakennuksia, soodakattilan kattilavettä ja soodakattilan turbiinin lauhteita.
Kokki kertoo, että tuotantolaitoksen energiatehokkuutta on myös parannettu nostamalla haihduttamolle pumpattavan lipeän kuiva-ainepitoisuutta. Tämä on saatu aikaan tekemällä useita parannuksia sellun pesuun.
Näin on parannettu myös sellun puhtautta ja kemikaalien kustannustehokasta käyttöä.
– Teemme myös aktiivista yhteistyötä laitetoimittajien kanssa energiatehokkuuden kehittämiseksi. Esimerkkeinä voi mainita lajittimien roottoreiden kehitystyö ja ilmastuksen kompressoreiden uusinta.
Kokin mukaan energiatehokkuuden parantamisessa on tärkeää hyvien käytäntöjen ja kokemusten vaihtaminen tuotantolaitosten kesken. Samankaltaisia energiaa säästäviä investointeja ja uudistuksia on tehty myös muilla Metsä Fibren sellutehtailla.
Bioenergiaa riittää myös muille
Metsä Fibre on mukana energiatehokkuussopimuksessa energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmassa. Kokin mukaan tavoitteena on jatkuva parantaminen ja uudistuminen myös näissä asioissa.
– Tuotantolaitostemme energiatehokkuuden parantaminen on jatkossakin tärkeässä roolissa tuotantoon kohdistuvissa investoinneissa, Kokki sanoo.
Hän huomauttaa, että energiatehokkuutta parantamalla pystytään myös tehostamaan biosähkön tuotantoa. Sitä saadaan polttamalla sellunkeitossa syntyvää mustalipeää.
– Joutsenon sellutehtaan sähköenergian omavaraisuusaste on yli 170 prosenttia. Näin biosähköä riittää myös valtakunnan verkkoon. Lisäksi tehtaalta lähtee kuorta lämpölaitoksille ja siitä edelleen bioenergiaksi.
Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre on maailman suurin markkinahavusellun tuottaja ja merkittävä toimija sahatavaran tuotannossa. Vuonna 2019 Metsä Fibren liikevaihto oli 2,2 miljardia euroa, ja yhtiö työllistää noin 1300 henkilöä.
TEKSTI: Matti Remes
KUVA: Metsä Fibre
