Pohjois-Pohjanmaalla on ollut vuodesta 2018 lähtien meneillään alueellinen Väre-hanke, jossa on kartoitettu kuntien tarpeita energia- ja materiaalitehokkuuden, uusiutuvan energian sekä kiertotalouden hyödyntämiseen.
Yhteistyön innoittamana Muhoksen kunnassa päätettiin ottaa energiatehokkuuden parantamisessa entistä määrätietoisempi ote. Kaksi vuotta sitten kunta liittyi energiatehokkuussopimukseen ja laati toimintasuunnitelman tavoitteiden toteuttamiseksi.
– Energiatehokkuussopimukseen liittyminen ja toimintasuunnitelma olivat kunnalle iso juttu. Asioita pohdittiin huolella ja ne on nyt pantu paperille. Se tuo tekemiseen suunnitelmallisen otteen, kunnan tekninen johtaja Mikko Kari kertoo.
Hiilineutraaliutta tavoittelevien kuntien Hinku-verkostossa Muhos on ollut vuodesta 2016 lähtien.
Kyse on ajattelutavan muutoksesta
Karin mukaan toimintasuunnitelma tuo energiatehokkuuden parantamisen mukaan kunnan kaikkeen toimintaan. Eniten se koskettaa teknisiä palveluja, joiden vastuulla ovat muun muassa kunnan kiinteistöjen rakennuttaminen ja ylläpito.
– Kyse on ajattelutavasta, jossa energia-asiat huomioidaan kaikessa tekemisessä, oli sitten kyse uudis- tai korjausrakentamisesta, Kari toteaa.
Kiinteistöpäällikkö Jaakko Männikkö sanoo, että energiansäästö otetaan huomioon aina, kun se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista.
– Esimerkiksi ilmanvaihtokoneiden puhaltimien vaihdolla, automaation lisäämisellä ja talotekniikan optimaalisilla säädöillä olemme pyrkineet parantamaan energiatehokkuutta. Samalla on kuitenkin otettava huomioon, etteivät muutokset vaikuta kiinteistön käyttöön ja esimerkiksi sisäilmaoloihin, Männikkö sanoo.
Vaihtoehtona geoterminen energia
Mikko Kari huomauttaa, että myös maankäytön ja yhdyskuntarakenteen suunnittelulla kunta voi vaikuttaa energiatehokkuuteen. Vaikkapa uuden asuinalueen suunnittelussa otetaan huomioon, miten sen energiatarpeet tyydytetään ja miten energiaa tuotetaan mahdollisimman vähäpäästöisesti.
Hyvä esimerkki on Muhoksen keskustan liepeille suunniteltu Kirkkosaaren uusi asuinalue, jonka lämmitysratkaisussa yhdeksi vaihtoehdoksi on noussut geoterminen energia.
Mikko Karin mukaan keskusteluissa Geologian tutkimuskeskuksen asiantuntijoiden kanssa nousi esille keskisyvän geotermisen energian suuri potentiaali kunnan alueella. Sillä tarkoitetaan lämpöenergian hyödyntämistä noin 1–2 kilometrin syvyydestä.
– Geoterminen energia uuden asuinalueen keskitetyn lämmitysjärjestelmän energialähteenä on kiinnostava vaihtoehto.
Vaihtoehtoisesti Kirkkosaareen rakennettavat talot voitaisiin lämmittää kaukolämmöllä. Nykyinen kaukolämpöverkko ei kuitenkaan kulje kovin läheltä tulevaa asuinaluetta.
– Geologian tutkimuskeskus on tehnyt geotermisestä lämmöstä koelaskelmia. Niitä vertailemme nyt perinteiseen kaukolämpöön, Kari sanoo.
Kirkkosaaren kaavoituksen päivitys on parhaillaan meneillään, mutta alueelle on näillä näkymin tulossa noin 30 taloa. Ne ovat pääasiassa omakotitaloja.
– Infrastruktuurin rakentamisen on määrä alkaa vuonna 2023, joten siihen mennessä meidän on päätettävä geotermisen lämmön ja kaukolämmön välillä.
Myös kiinteistöjen käyttäjiä aktivoidaan
Myös kunnan kiinteistöjen käyttäjiä aktivoidaan energiansäästössä. Muhoksen kouluihin ja päiväkoteihin ollaan nyt tuomassa niin sanottua 50/50-menetelmää, jonka tavoitteena on vähentää sähkön-, lämmön- ja vedenkulutusta. Energiankäyttöä tarkkaillaan yksiköissä ja kulutukseen pyritään vaikuttamaan arjen käyttäytymistä muuttamalla.
Muhos sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla 35 kilometriä Oulusta kaakkoon. Kunnan asukasluku on noin 9000.
Samalla lisätään energiatietoisuutta ja kestävän kehityksen tavoitteiden edistämistä osana kasvatus- ja opetustyötä.
– Kunta palauttaa kouluille ja päiväkodeille puolet siitä rahallisesta säästöstä, jonka nämä energiansäästöllään saavat aikaan, isännöitsijä Päivi Similä sanoo.
Koulu tai päiväkoti saa itse päättää tämän rahan käytöstä esimerkiksi retkikuluihin tai muuhun yhteiseen tarkoitukseen.
50/50-menetelmää kokeillaan nyt yhdessä koulussa ja päiväkodissa. Similän mukaan vastaanotto on ollut innostunut, mutta ensimmäisiä tuloksia saadaan odottaa vielä ensi vuoteen.
– Silloin meillä alkaa olla vertailukelpoista tietoa saavutetusta energiansäästöstä.
Similän mukaan kiinteistön käyttäjien energiankulutuksen seuranta ja havainnot ovat arvokkaita myös kiinteistönhuollolle, joka esimerkiksi pystyy reagoimaan poikkeamiin entistä nopeammin.
– Tällaisen vuoropuhelun lisääntyminen on hyödyllistä muutenkin kuin energiansäästöasioissa, sillä näin voimme vaikuttaa kiinteistön käyttäjien hyvinvointia ja tyytyväisyyttä parantaviin asioihin.
Teksti: Matti Remes
Kuva: Laitasaaren koulu. Kuva Muhoksen kunta
