Oulun uimahalli Raksilassa on Suomen toiseksi suurin uimahalli, jossa on vuosittain yli 600 000 kävijää. Oulun Tilapalveluiden energia-asiantuntija Johanna Mäkelä kertoo, että hallin energiatehokkuutta parantavia asioita oli mietitty jo pitkään.
Tuumasta päätettiin ryhtyä toimeen, kun energiaremontin toteutustavaksi valittiin niin sanottu ESCO-konsepti (Energy Service Company). Siinä ulkopuolinen palvelun tarjoaja toteuttaa energiankäyttöä tehostavat toimenpiteet ja antaa kaupungille takuun syntyvästä säästöstä.
– ESCO on kaupungille turvallinen ratkaisu. Esimerkiksi lämmitystapaa muutettaessa palvelun tarjoaja kantaa riskin ja vastaa esimerkiksi, että uimahalliin asennettava maalämpöpumppu on laadukas ja oikein mitoitettu.
ESCO-hankkeen toteuttaja myös vastaa, että hanke valmistuu suunnitellussa aikataulussa. Tämä on erityisen tärkeää ison uimahallin kaltaisessa kohteessa, jossa ei saa olla pitkiä käyttökatkoja.
Tarkat kriteerit kumppanin valinnassa
Oulun ESCO-kumppanin valinnassa käytettiin niin sanottua kilpailullista neuvottelumenettelyä. Siinä kaikki halukkaat yritykset voivat ilmoittautua tarjouskilpailuun.
– Yrityksen pitää kuitenkin olla riittävän suuri ja vakiintunut toimija, jotta useiden vuosien päähän ulottuvan säästötakuun toteutuminen voidaan varmistaa. Yritykseltä edellytetään myös referenssejä menestyksekkäästi toteutetuista aiemmista hankkeista, Mäkelä listaa kriteereitä.
Loppusuoralle pääsi kolme yritystä, joilta kaupunki pyysi ehdotukset energiatehokkuutta parantavista toimenpiteistä neljässä valitussa kiinteistössä. Raksilan uimahallin ohella mukana oli kolme päiväkotia.
– Annoimme yrityksille perustiedot kiinteistöistä ja niiden energiankulutuksesta, minkä jälkeen ne kiersivät kohteet ja esittelivät ehdotuksensa. Voittaja selvisi, kun pisteytimme lopulliset tarjoukset.
Suurin energiansäästö uimahallista
ESCO-tarjouskilpailun voitti Caverion Suomi Oy, jonka kanssa Oulu teki neljä vuotta kestävän sopimuksen kiinteistöjen taloteknisten järjestelmien uudistamisesta. Sopimuksen kokonaisarvo on noin neljä miljoonaa euroa vuosina 2017–2020.
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa valittuihin neljään kiinteistöön uusittiin energiatehokkaat valaistukset ja toteutettiin muun muassa lämpöpumppuratkaisuja sekä parannettiin energiatehokkuuteen liittyviä talotekniikan ohjaustoimintoja. Osassa kiinteistöjä parannettiin myös ilmanvaihtojärjestelmiä.
Isoin energiansäästö saavutettiin odotetusti Raksilan uimahallissa, jossa ilmanvaihdon muutosten lisäksi tehtiin lämmöntalteenottojärjestelmät suihku- ja allasvesien käsittelyprosessiin sekä vaihdettiin LED-valaisimet koko uimahalliin.
Pilottihankkeiden jälkeen Oulun Tilapalvelut ja Caverion ovat laatineet vuosittain listan kohteista, joiden energiatehokkuutta parannetaan sopimuksen puitteissa.
– ESCO-yhteistyö on sujunut hyvin, kun olemme miettineet yhdessä energiaa säästäviä toimia ja vaihtoehtoja. Palvelun tarjoaja on myös lähtenyt rohkeasti tarjoamaan uusia innovatiivisia ratkaisuja esimerkiksi uusiutuvassa energiassa ja kantaa riskin niiden toimivuudesta, Mäkelä sanoo.
Oulun kaupunki on Pohjois-Pohjanmaan maakuntakeskus ja Suomen viidenneksi suurin kaupunki, jossa on runsaat 200 000 asukasta. Oulu on ollut mukana energiatehokkuussopimus-järjestelmässä jo vuodesta 2007. Oulu on mukana myös uusimmassa sopimuskaudessa (2017‒2025).
Hänen mukaansa suurimmat haasteet liittyvät vanhoihin kiinteistöihin, joita remontoitaessa törmää aina yllätyksiin. Esimerkiksi vanhat piirustukset eivät pidä paikkaansa tai purettavien rakenteiden alta saattaa paljastua vuotavia putkia.
– Kiinteistöjen perusparannusta on tehtävä samalla, kun vanhaa uudistetaan. Tarvittavista lisätöistä on kuitenkin sovittu aina hyvässä yhteisymmärryksessä.
ESCO-konsepti toimii hyvin
Oulun tavoin ESCO-periaatteella on toteutettu energiaa säästäviä hankkeita monessa muussakin kunnassa. Mäkelän mielestä konsepti toimii.
– Oulun kaupunki omistaa lähes 600 rakennusta. Tällaisen kiinteistömassan energiansäästömahdollisuuksien kartoittaminen ja toteuttaminen vie paljon aikaa ja henkilöresursseja. Työtä helpottaa yhteistyökumppani, joka tuo pöytään hanke-ehdotuksia ja kertoo, kuinka paljon säästöä on saavutettavissa, jos ne toteutetaan.
Oulun kaupunki on ollut pitkään mukana kunta-alan energiatehokkuussopimuksissa. Meneillään olevan sopimuskauden tehostamistavoite on 10,5 prosenttia vuoteen 2025 mennessä vuoden 2014 energiankulutustiedoista.
Mäkelän mukaan ESCO-hankkeilla on merkittävä rooli tavoitteen saavuttamiseksi. Merkittävä rooli on myös energiakatselmusten perusteella toteutettavilla toimenpiteillä, katuvalaistuksen uusimisella ja uudisrakentamisen ennakoivalla laadun ohjauksella.
Teksti: Matti Remes
Kuva: Oulun kaupunki
Oulun Esco-juttu ilmestyi nyt tuoreimmassa Kuntatekniikka-lehdessä (nro 5/2019).
