Oulu kuuluu kunta-alan edelläkävijöihin energiatehokkuuden parantamisessa. Eniten tuloksia on tuonut uudisrakentamisen laatuohjaus, joka tuo isoja säästöjä pientalojen omistajille.
Oulu on yksi Suomen kasvukeskuksista, jossa rakentaminen käy vilkkaana. Kaupungin rakennusvalvonnan johtaja Pekka Seppälä sanoo, että energiatehokkuuteen on kiinnitetty paljon huomiota sekä uudis- että korjausrakentamisessa.
– Kaupungin omien kiinteistöjen ohella olemme ulottaneet uudisrakentamisen ennakoivan laatuohjauksen myös yksityiseen rakentamiseen, ennen muuta pientaloihin, Seppälä toteaa.
Laatuohjaus on rakentajille suunnattu kuntalaispalvelu, jossa talon tekniseen ja arkkitehtoniseen laatuun vaikuttavia asioita käydään läpi asiantuntijoiden johdolla ennen rakennusluvan myöntämistä.
– Tarkoitus on saada rakentajat hoksaamaan heille fiksuja ratkaisuja, joilla voidaan esimerkiksi parantaa energiatehokkuutta ilman kosteus- ja homeriskejä, Seppälä sanoo.
Käytännönläheistä ohjausta
Oulussa kehitetty laatuohjaus on ollut käytössä jo runsaan vuosikymmenen ajan. Seppälä arvioi, että uudisrakentamisen energiatehokkaat ratkaisut säästävät talonomistajien energiakuluja yhteensä noin 20 miljoonaa euroa rakennusten elinkaaren aikana.
– Laatuohjaus ei ole rakettitiedettä. Esittelemme käytännönläheisesti tehokkaita ratkaisuja, joilla voidaan vähentää rakennuksen energiankulutusta.
Seppälän mukaan esimerkiksi seinien vahvistamisen sijaan on kustannustehokkaampaa huolehtia rakennuksen ylä- ja alapohjan hyvästä erityksestä ja ulkovaipan ilmatiiveydestä. Myös talotekniikan laatutasoon ja toimivuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Seppälän mukaan Oulu laati ensimmäisenä kaupunkina Suomessa energiaviisaaseen rakentamiseen tähtäävän ERA17-tiekartan, johon kaikki hallinnonalat sitoutuivat. Hyvä esimerkki ovat koulujen ja päiväkotien lapsille suunnatut energiansäästökampanjat.
Oulussa on kaksi pilottialuetta, joissa on testattu pientalojen tulevaisuuden energiaratkaisuja. Talot on tehty vähän energiaa kuluttavaksi ja niissä hyödynnetään muun muassa aurinkoenergiaa ja maalämpöä. Pilottialueilla kokeillaan myös yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa, jossa polttoaineena käytetään haketta.
– Talojen energiatehokkuuden yksi suurimmista haasteista on eri energiamuotojen yhdistäminen. Automaattiset ohjausjärjestelmät on suunniteltava niin, että energiaa otetaan oikeasta paikasta oikeaan aikaan, Seppälä huomauttaa.
Katuvalojen uusiminen iso urakka
Rakentamisen laatuohjaus kuuluu keskeisiin toimenpiteisiin, joiden avulla Oulun kaupunki saavutti vuosien 2008–2016 energiatehokkuussopimuksen tavoitteen. Se oli energian käytön tehostaminen 10,5 prosentilla.
Seppälän mukaan toinen iso asia on ollut katuvalaistuksen vanhojen elohopealamppujen vaihtaminen energiatehokkaampiin led-valaisimiin. Vuosina 2014–2016 on vaihdettu yhteensä noin 15000 valaisinta.
Oulun kaupungille on myönnetty tunnustus ansioituneesta energiatehokkuustyöstä Kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa vuosina 2008–2016.
Lisäksi Oulu on toteuttanut lukuisia energiakatselmuksessa esille nousseita tehostamiskohteita. Katselmus kattaa kaupungin hallinnassa olevat rakennukset, katu- ja muun ulkovalaistuksen sekä katuverkon ja muiden yleisten alueiden käytön ja ylläpidon.
Oulun kaupunki on mukana myös uudessa energiatehokkuussopimuksessa kaudella 2017–2025.
– Aiomme jatkaa jo hyväksi havaittujen toimenpiteiden toteutusta, Seppälä sanoo.
Oulu sitoutunut päästövähennyksiin
Energian käytön tehostaminen ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ovat kuuluneet jo pitkään Oulun kaupungin painopisteisiin.
Vuonna 2011 Oulu liittyi Euroopan kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimukseen.
Oulun kaupunki on Pohjois-Pohjanmaan maakuntakeskus, jossa on hieman yli 200 000 asukasta. Kaupungin väkiluku ja pinta-ala kasvoivat huomattavasti, kun Oulu, Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii liittyivät yhteen vuoden 2013 alusta.
Covenant of Mayors for Climate and Energy -sopimuksen tavoitteena on päästöjen vähentäminen vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Oulu on hyvää vauhtia pääsemässä tavoitteeseen. Vuonna 2015 päästövähennys asukasta kohti laskettuna ja ilman teollisuuden osuutta oli lähes 26 prosenttia verrattuna vuoteen 1990.
Päästövähennystavoite koskee niitä toimintoja, joihin kaupunki voi toiminnallaan vaikuttaa. Niitä ovat kaupungin rakennukset, asuin- ja palvelurakennukset, tie- ja joukkoliikenne sekä jätehuolto.
Teksti: Matti Remes
