Puolustushallinnon rakennuslaitos PHRAKL vastaa puolustusvoimien noin 7000 rakennuksesta eri puolilla Suomea. Näistä noin 2000 on lämmitettyjä. PHRAKL:n energia-asiantuntija Mikko Nurhonen sanoo, että kiinteistöjen suuri määrä ja toisistaan poikkeavat kohteet ovat iso haaste energiatehokkuuden parantamisessa. Viime vuosina on kuitenkin otettu entistä järjestelmällisempi ote energiansäästämiseen.
Kiinteistöjen energiaa säästävät toimenpiteet ovat osa Puolustusvoimien energia- ja ilmasto-ohjelman toimeenpanoa.
– Lähtökohtana on valtionhallinnon keskipitkän aikavälin ilmastonpolitiikan suunnitelma (KAISU), jonka tärkeimmät tavoitteet ovat uusiutuvan energian edistäminen ja öljyn käytöstä luopuminen valtionhallinnon käytössä olevissa rakennuksissa, Nurhonen toteaa.
Energiakatselmuksista paljon hyötyä
Puolustusvoimien toimitiloissa on käynnistetty energiatehokkuushanke, jossa katselmoidaan eniten lämpöä ja sähköä kuluttavat kiinteistöt. Niitä löytyy esimerkiksi kasarmirakennuksista, koulutustiloista, varastoista ja luolastoista.
– Kyse on vähintään 250 megawattituntia sähköä ja lämpöä vuodessa kuluttavista kohteista, joissa teetämme energiakatselmuksia ulkopuolisilla konsulteilla. Vuoden 2019 loppuun mennessä niitä on tehty 39 kiinteistöön, Nurhonen kertoo.
Hänen mukaansa katselmukset ovat olleet hyödyllisiä. Niissä on noussut esille paljon asioita, joissa energiankäyttöä voidaan tehostaa.
– Laskennalliseksi energiansäästöpotentiaaliksi on arvioitu lämmössä noin 25 prosenttia, sähkössä 20 prosenttia ja vedessä 10 prosenttia.
Lämmöntalteenotossa suurin potentiaali
Katselmusten perusteella energiaa voidaan säästää eniten tehostamalla lämmön talteenottoa rakennusten ilmanvaihdossa. Joistakin kiinteistöstä talteenotto saattaa puuttua kokonaan. Toisissa rakennuksissa on puolestaan käytössä vanhoja laitteita, joiden hyötysuhde on heikko.
– Energiaa säästetään myös vaihtamalla valaistuksen loisteputkia led-valaisimiin. Lisäksi valaistuksen ohjaustekniikalla pystytään säästämään sähköä. Esimerkiksi ulkovalaistuksessa valaistuksen tehoa voidaan vähentää yöllä ja tarvittaessa nostaa sitä liiketunnistimien avulla.
Puolustushallinnon rakennuslaitos PHRAKL vastaa puolustushallinnon kiinteistötoimen asiantuntijatehtävistä, ylläpidosta ja rakentamisesta muun muassa varuskunnissa, varikoilla ja ampuma-alueilla. Puolustushallinnon kiinteistöt ovat mukana toimitilakiinteistöjen energiatehokkuussopimuksessa. Rakennuslaitos on sitoutunut kaudella 2017–2025 sopimuksen määrittelemään 7,5 prosentin säästöön kokonaisenergian käytössä.
Nurhosen mukaan energiaa säästetään myös lisäämällä automatiikkaa, joka ohjaa ilmanvaihtoa tarpeen mukaan esimerkiksi viikkokellon mukaan. Vaikkapa kasarmirakennuksissa ilmanvaihdon tehoa voidaan vähentää viikonloppuisin, kun varusmiehet ovat kotilomilla.
– Tarpeen mukaista ohjausta tehostavat myös tilojen hiilidioksidipitoisuutta ja lämpötilaa mittaavat anturit. Niitä voidaan asentaa kasarmien ohella esimerkiksi opetustiloihin.
Energiakatselmuksiin liittyen PHRAKL on käynnistänyt rakennuskohtaisen energiamittauksen etäluentahankkeen, jonka tavoitteena on parantaa energiaa säästävien toimenpiteiden seurantaa ja raportointia.
– Kattavaa mittarointia tarvitaan, jotta voimme seurata energiansäästötyön tuloksia. Siitä on hyötyä myös, kun raportoimme energiatehokkuussopimuksen edellyttämiä asioita.
Öljy vaihtuu muihin lämmitysmuotoihin
PHRAKL:n suurin meneillään oleva energiahanke on öljylämmityksen korvaaminen muilla energiamuodoilla. Nurhosen mukaan vaihtoja on tehty viime vuosina asteittain, mutta puolustusvoimien kiinteistöissä on vielä noin 110 öljylämmityskohdetta. Ne tuottavat vuodessa noin 21 gigawattituntia energiaa.
– Parikymmentä suurinta kohdetta tuottaa puolet tästä määrästä. Loput ovat suhteellisen pieniä kohteita. Nurhonen kertoo, että pienemmissä kohteissa öljylämmitys korvataan ilmalämpö-, ilmavesilämpö- ja maalämpöpumpuilla. Näiden ratkaisujen avulla luovutaan noin 80 öljylämmityskohteesta.
– Keskikokoisissa kohteissa on siirrytty pellettilämmitykseen ja isoissa hakelämmitykseen. Molemmissa lämmitysmuodoissa energiantuotanto on ulkoistettu palveluntuottajille, jotka vastaavat lämpökeskuksista ja myyvät energiaa rakennuslaitokselle. Joillakin paikkakunnilla öljylämmitys on korvattu liittämällä puolustusvoimien käyttämät kiinteistöt paikalliseen kaukolämpöverkkoon.
Teksti: Matti Remes
Kuva: Puolustushallinnon rakennuslaitos