Puolangan kunta solmi energiatehokkuussopimuksen ensimmäisten kuntien joukossa syksyllä 2016. Työ energiatehokkuuden parantamiseksi saatiin vauhdilla käyntiin, kun sopimuksen lähtötietojen keräämisessä auttoi opinnäytetyön tekijä. Opinnäytetyön kautta laskelmat, suunnitelmat ja perusteet energiatehokkuustoimien käynnistämiseksi oli helppo esittää päättäjille.
Puolangan tekninen johtaja Ismo Moilanen oli miettinyt energiatehokkuussopimukseen liittymistä jo pitkään, mutta omat resurssit eivät työhön mitenkään riittäneet. Oulun ammattikorkeakoulun energiatekniikan opiskelija Ville Keränen taas etsi hyvää opinnäytetyön aihetta ja kohdetta. Kajaanin yliopistokeskuksen Timo Karjalainen hoksasi saattaa nämä yhteen, ja opinnäytetyön tekeminen käynnistyi keväällä 2016.
Opinnäytetyössä esiin tärkeät parannuskohteet ja niiden säästölaskelmat
Opinnäytetyössä koottiin Puolangan kunnan omistamien ja hallinnoimien rakennusten lämmön-, sähkön- ja vedenkulutustiedot ja selvitettiin tuotettujen palveluiden vastaava energiankäyttö, mukaan lukien polttoaineet. Rakennukset sekä niiden bruttopinta-alat ja lämmitetyt tilavuudet luetteloitiin. Samalla kartoitettiin kunnan huomiota vaativat kohteet, jotta järkeviä säästötoimenpiteitä voidaan alkaa suunnitella. Rakennuksia käytiin katselmoimassa lämmönjakelun merkeissä ja muun muassa lämmönjakohuoneiden kunto tarkastettiin.
Kaukolämmön tuotanto ja jakelu arvioitiin, ja energiankäytön optimoimiseksi esitettiin parannustapoja polttotapahtumaan ja pumppaukseen. Lämpökeskuksen hyötysuhteen arvioitiin heikentyneen alkuperäisestä ja laitos oli peruskorjauksen tarpeessa.
Kunnan suurimman energiankuluttajan – terveyskeskuksen – kohdalla pohdittiin uusiutuvan energian tuotantomahdollisuuksia hyödyntämällä pien-chp -tuotantoa (mikroturbiinia). Työssä mallinnettiin myös viemäriverkoston kuntoa ja sen ylimääräisiä kustannuksia.
Opinnäytetyö antoi perustelut tarvittavien resurssien saamiseen
Opinnäytetyön tekemiseen kului neljä kuukautta tehollista työaikaa. Touko-kesäkuussa kerättiin tietoja, pari kuukautta kului analysointiin ja työ valmistui syyskuussa 2016.
– Lopputulos oli hyvä ja siitä oli hyvä jatkaa. Ville jäi meille toteuttamaan niitä työn aikana tehtyjä suunnitelmia. Perustimme energiatiimin, jossa ovat itseni ja Villen lisäksi mukana voimalaitosmiehet sekä muita asiantuntijoita tarpeen mukaan, kertoo Ismo Moilanen, joka toimi opinnäytetyön ohjaajana.
– Villen palkkaaminen oli suoraan mahdollista tehdyn työn ja siinä esitettyjen tulosten pohjalta – työ maksaa itsensä takaisin. Kävimme esittelemässä tulokset sekä lautakunnassa että valtuustoseminaarissa. Perustelut olivat kunnossa, joten Villen palkkaaminen energiainsinööriksi työtä jatkamaan oli selvä päätös.
Puolangalta opinnäytetyölle vahva suositus
Puolangassa opinnäytetyön tekijää oli etsitty jo pitkään. Pienellä paikkakunnalla ja alueella, jossa etäisyydet ovat pitkät, ei työ ollut aiemmin houkuttanut tekijöitä. Ville Keräsen oma-aloitteisuus, omatoimisuus sekä aikaisempi kokemus kesätöistä Hyrynsalmen lämpökeskuksella synnyttivät tulosta. Jatkossa Puolangalla teetettäisiin mielellään erilaisia opinnäytetöitä, jos tekijöitä löytyy. Moilanen suosittelee toimintatapaa myös muille.
Puolanka
Sijaitsee Kainuussa
Perustettu 1867
Asukkaita 2669 (31.12.2017)
Kunnan kokonaispinta-ala n. 2599 km2 Vesistöjen osuus n. 138 km2
Solminut energiatehokkuussopimuksen kaudelle 2017-2025 ensimmäisten joukossa.
– Olen kertonut kokemuksistamme ja tuloksista myös naapurikunnille. Kun asiat on selvitetty, tiedot analysoitu ja tehty suunnitelmat ja laskelmat, on energiatehokkuuden parantamiseen tarvittavien resurssien hankkiminen helppoa myös rivivirkamiehelle. Eurot antavat hyvät perusteet työn tekemiselle.
Ville Keräsen mukaan toimintatapa ei ollut Oulun ammattikorkeakoulun opettajille kuitenkaan tuttu. – Opettajat eivät olleet tällaisista hankkeista kuulleetkaan, pioneerina tässä joutui töitä tekemään. Opinnäytetyötä varten löytyi kyllä analyysin aiheita, kun yhdessä Ismon kanssa pähkäilimme. Sain aika vapaat kädet tehdä suunnitelmaa sekä valita mitä tutkia: mitkä olivat mielenkiintoisia kohteita ja missä oli suurimmat säästöpotentiaalit.
Ismo Moilanen pitää tärkeänä, että kunnassa yhdessä mietitään mitä kehittämistarpeita on, kaikilla kunnilla ei ole tarvetta esimerkiksi voimalaitosanalyysiin. Tärkeää on myös kenttäväen osallistaminen, jotta he ovat mukana, kun suunnitelmia viedään käytäntöön. – Kun säästöpotentiaalit on löydetty ja suunnitelmat tehty ja esitetty tulokset euroina, niin työt tulee äkkiä realisoitua käytännössä. Euro on hyvä kannustin.
Keränen Ville, (2016): Puolangan kunnan energiatehokkuussopimukseen liittymisen valmistelu
Kunnassa on käynnissä myös mittava Puolangan biokeskus -hanke, jonka tavoitteena on edesauttaa ja synnyttää biojalostustoimintaan keskittyviä investointeja Puolangan kuntaan kaavoitettavalle laajalle biokeskuksen toiminta-alueelle, joka sijoittuu nykyisen lämpölaitoksen yhteyteen ja läheisyyteen. Hankkeen tavoite on synnyttää uusia työpaikkoja sekä luoda paikallista kannattavaa biojalostustoimintaa ja siten vahvistaa aluetaloutta.
TEKSTI: Kirsi-Maaria Forssell
KUVA: Puolangan kunta
