Siirtyminen led-valaistukseen on tuonut Rakennusbetoni- ja Elementille muitakin hyötyjä kuin pienemmän sähkölaskun. Se lisää ison teollisuushallin työturvallisuutta ja viihtyisyyttä.
Rakennusbetoni- ja Elementti Oy valmistaa erikoisbetonituotteita Kukonkoivun teollisuusalueella Hollolassa sekä Kolavan teollisuusalueella Lahdessa. Lämmintä tehdastilaa on yhteensä lähes 18000 neliömetriä, kahden jalkapallokentän verran.
Rakennusbetoni- ja Elementin toimitusjohtaja Esa Konsti sanoo, että yritys liittyi vuonna 2000 energiatehokkuussopimukseen saadakseen energiansäästötyöhön lisää potkua.
– Keskeinen keino on ollut kiinteistöjen lämpöhävikin pienentäminen. Tähän olemme päässeet esimerkiksi tiivistämällä rakennuksia ja asentamalla oviin ilmaverhoja.
Myös henkilökunnan koulutuksella ja motivoinnilla on tärkeä sijansa.
– Energiaa säästyy, kun jokainen meistä hoitaa oman pienen osansa vaikkapa huolehtimalla siitä, ettei ovia pidetä turhaan auki kylmällä ilmalla. Samoin valaistusta voi vähentää tiloissa, joissa ei työskennellä, Konsti mainitsee.
Led-valoista paljon hyötyä
Yksi isoimmista energiainvestoinneista on ollut suurimman, noin 7500 neliömetrin tuotantohallin valaistuksen vaihtaminen led-valoihin.
– Elohopealamppuihin verrattuna ledit kuluttavat huomattavasti vähemmän sähköä, joten säästöt ovat merkittävät ja investoinnin takaisinmaksuaika on lyhyt, Konsti perustelee.
Rakennusbetoni- ja Elementti Oy:lle on myönnetty tunnustus ansioituneesta energiatehokkuustyöstä Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksessa vuosina 2008–2016.
Uusissa led-valoissa on Konstin mielestä paljon muitakin etuja.
– Entistä parempi valaistus parantaa työturvallisuutta. Se myös tekee työympäristöstä entistä viihtyisämmän ja lisää työtehoa. Kannustan muitakin yrityksiä siirtymään ledeihin.
Rakennusbetoni- ja Elementin isoihin energiainvestointeihin on kuulunut myös siirtyminen öljystä maakaasuun ja sittemmin nestekaasuun kiinteistöjen lämmityksessä. Kaasua käytetään myös kiviainesten lämmitykseen tuotantoprosessin alkupäässä.
– Nestekaasu on öljyä paljon ympäristöystävällisempi, etenkin kun tuotantolaitoksemme sijaitsevat pohjavesialueella. Myös käyttöhäiriöitä ja korjaustarpeita on vähemmän.
Kattotilat hyötykäyttöön
Kuivatusvaraston katolle yritys on perustanut viherkaton, jossa Helsingin yliopiston kanssa tutkitaan kasvuston toimivuutta hulevesien sitomisessa ja luonnon monimuotoisuuden edistämisessä.
Rakennusbetoni- ja Elementti Oy valmistaa erikoisbetonituotteita ja myy tuotteitaan Suomen ja lähialueiden rakentajille. Konserniin kuuluvat myös Hollolan Sora Oy ja Mikrobetoni Oy. Konserni työllistää runsaat omaa 80 työntekijää ja yhteistyöyritysten yli 120 henkeä suunnittelussa, kuljetuksessa ja asennuksessa.
– Viherkatto on myös lisännyt hallin energiatehokkuutta vähentämällä katon läpi pääsevää hukkalämpöä, Konsti mainitsee.
Tuotantolaitoksen laajaa kattotilaa on hyödynnetty myös asentamalla sinne 300 neliötä aurinkopaneeleja.
– Olisimme asentaneet enemmänkin paneeleja. Emme kuitenkaan pysty hyödyntämään suurempaa sähkömäärää.
Konstin mukaan ylimääräisen energian myynti yleiseen sähköverkkoon ei ole tällä hetkellä kannattavaa.
– Saisimme verkkoon menevästä sähköstä pienen korvauksen, jos ostaisimme energiaa sähkönjakelusta vastaavalta yhtiöltä. Kilpailutuksen kautta ostamme kuitenkin sähkön muualta, joten jakava laitos veloittaa meitä verkkoon menevästä sähköstä.
Pienistä säästöistä kertyy isoja summia
Rakennusbetoni- ja Elementti on mukana myös uudessa energiatehokkuussopimuksessa. Konsti sanoo, että energiansäästötyössä riittää aina parannettavaa.
– Pienistä parannuksista syntyy yhteenlaskettuna isoja säästöjä.
Vanhan tehdashalliin viereen nousee parhaillaan uusi tuotantotila, johon tulee led-valaistus. Energiansäästöpotentiaalia löytyy myös kiviainesten lämmityksestä. Nykyisessä prosessissa materiaaleihin johdetaan lämmitettyä ilmaa, joka saadaan nestekaasulla lämmitetyn vesipatterin kautta. Nyt suunnitteilla on järjestelmä, jossa ilma puhalletaan nestekaasuliekin läpi.
– Näin energia menee suoraan kiviaineksen lämmitykseen ilman väliaineita. Se vähentäisi energiahukkaa.
Teksti: Matti Remes
