Rauman kaupunki on ollut mukana energiatehokkuussopimuksissa vuodesta 2000 lähtien ja liittyi viisi vuotta sitten myös hiilineutraaleiksi tähtäävien kuntien HINKU-verkostoon.
Kaupungin rakennuttajapäällikkö Kimmo Salminen sanoo, että kunta-alan sitoumukset ja sopimukset antavat hyvän pohjan energiatehokkuuden parantamiseen käytännössä.
– Keskeistä on osallistaa ja motivoida kaikki kaupungin toimialat ja yksiköt mukaan työhön, Salminen toteaa.
Energiatehokkuussopimuksen toteutuksesta ja seurannasta vastaa kaupungin energiatyöryhmä, jossa ovat mukana kaupungin eri hallinnonalat ja yhtiöt. Työryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa suppealla kokoonpanolla ja 3–4 kertaa vuodessa laajennetulla kokoonpanolla.
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävällä HINKU-hankkeella on oma työryhmänsä, joka tekee tiivistä yhteistyötä energiatyöryhmän kanssa.
– Työryhmät kokoavat yhteen avainhenkilöt, jotka vievät asioita eteenpäin omissa yksiköissään. Olennainen osa tuloksellista työtä ovat innostuneet ja ammattitaitoiset työntekijät. Lisäksi kaupungin johdon tulee sitoutua asiaan, ympäristönsuojelusihteeri Tuija Kailaste sanoo.
Koko henkilöstö sitoutettiin mukaan
Energiatehokkuussopimuksen mukaisesti Raumalla on toimintasuunnitelma, johon on kirjattu toimet kaupungin energiankäytön tehostamiseksi. Tuorein toimintasuunnitelma on laadittu tällä kertaa kaupungin omin voimin, kun aiemmin työ teetettiin konsultilla.
Rauman kaupunki
– Asukasluku: noin 40 000, väestömäärältään Suomen 27. suurin kaupunki.
– Kaupungin palveluksessa on noin 2 900 työntekijää.
– Muita suuria työllistäjiä: UPM, Euroports Rauma, Oras, Rolls-Royce, Osuuskauppa Keula
– Toimintasuunnitelma on nyt tehty niin, että kaikki kaupungin työyksiköt, yhtiöt ja liikelaitokset ovat miettineet omia toimiaan sen kannalta, miten Rauma saavuttaa energiatehokkuussopimuksen ja HINKU-kunnan velvoitteet, Salminen toteaa.
Kailaste huomauttaa, että toimintasuunnitelman laatimiseen sitoutettiin koko kaupungin henkilöstö.
– Se oli ponnistus, josta voi olla ylpeä. Ja mikä parasta, jokainen työyksikkö voi seurata jatkossa ja mitata työn toteutumista toimintasuunnitelman avulla. Se on julkinen dokumentti ja kaikkien nähtävillä, Kailaste sanoo.
Tavoitteena 7,5 prosentin energiansäästö
Edellisellä energiatehokkuussopimuskaudella (2008–2016) Rauman kaupunki lähes saavutti energiansäästötavoitteensa, joka oli kauden aikana yhdeksän prosenttia eli 5755 MWh. Rahallista säästöä kaupungille kertyi satoja tuhansia euroja.
Nykyisellä sopimuskaudella (2017–2025) kaupunki tavoittelee 7,5 prosentin eli yhteensä 5039 MWh:n energiansäästöä. Säästö lasketaan vuoden 2015 tasosta.
– Olemme saavuttaneet jo 36 prosenttia nykyisestä tavoitteesta, Kimmo Salminen laskee.
Suuri osa Rauman kaupungin omasta energiankäytöstä kuluu lämpönä ja valona kaupungin kiinteistöissä, kuten kouluissa, päiväkodeissa ja liikuntapaikoissa. Myös katuvalaistukseen, kuljetuksiin, katujen kunnossapitoon sekä veden, jäteveden ja kaukolämmön pumppauksiin käytetään paljon energiaa.
Salmisen mukaan viime vuosina energian säästämiseksi on tehty järjestelmällisesti investointeja, joissa on muun muassa vaihdettu valaisimia energiaa säästäviin LED-valoihin ja automatisoitu kiinteistöjen talotekniikkaa.
Energiainvestoinneille löytyy rahoitusta
Energiatehokkuutta parantavat ratkaisut ovat keskeisellä sijalla myös uudisrakentamisessa. Lisäksi uusiutuvan energian käytön lisäämiselle laitetaan entistä enemmän painoa.
– Meillä on kuluvana vuonna käynnistymässä neljä rakennushanketta, joihin kaikkiin asennetaan aurinkopaneelit, Salminen mainitsee. Hän korostaa, että investointien ohella jokainen kaupungin työntekijä voi vaikuttaa omissa työtehtävissään energiankulutukseen. Tätä varten on laadittu ohjeistuksia ja järjestetään henkilöstölle koulutusta.
Energiatehokkuustyön suurimpiin haasteisiin Salminen laskee rahoituksen saamisen energiaa säästäviin investointeihin.
– Rahoitusongelmat näyttäisivät olevan kuitenkin nyt ainakin pääosin takana päin. Raumalla on ymmärretty asian tärkeys. Siksi uskonkin, että kuluvalla sopimuskaudella ylitämme energiansäästötavoitteen reilusti, Salminen toteaa.
Salminen huomauttaa, että työ- ja elinkeinoministeriön energiatuki on toiminut tärkeänä kannustimena energiaa säästäville investoinneille. Tuella on mahdollista kattaa 20–25 prosenttia energiainvestoinnin kuluista.
Yrityksetkin mukaan energiatalkoisiin
Kailaste ja Salminen korostavat, että kaupungin tavoitteena on toimia alueen asukkaille ja yrityksille esimerkkinä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian edistämisessä.
– Esimerkiksi päiväkodeissa energiansäästötoimien vieminen päivittäiseen arkeen opettaa jo lapsesta lähtien näitä asioita, Salminen huomauttaa.
Rauman kaupunki tekee myös paljon yhteistyötä yritysten kanssa. Yrityksiä tuetaan muun muassa tarjoamalla niille energiatehokkuuden laskentapalvelua.
– Tämä on ollut monella tapaa hyödyllinen toimintamalli, jonka avulla on toteutettu päästöjen vähentämistoimenpiteitä käytännössä. Lisäksi tästä on imagohyötyä yrityksille ja sitä kautta myös kaupungille, Kailaste huomauttaa.
Raumalla on toteutettu yritysten kanssa myös yhden päivän mittaisia resurssitehokkuuskävelyjä, joiden aikana tehdään nopea arvio yrityksen energia- ja materiaalitehokkuuden tasosta ja parannuskohteista.
Teksti: Matti Remes
Kuva: Rauman kaupunki, Mikko Uussaari
