Elenia Palvelut Oy:ssä prosessiasiantuntijana työskentelevä Jaakko Koskela-Koivisto selvitti diplomityössään jakeluverkkoyhtiön keinoja toiminnan energiatehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi kehitettiin häviösäästölaskennan menetelmät sähköverkkoon kohdistuville energiatehokkuustoimille.
– Näitä häviösäästölaskennan menetelmiä hyödynnettiin vuoden 2017 energiatehokkuustoimien laskemisessa ja raportoinnissa, ja samoja työssä kuvattuja menetelmiä on tarkoitus soveltaa myös tulevien vuosien energiatehokkuusraportoinnissa. Tämän kevään tavoitteena on viedä diplomityöni havainnot ja energiatehokkuussopimus osaksi ympäristöjärjestelmäämme, Koskela-Koivisto kertoo.
Konkreettisia energiatehokkuutta edistäviä toimia edusti vuonna 2017 esimerkiksi se, että sähköverkkoon korvattiin lähes 1 400 kpl uusia energiatehokkaampia jakelumuuntajia, jotka tuottavat arviolta 1,4 gigawattitunnin suuruiset vuotuiset häviösäästöt. Lisäksi Elenian ilmajohtoverkkoa saneerataan jatkuvasti säävarmaksi maakaapeliverkoksi, jolloin sähkönsiirron energiatehokkuus parantuu.
Kysyntäjoustomekanismit tekevät tuloaan markkinoille
Diplomityössä tarkasteltiin myös hajautetun tuotannon, energiavarastojen ja kysyntäjoustomekanismin vaikutusta sähkönjakelun energiatehokkuuteen. Kysyntäjousto ja energiavarastot ovat Koskela-Koiviston mielestä potentiaalisia keinoja sähkönjakelujärjestelmän hiilijalanjäljen pienentämisessä. Kysyntäjouston kautta sähköverkon kuormitusta pystytään tasaamaan useammalle tunnille, joten saman energiamäärän siirtämiseen kohdistuvat häviöt pienenevät.
– Vastaavasti energiavarastot pienentävät sähkönsiirron etäisyyksiä, jolloin verkostohäviöt pienentyvät. Optimistinen henkilökohtainen arvioni laaja-alaisemmalle markkinaehtoiselle kysyntäjoustolle osuu 2020-luvun loppupuoliskolle, Koskela-Koivisto sanoo.
Tuuppausta energiatehokkuuteen
Asiakkaidensa energiatehokkuutta Elenia pyrkii edistämään asiakasviestinnällä ja kampanjoimalla. Diplomityössä esitetyt laskentamenetelmät ovat kohtuullisen helposti sovellettavissa modernien verkkotietojärjestelmien tuella.
– Vuotuinen energiatehokkuussopimusraportointi on kuitenkin aikaa vievä urakka, joten yrityksissä pitäisi sopia resursseista ja eri henkilöiden yhteistyöstä raportoinnin suhteen. Se vaatii muun muassa sähköteknistä, viestinnällistä ja järjestelmäteknistä osaamista, joten raportointi ei ole yhden ihmisen homma.
Elenia Oy on vuonna 2012 perustettu kotimainen sähkönjakeluverkkoyhtiö, joka vastaa sähköntoimituksesta yli 425 000 kotitalous-, yritys-ja yhteiskunta-asiakkaalle noin sadan kunnan alueella eri puolella Suomea. Yhtiö omistaa yli 70 000 kilometriä sähköverkkoa ja on toiseksi suurin Suomen 80 verkkoyhtiöstä. Elenia Oy:n ydinliiketoimintaa on sähköverkkoliiketoiminta, tytäryhtiö Elenia Palvelut Oy vastaa yhtiön palveluliiketoiminnasta. Samaan konserniin kuuluu myös kaukolämmön ja maakaasun myynnistä sekä toimituksesta vastaava Elenia Lämpö Oy.
Reguloitu sähköverkkoliiketoiminta huomioon ottaen jakeluverkkoyhtiöt eivät voi juurikaan perustella verkostoinvestointejaan puhtaasti energiatehokkuusmielessä. Sähköverkon häviöt ja sitä kautta energiatehokkuus ovat kuitenkin yksi investointipäätöksiä ohjaava mekanismi, mikä edistää sähkönjakelun energiatehokkuutta pidemmällä aikavälillä. Toisaalta sähkömarkkinalaki velvoittaa jakeluverkkoyhtiöitä käytännössä maakaapeloimaan sähköverkkoaan toimitusvarmuuden edistämiseksi, mikä kasvattaa häviöitä verkkopituuden kasvun myötä.
– Tämä seikka otettiin häviösäästöjen laskennassa huomioon, kun uuden ja vanhan verkon häviösäästöjen erotus lasketaan samaa johtopituutta kohden. Esimerkiksi Ruotsissa sähkönjakelun energiatehokkuus huomioidaan kannustinmallissa ja tämän tyyppinen käytäntö voisi olla Suomessakin pätevä menetelmä sähkönjakelun energiatehokkuutta edistävien päätösten tukemiseksi, Koskela-Koivisto toteaa.
Yhtiö on osallistunut energiatehokkuussopimuksiin 2017–2025 edistääkseen asiakkaidensa ja sähkönjakelun energiatehokkuutta. Elenian tapauksessa säästötavoite tarkoittaa vuotuisten sähkönjakelun häviöiden pienentämistä 13,2 GWh vuoteen 2025 mennessä.
Diplomityössä laskettiin 9,2 GWh vuotuiset häviösäästöt toteutuneille tai tulevaisuudessa toteutettaville verkostosaneerausprojekteille. Tästä osuudesta vuoden 2017 aikana toteutetut jakelumuuntaja- ja johtokorvaukset käsittävät noin 4,2 GWh. Jäljelle jäävä osuus toteutuu vasta tulevaisuudessa, kun 110 kV:n suurjänniteverkon johtosaneerausprojektit toteutetaan.
Teksti: Sirpa Mustonen
Kuva: Elenia Oy
