Suur-Savon Sähkön tytäryhtiö Lempeä lämpö vastaa eteläsavolaisen Puumalan taajaman kaukolämmöntuotannosta. Biopolttoainetta käyttävän kattilalaitoksen kanssa samalla tontilla toimii nyt myös lämpölaitos, jossa teollisen mittaluokan lämpöpumppujärjestelmä ottaa talteen ilmasta ja auringosta kerätyn lämmön ja siirtää sen kaukolämpöverkkoon.
Lempeä lämmön ympäristö- ja projekti-insinööri Jukka Rönkä sanoo, että kolme vuotta sitten käyttöön otetun laitoksen merkitys korostuu lämmityskauden ulkopuolella keväästä syksyyn. Kesäkuukausina ilmasta ja auringosta saatava lämpö kattaa kokonaan kaukolämmön tarpeen.
– Kesällä biolämpölaitoksella ei ole kannattavaa tuottaa pienempää lämmön tarvetta. Aiemmin lämpö jouduttiin tekemään kesäisin öljykattilalla, Rönkä kertoo.
Uusi lämpölaitos on vähentänyt öljyn käyttöä noin 30 000 litraa ja hiilidioksidipäästöjä noin 515 000 kiloa vuodessa. Myös hakkeen polttaminen vähenee, sillä uutta laitosta käytetään vanhan voimalan rinnalla myös keväällä ja syksyllä.
Lämpöakku tasaa tuotannon ja kulutuksen suhdetta
Lämpöpumppulaitos koostuu teräsrunkoisesta moduulista, jonka päällä on ilmasta lämpöä ottava energiakeräin. Vieressä on 400 neliömetrin aurinkolämpökenttä. Aurinkokeräimen paneelit näyttävät ulkoisesti aurinkosähköpaneeleilta, mutta lasipinnan alla kiertää vesi-glykoliseos, jonka avulla lämpö siirretään lämpöpumpuille.
Kokonaisuuteen kuuluu myös 80 kuutiometrin vesisäiliö, joka toimii energiaa varastoivana lämpöakkuna. Jos aurinko- tai energiakeräimistä tulee lämpöä enemmän kuin kaukolämpöverkossa sillä hetkellä tarvitaan, ylimääräinen lämpö varastoidaan lämpöakkuun. Varastoitu lämpö hyödynnetään esimerkiksi yöaikaan, kun aurinko ei paista.
– Lämpöakun lisääminen järjestelmään oli hyvä ratkaisu, sillä se mahdollistaa laitoksen fiksumman käytön.
Pilottilaitoksesta kokemuksia tulevaan
Puumalan lämpölaitoksen toteutti kokonaistoimituksena Calefa Oy. Aurinkokeräimet tulivat Savosolarilta. Röngän mukaan laitos on tuottanut lämpöä kutakuinkin odotusten mukaisesti, lähes 1 000 megawattituntia vuodessa. Tuotetusta lämpöenergiasta 80 prosenttia kerätään ilmasta ja 20 prosenttia aurinkokentästä.
Oletus oli, että aurinkolämpö kattaisi 25 prosenttia lämmöntuotannosta. Aivan niin paljon ei aurinko ole kuitenkaan Puumalassa paistanut, vaikka se kuuluukin maan aurinkoisimpiin kuntiin.
– Eniten on ollut opettelemista uuden voimalan ja biopolttolaitoksen yhteiskäytössä keväisin ja syksyisin. Tähän on haettu oikeita säätöjä.
Jukka Röngän mukaan Lempeä lämpö haluaa kuulua kaukolämpöalalla edelläkävijöihin ja hakea kustannustehokkaita ratkaisuja hiilineutraaliin tuotantoon. Hän uskoo, että erilaiset ei-polttamiseen perustuvat ratkaisut ja lämpöpumppujärjestelmät yleistyvät toimialalla tulevina vuosina.
– Puumalan-laitos on hyvä pilotti testata uutta teknologiaa ja tutkia sen soveltuvuutta muillekin paikkakunnille. Investoinnit tulevat ajankohtaisiksi, kun edessä on vanhan laitoksen saneeraus tai uusiminen. Juuri nyt ei ole uusia kohteita suunnitteilla.
Fakta:
Suur-Savon Sähkö -konserniin kuuluvan Lempeä lämmön liiketoiminta koostuu lämpöliiketoiminnasta. Kaukolämpöä yhtiö tuottaa kymmenellä paikkakunnalla.
Teksti: Matti Remes
Kuva: Lempeä lämpö
