Metsäteollisuuskonserni Metsä Group on tehnyt tuotantolaitoksillaan jo pitkään energiakatselmuksia ja -auditointeja, joista on saatu paljon hyviä ideoita energiankäyttöä tehostaviin investointeihin ja prosessien parantamiseen.
Konsernissa on nyt tehty myös energiatehokkuuden syväselvitys, joka antoi yksittäisiä ratkaisuja kokonaisvaltaisemman kuvan energian säästön ja hyödyntämättömien energiavirtojen potentiaalista.
– Metsä Group on asettanut tavoitteekseen täysin fossiilittoman tuotannon vuoteen 2030 mennessä. Energiatehokkuuden parantamisella on tässä keskeinen rooli, Metsä Groupin energiajohtaja Pirita Mikkanen huomauttaa.
Syväselvityksellä neljä aihepiiriä
Syväselvitykset on tarkoitettu energiatehokkuussopimukseen kuuluville suurille yrityksille ja niihin on mahdollista saada valtion energiatukea.
Metsä Groupissa syväselvityksen tekeminen osui koronapandemian aikaan, jolloin ulkopuolisten vierailuja tehtailla oli tarkkaan rajoitettu.
– Tämän vuoksi kaikkia suunniteltuja asioita ei voitu toteuttaa, koska uusien asioiden kehittelyyn tarvitaan usein läsnäoloa tuotantolaitoksilla.
Metsä Groupin syväselvitys jakaantui neljään osaan, jonka ensimmäisessä osassa visioitiin yhdessä laitevalmistajien ja insinööritoimiston kanssa uusia ratkaisuja fossiilittoman tuotannon saavuttamiseksi.
– Jotta uudet ratkaisut ovat vuoteen 2030 mennessä käytössä, niiden pitää olla jo nyt suunnittelupöydällä tai ainakin ajatuksen asteella, Mikkanen sanoo.
– Saimme ideoita ja vahvistusta käsitykselle, että energiatehokkuuden parantamiseen on tulossa tulevaisuudessa hyviä ratkaisuja. Myös laitevalmistajat saivat selvityksestä eväitä omaan kehitystyöhönsä.
Syväselvityksen toisessa osassa haettiin keinoja tehostaa hukkalämmön talteenottoa. Tähän avaa uusia mahdollisuuksia ennen muuta lämpöpumpputekniikan nopea kehitys.
– Lämpöpumppuratkaisut ovat hyvä esimerkki teknologiasta, jonka hinnat ovat tulleet alas. Erillisten laitteiden sijaan saatavilla on konseptoituja ja toimitusvarmoja kokonaispaketteja, mikä osaltaan madaltaa kynnystä uuden tekniikan käyttöönotolle.
Kokonaisvaltaista energiankäytön optimointia
Syväselvityksen kolmannen osan kohteena oli useista tuotantolaitoksista koostuvien integraattien energiankäytön optimointi. Metsä Groupilla on esimerkiksi tehdasalueita, joissa sellutehtaan sivuvirroista tuotettu energia hyödynnetään paperin, kartongin ja muiden biotuotteiden valmistuksessa.
Mikkasen mukaan yksittäisten laitosten sijaan syväselvityksessä päästiin tarkastelemaan kattavasti koko integraatin energiavirtoja ja miten energiankäyttöä voitaisiin optimoida.
– Usein on kyse tietojen vaihtamisesta ja tuotannon suunnittelusta, jossa otetaan huomioon myös naapurilaitoksen energiatehokkuus. Esimerkiksi jonkin koneen tuotanto voidaan ajaa ylös vähän hitaammin, jotta energiaa tuottavassa laitoksessa ei tarvitse pitää höyryvarastoa niin korkeana. Näin säästetään energiaa.
– Tällaista yhteistyötä laitosten välillä on tehty toki aiemminkin, mutta automaation ja datan hyödyntämisen kehittyminen avaa tähän entistä enemmän mahdollisuuksia, Mikkanen huomauttaa.
Syväselvityksen neljännessä osassa selvitettiin tuotantolaitosten nykyisten kattiloiden polttoainevaihtoehtoja. Tällä hetkellä apupolttoaineena esimerkiksi tuotannon ylösajon aikana käytetään fossiilista öljyä.
– Öljyn käytön vähentäminen edellyttää muun muassa kattilan ajon parantamista. Kattilasta saadaan enemmän irti, kun säädöt ovat kohdillaan. Myös kattilaan menevän polttoaineen laadulla on väliä. Sen tulee olla kuivempaa ja tasalaatuisempaa.
Mikkasen mukaan fossiilista öljyä on todennäköisesti mahdollista korvata tulevaisuudessa myös puupohjaisella öljyllä, jota saadaan oman tuotannon sivuvirroista.
Hyödyllistä tietoa jatkosuunnitteluun
Nimensä mukaisesti syväselvitys antoi hyvin syvällistä ja yksityiskohtaista tietoa esimerkiksi tuotantolaitosten energiataseista.
– Energiavirroista saatiin dataa tunnin tai jopa varttitunnin tarkkuudella, ei vain vuosittaisia keskiarvoja.
Syväselvitykseen kirjattiin myös ehdotettujen investointien kustannus- ja kannattavuuslaskelmat. Ne antavat Mikkasen mielestä hyvää pohjaa jatkosuunnitteluun ja lopulta investointipäätösten tekoon.
– Moniin tarkasteltuihin teknologioihin mitä luultavimmin investoidaan tulevina vuosina. Toisaalta osa esille nousseista ratkaisuista ei ole vielä kaupallisesti toteutettavissa. Teknisesti ne saattaisivat säästää energiaa tai tuoda lisäenergiaa, mutta investointia ei ole toistaiseksi mahdollista toteuttaa kustannustehokkaasti.
Mikkasen mukaan syväselvityksessä tehdystä perusteellisesta dokumentoinnista ja kerätyistä tiedoista on kuitenkin joka tapauksessa hyötyä jatkossa, vaikka kaikkia esitettyjä investointeja ei päätettäisikään toteuttaa.
– Saimme joka tapauksessa uusista tekniikoista arvokasta tietoa, ja tulevaisuudessa niihin investoiminen voi hyvinkin olla kannattavaa.
Tarpeelliseksi todettu tukimuoto
Energiatehokkuussopimukseen kuuluvat suuret yritykset voivat hakea tänä vuonna valtion energiatukea syväselvityksiin, joiden toivotaan johtavan hiilidioksidipäästöjä vähentäviin ja energiankäyttöä tehostaviin investointeihin tai jatkoselvityksiin.
Viime vuonna kokeiltu tukimuoto todettiin tarpeelliseksi, ja saatujen hyvien kokemusten perusteella päätettiin käynnistää toinen laajennettu pilottihanke.
Valtion tukea syväselvityksiin haetaan Business Finlandista. Tuen edellytyksenä on, että energiatehokkuuslain edellyttämät pakolliset energiakatselmukset on tehty tai velvoitteesta vapautuneilla energianhallintajärjestelmän sisältämä katselmustyö on suoritettu.
Yksittäisen syväselvityksen kustannusten yläraja on 100 000 euroa, jolle voi saada energiatukea 40 prosenttia. Konsernitasolla syväselvitysten yhteenlaskettu kustannusraja on 200 000 euroa.
Kustannuksiksi hyväksytään ulkopuolelta ostettavat asiantuntijapalvelut sekä selvitykseen liittyvät omat palkkakustannukset.
Pirita Mikkasen mielestä syväselvityksen tekeminen kannatti. Siihen kannusti osaltaan mahdollisuus saada valtion tukea.
– Energiakatselmukset ja auditoinnit ovat hyödyllisiä, mutta syväselvityksessä pystyimme tarkastelemaan kokonaisvaltaisemmin ja vapaammin, mikä on mahdollista ja mikä ei. Pääsimme myös tutustumaan vielä raakileen asteella olevaan teknologiaan, joka voi olla tulevaisuudessa hyvinkin hyödynnettävissä energiatehokkuuden parantamiseen.
Teksti: Matti Remes
Kuva: Metsä Group
