”Liittyessämme energiatehokkuussopimukseen vuonna 2021 tavoitteeksi asetettiin 7,5 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Yrityksen energiankulutus koostuu lähes täysin sähköenergiasta, joka vertailuvuonna oli noin 1 800 MWh, joten 135 MWh:n energiansäästöllä olisimme jo päässeet tavoitteeseen. Tämä on lopulta ylitetty moninkertaisesti”, kertoo tuoteinnovaatioista ja älyratkaisuista vastaava insinööri Jaakko Niukkala.
Ajatus valaistuksen saneerauksesta lähti vuonna 2020 valmistuneessa 3 000 m² laajennusosassa käytetyistä Purso SNEP -valaisimista, joista saatiin hyviä käyttäjäkokemuksia. Tuolloin valaistus päätettiin uusia myös muissa tuotantotiloissa vastaamaan nykypäivän teknologiaa. Valaistusta saneerattiin vaiheittain ja viimeisimpänä valmistui erillishallin valaistussaneeraus vuonna 2023. Käytännössä valaistussaneerauksen toteutti Sähköansio.
”Olemme tehneet Sähköansion kanssa jo pitkään yhteistyötä sähkötöihin liittyvissä projekteissa niin konsultoinnin kuin sähköasennusten merkeissä aina pienistä korjaustöistä merkittäviin investointeihin ja olemme olleet palveluun tyytyväisiä. Molemmille osapuolille on varmasti tärkeää, että rinnalta löytyy luotettava kumppani, jonka puoleen kääntyä”, Niukkala toteaa.
Uusien valaisimien hyviksi puoliksi todettiin miellyttävä, tasainen ja säädettävä valoteho sekä automatiikka, jolla valaistusta pystytään ohjaamaan tarvelähtöisesti esimerkiksi syttymään ja sammumaan työvuorojen mukaan. Lisäksi valaisimien käyttöikä on vanhoihin loisteputkiin verrattuna moninkertainen, jolloin huoltotarve minimoitui ja energiansäästö on merkittävä entiseen verrattuna. Ainoaksi huonoksi puoleksi yrityksessä todettiin paremman valotehon paljastama lika, joka johti siivoustalkoisiin, mutta paransi toisaalta myös siivouskäytäntöjä.
Energiatehokkuustyö on kustannustehokas tapa varmistaa kilpailukyky
Niukkala pitää itsestään selvänä, että energiatehokkuus on tärkeää. Se on järkevää, tehokasta ja ympäristöystävällistä toimintaa.
”Suora energiankäyttö on kuitenkin niin kotitalouksien kuin yritysten kustannuksista ja ilmastovaikutuksista usein merkittävässä roolissa ja sen vähentäminen on enemmän kuin oleellista niin talous- kuin ympäristönäkökulmasta. Mikäli yritystoiminnan ylipäätään halutaan jatkuvan kotimaassa, niin asiat on täällä tehtävä toisin kuin matalamman kustannustason maissa, eli vähentämällä energiankulutusta per tuotettu yksikkö ja automatisoimalla asioita”, hän sanoo.
Kaiken lisäksi myös Tampereen Tiivisteteollisuuden asiakaskunnassa nähdään yhä enemmän muun muassa tarjouskyselyitä, joissa hinnan lisäksi merkitystä on tuotteen hiilijalanjäljellä.
”Haluamme tietysti paitsi olla esimerkkinä muille eri alojen toimijoille myös erottautua kilpailijoistamme hoitamalla oma toimintamme erinomaisesti. Olemmekin vähentäneet suorat hiilidioksidipäästömme nollaan vuoden 2025 alkuun mennessä ilman kompensointia.”
Vinkkinä muille energiasaneerauksia harkitseville yrityksille Niukkanen suosittelee selvittämään esimerkiksi Motivan, ELY-keskuksen tai Business Finlandin kautta olisiko investoinnille mahdollista saada tukea, vaikka energiatukien jakamista onkin viime vuosina vähennetty.
”Jokaiselle tekemällemme saneeraukselle saatiin perustellusti laskettua takaisinmaksuaika, joka oli useimmissa tapauksissa merkittävästi alle 10 vuotta. Saneerauksissa on tosiaan ollut avaimet käteen -palvelu valaistussuunnittelusta toteutukseen. Sähköansio on päätöksenteon avuksi laskenut valaistusuudistuksen säästöjä ja takaisinmaksuaikaa”, Niukkala korostaa.
Automatiikkaa, aurinkovoimaa ja maalämpöä
Automatiikkaa on uusittu laajennusosan valmistumisen jälkeen valaistuksen tapaan vaiheittain, jotta jokaisen hallin energiaa kuluttavat rakennustekniset järjestelmät, kuten lämmitys, jäähdytys ja ilmanvaihto, saatiin liitettyä osaksi Fidelix-järjestelmää.
”Järjestelmän avulla on pystytty seuraamaan energiankulutusta entistä tarkemmin ja optimoimaan energiankäyttöä tarpeen mukaan”, Niukkala toteaa.
Myös aurinkovoimala rakennettiin vaiheittain ja ensimmäisenä valmistui voimala laajennusosan katolle kesällä 2021. Tämän jälkeen voimalaa laajennettiin kattamaan päähallien katot sekä tehtaan eteläseinä kesällä 2022.
”Viimeisenä valmistui voimala erillishallin katolle kesällä 2023 ja nykyisellä kokonaisuudessaan yli 500 kWp:n järjestelmällä katetaan vuosittaisesta sähkönkulutuksesta noin kolmannes”, Niukkala sanoo.
Maalämmön käyttöönottoa harkittiin ensimmäisen kerran laajennusosan suunnitteluvaiheessa, mutta tuolloin kaupungilta todettiin, että tontti sijaitsee pohjaveden lievealueella, joten lämpökaivoja ei tontille saa porata.
Pitkien neuvotteluiden ja muuttuneen maailmantilanteen ansiosta maalämmön käyttöönottoon saatiin mahdollisuus erillishallin energiasaneerauksen yhteydessä vuonna 2023. Tuolloin porattiin ensimmäiset lämpökaivot kattamaan erillishallin lämmitystarpeet ja päästiin aloittamaan keskustelut pilottiprojektista, jossa lämpökaivoja porattaisiin myös tontin vieressä olevan puistoalueen alle.
Teksti: Sirpa Mustonen
Kuva: Tampereen Tiivisteteollisuus
