Energiatehokkuuslakiin tehtävät muutokset liittyvät energiatehokkuus ensin -periaatteen soveltamiseen, julkisten hankintojen energiatehokkuusvelvoitteisiin, yritysten velvoitteisiin ottaa käyttöön energiahallintajärjestelmiä ja tehdä energiakatselmuksia, kauko- ja jäähdytysjärjestelmien tehokkuuskriteereihin sekä muun muassa datakeskusten hukkalämmön hyödyntämiseen.
Tavoitteena on edistää energiatehokkuutta ja ohjata asteittain fossiilisen polttoaineen käytön lopettamiseen lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmissä. Muutoksen taustalla oleva direktiivi on osa EU:n tavoitetta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa EU:n ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä.
Energiatehokkuussopimukset edelleen keskeinen tapa täyttää direktiivin velvoitteet
Direktiivin toimeenpanoon ja velvoitteiden täyttämiseen on haettu mahdollisimman kustannustehokkaita ja hallinnollista taakkaa mahdollisimman vähän lisääviä tapoja. Merkittävä osa velvoitteista voidaan lainsäädännön sijaan toteuttaa Suomessa hyödyntämällä jo nyt laajalti käytössä olevia politiikkatoimia, kuten energiatehokkuussopimuksia.
Vapaaehtoinen energiatehokkuussopimusjärjestelmä täyttää tällaiset kriteerit, kun sopimukseen liittyneiden määrä on riittävän kattava, ja sen avulla voidaan osoittaa saavutettavan tarpeeksi energiansäästöjä. Sopimuskausi 2026–2035 on juuri käynnistymässä.
”Energiatehokkuussopimukset ovat valtion ja toimialojen yhdessä valitsema tapa täyttää Suomen energiatehokkuusvelvoitteet. Vapaaehtoinen sopimusmenettely on vuodesta 1997 lähtien osoittautunut tehokkaaksi ja tulokselliseksi keinoksi parantaa energiatehokkuutta. Nämä sopimukset kannattaa pitää kivijalkanamme jatkossakin”, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.
Direktiivin toimeenpano onnistuu tällä menettelyllä, jos energiatehokkuussopimusten kattavuus ja tuloksellisuus pysyvät korkealla tasolla myös kaudella 2026–2035. Liittyminen uuteen sopimuskauteen on mahdollista 9.10.2025 alkaen, kun valtio ja toimialaliitot allekirjoittavat toimialakohtaiset sopimukset.
Sopimukset antavat yrityksille ja julkisen alan toimijoille joustavan ja kannattavan tavan edistää energiatehokkuutta omista lähtökohdistaan ja tarpeistaan pitkällä aikavälillä. Lisäksi sopimukseen liittyvät toimijat voivat myös hyötyä esimerkiksi valtiontuista ja lakisääteisten velvoitteiden helpotuksista.
Kaudella 2017–2025 sopimuksiin liittyi 780 yritystä ja niiden noin 7 600 toimipaikkaa sekä 164 kuntaa ja kuntayhtymää. Liittyneiden energiankäyttö kattaa liki 60 prosenttia Suomen kokonaisenergiankäytöstä. Sopimustoiminnalla saavutettu vuotuinen päästövähennys oli esimerkiksi vuoden lopussa 2023 noin 3,1 miljoonaa CO2-tonnia.
Lisätiedot:
erityisasiantuntija Pia Kotro, TEM, p. 029 504 7229
teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen, TEM, p. 029 506 2140
