Lämpöpumppujen ja muiden sähköisten ratkaisujen hyvä energiatehokkuus tekee hukkalämmön talteenottoon tähtäävistä investoinneista kannattavia. Järkevästi käytettävissä olevan hukkalämmön määrä kasvaa kaiken aikaa, vaikka tehostamistoimia tehdään jatkuvasti. Lämpöpumpputeknologian nopea kehitys on saanut aikaan sen, että pumpuilla pystytään tuottamaan entistä korkeampaa lämpötilaa, jolloin vanhoja polttoon perustuvia tekniikoita voidaan korvata lämpöpumpuilla.
”Teollisuusyrityksissä tehtyjen mittausten tulokset vahvistivat odotukset ja hyödynnettävää hukkalämpöpotentiaalia on tarjolla runsaasti. Hankkeessa selvitetyistä hukkalämmön hyödyntämisratkaisuista taloudellisesti kannattavimman toimenpiteen takaisinmaksuajaksi laskettiin muutamia kuukausia, mutta useimmiten takaisinmaksuajat teollisuudessa ovat tätä pidempiä”, toteaa teollisuusyritykset yhteen koonneen hankkeen projektipäällikkö Tomi Kiuru Motivasta.
Hukkalämmön hyödyntämisen kannattavuutta parantaa myös se, että yli 3 vuoden takaisinmaksuaikojen hankkeisiin on saatavissa energiatukea.
Hukkalämpöä myös kaukolämpöverkkoihin
Hukkalämpö kannattaa ensisijaisesti hyödyntää teollisuuskohteen omiin tarpeisiin mutta yhä useammin lämpöpumput mahdollistavat sen siirron myös kaukolämpöverkkoon. Esimerkkinä Vuoden energianerokas -palkinnonkin saanut Vatajakoski Oy:n ja Knauf Oy:n ratkaisu, jonka avulla kipsilevytehtaan hukkalämmöllä pidetään Kankaanpäätä lämpöisenä.
Yhteishankkeen useassa selvityskohteessa yhteistyö paikallisen kaukolämpöyhtiön kanssa nähdään tärkeänä mahdollisuutena hukkalämmön hyödyntämiseksi. Energiateollisuuden loppuvuodesta 2022 julkaiseman Lämpökaupan mallisopimuksen toivotaan helpottavan hukkalämpöjen hyödyntämistä kaukolämpöverkoissa.
”Käsillä oleva energiakriisi vahvistaa edelleen tarvetta hyödyntää jo olemassa olevia energiavirtoja entistä tehokkaammin. Hukkalämpöjen hyödyntäminen kaukolämmöksi vähentää päästöjä, tehostaa energiatehokkuutta ja parantaa energian saatavuutta yhdellä kertaa”, muistuttaa johtaja Janne Kerttula Energiateollisuudesta.
Sähköistyminen etenee
Teollisuuden sähköistyminen ei kuitenkaan tarkoita pelkästään lämpöpumppuja, vaan laajemmin fossiilisista polttoaineista eroon pääsyä sähköön perustuvilla ratkaisuilla esimerkiksi teräksen ja sementintuotannossa, kemianteollisuudessa sekä korkean lämpötilan ratkaisuissa. Näihin liittyviä uusia teknologioita on tulossa markkinoille lähivuosina.
Sähkö on toistaiseksi vielä hankala ja kallis varastoitava. Ratkaisujen tarjoamat kulutusjoustomahdollisuudet ovat avainasemassa. Sähköä voidaan esimerkiksi muuttaa lämmöksi ja varata sen jälkeen lämpöakkuun. Tämä mahdollistaa edullisen sähkön hyödyntämisen lämmöntuotantoon. Hankkeessa mukana olleista yrityksistä Elstor tarjoaa sähköistä lämpöakkuteknologiaa. Perusajatuksena on varata edullisemmalla yösähköllä lämpöä metallimassaan, josta se voidaan purkaa enintään 16 barin höyrynä tai lämpimänä vetenä. Yhden Elstor-yksikön maksimi varastointikapasiteetti on 15 MWh ja laite mahdollistaa samanaikaisen latauksen ja purun.
Hankkeessa tuotetut materiaalit ja kohde-esimerkit ovat Motivan verkkosivuilla:
Sähköistyminen, hukkalämmöt ja lämpöpumput teollisuudessa -yhteishanke
Hankkeen loppuraportti:
Selvitysraportti – Sähköistyminen, hukkalämmöt ja lämpöpumput teollisuudessa (pdf) (1.9 MB)
Lisätietoa Vatajankoski Oy:n ja Knauf Oy:n yhteistyöstä:
Vatajankoski Oy: Kankaanpää lämpenee viisi kuukautta hukkalämmöllä
Lisätietoa lämpökaupan mallisopimuksesta:
Lämpökaupan mallisopimus
Lisätietoja:
Motiva Oy
johtava asiantuntija Tomi Kiuru
tomi.kiuru@motiva.fi
puh. 050 301 7029
Energiateollisuus
johtaja Janne Kerttula
janne.kerttula@energia.fi
puh.050 571 2075
Motivan kokoama ja vetämä yhteishanke ”Sähköistyminen, hukkalämmöt ja lämpöpumput teollisuudessa” käynnistyi toukokuussa 2022. Yhteishankkeessa ovat mukana teollisuusyrityksistä Boliden Kokkola, Boliden Kevitsa, Metsä Group, Orion, Rudus, SSAB ja Umicore Finland. Laite- ja ratkaisutoimittajista ABB, Calefa, Caligo Industria, Elstor, Oilon ja Valmet Technologies. Konsulttina toimii Elomatic. Hankkeen rahoittavat osallistuvat yritykset, Energiavirasto sekä Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry.
