UKK

Energiatehokkuustyön tuki

• Mistä saisin tietoa energiatehokkuustyöstä yleisesti, jotta saisimme aikaan enemmän säästöjä?

  Energiatehokkuussopimuksiin liittyneille on tarjolla kolme maksutonta verkkokurssia. Verkkokurssit auttavat energiatehokkuussopimuksen velvoitteisiin perehtymisessä ja säästöjen löytämisessä. ”Liittyneen opas”-verkkokurssista saat yleisen kuvan energiatehokkuussopimusten velvoitteista ja hyödyistä sekä neuvoja vuosiraportointiin. ”Vinkkejä energiatehokkuustyöhön”-kurssi keskittyy käytännön energiatehokkuustyöhön ja säästöjen löytämiseen. Lisätietoa verkkokursseista löytyy täältä.

  Energiatehokkuussopimusten toimenpidelistoista ja liittyjien tarinoista voit lukea muiden toteuttamista hyvistä energiatehokkuustoimenpiteistä.

  Energiatehokkuuden tarkistuslistat auttavat kuntaa tai yritystä käymään kattavasti läpi omat tilansa ja kohteensa sekä keräämään niistä talteen energiatehokkuuden parantamisen ideat.

• Tarvitsisin apua energiatehokkuustyössä, kenen kanssa voisin jutella?

  Motivan asiantuntijat voivat auttaa yritystänne monenlaisissa sopimukseen ja käytännön energiatehokkuustyöhön liittyvissä kysymyksissä. Maksutonta neuvontaa on tarjolla elintarvike-, teknologia ja kemianteollisuuden sekä matkailu- ja ravintola-alan pk-yrityksille. Lue lisää neuvonnasta täältä.

• Miten voisimme tehostaa ja organisoida energiatehokkuustyötämme paremmin?

  Energiatehokkuusjärjestelmä ETJ+ on johtamisjärjestelmä energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen. Energiatehokkuusjärjestelmä ETJ+ auttaa organisaatiota luomaan systemaattisen toimintatavat energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen periaatteen toteuttamiseksi sekä energiankulutuksen ja kustannusten pienentämiseksi. Vinkkejä ja ohjeita energiatehokkuuden johtamisestä löytyy Motivan sivuilta. Materiaalista saa käytännön vinkkejä energiatehokkuustyöhön, vaikka ei olisi ottamassa itse johtamisjärjestelmää käyttöön.

  Energiatehokkuuden itsearviointi on kevyempi Word-pohjainen työkalu, joka auttaa yritystä tai kuntaa tunnistamaan oman energiatehokkuustyön vahvuudet ja kehityskohteet ja siitä voi myös poimia uusia ideoita oman organisaation energiatehokkuustyön kehittämiseksi.

Raportointi

• Miksi energiansäästötoimenpiteitä pitää raportoida?

  Energiansäästötoimenpiteiden ja niiden säästövaikutuksen vuosittainen raportointi on olennainen sopimusvelvoite.

  Raportoitujen tietojen avulla EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaiset velvoitteet on mahdollista toimeenpanna Suomessa, vapaaehtoisin toimin ilman lainsäädäntöä. Raportoitujen tietojen ansiosta on mahdollista osoittaa EU-komissiolle, että Suomessa vapaaehtoiset toimet tuottavat direktiivien edellyttämät säästöt.

  Liittyjän asettaman energiansäästötavoitteen saavuttamista seurataan myös vain toteutettujen ja raportoitujen energiansäästötoimenpiteiden avulla.

• Pitääkö joka vuosi raportoida?

  Energiatehokkuussopimusten vuosiraportti tulee täyttää ja merkitä hyväksytyksi vuosittain. Vaikka kyseisenä vuonna ei olisi toteutettu energiatehokkuusinvestointeja, tulee raportoida muut pyydetyt tiedot ja merkitä raportti hyväksytyksi Hallinta-välilehdeltä.

• Pitääkö energiatukea saaneet toimenpiteet raportoida?

  Kyllä, myös toimenpiteet, joille on myönnetty energiatukea, tulee raportoida. Emme saa Business Finlandilta näiden toimenpiteiden tietoja.

  Jos kyseessä on tuetussa energiakatselmuksessa tai suuren yrityksen pakollisen katselmuksen kohdekatselmuksessa havaittu energiatehokkuustoimenpide, täydennetään sille toteutukseen liittyvät tiedot. Jos kyseessä on muu kuin katselmustoimenpide, täytetään sille kaikki tiedot itse.

• Voiko toimenpiteinä raportoida muitakin kuin investointihankkeita?

  Kyllä, energiatehokkuussopimusten raportointiin on tarkoitus raportoida kaikki omaa energiankulutusta tehostavat toimenpiteet. Näitä voivat olla myös käyttötekniset toimenpiteet, jotka kohdistuvat mm. asetusarvoihin, aikaohjelmiin ja käyttäytymiseen.

• Voimmeko raportoida ennen liittymisvuottamme toteutettuja toimenpiteitä?

  Kaikki energiatehokkuussopimukseen liittyneet voivat raportoida koko sopimuskauden aikana (2017–2025) toteutettuja energiatehokkuustoimenpiteitä. Jos toimenpiteen raportoi toteutusvuoden jälkeen, lisätään se aina uusimmalle auki olevalle vuosiraportille. Aikaisempien vuosien raporteille ei tule lisätä uusia toimenpiteitä. Toimenpiteen toteutusvuodeksi ilmoitetaan aina todellinen toteutusvuosi, jolloin energiansäästöä on alkanut syntyä.

• Mitä vuosiraportilla tehdään aikaisemmin raportoiduille toimenpiteille ja voiko niissä olevia virheitä korjata?

  Aikaisemmin raportoidut energiatehokkuustoimenpiteet näkyvät uusimmalla vuosiraportilla. Niille ei tarvitse tehdä mitään, mikäli toimenpiteiden tiedot ovat oikein.

  Toimenpiteiden tietoja voi korjata, jos ne on raportoitu väärin aikaisemmin. Energiatehokkuustoimenpiteelle raportoidaan keksimääräinen vuosittainen säästö. Pienet vuosittaiset esim. tuotantomääristä johtuvat vaihtelut eivät vaadi tietojen päivittämistä. Jos toimenpiteet säästöt taas muuttuvat olennaisesti ja pysyvästi, tulee niitä korjata. Ohjeet pienentyneiden tai kasvaneiden säästöjen raportointiin löytyy raportointi webinaarin esitysmateriaalista (kalvo 54).

  Toimenpiteitä ei myöskään tule poistaa vuosiraportilta, vaikka niiden säästövaikutus olisi loppunut. Vain virheellisesti esim. kahteen kertaan raportoidut toimenpiteet tulee poistaa.

• Onko hiilidioksidipäästöjen vähentäminen esim. polttoainetta vaihtamalla energiatehokkuustoimenpide?

  Energiamuodon tai polttoaineen vaihto ei pääsääntöisesti ole energiansäästötoimenpide, erityisesti silloin kun energian loppukäytön määrä ei muutu. Toimenpiteet, jotka vähentävät kasvihuonepäästöjä ja pienentävät kohteen hiilijalanjälkeä, mutta eivät energian loppukäyttöä, ovat luonnollisesti ilmaston kannalta hyvin positiivisia, mutta eivät tuota energiatehokkuussopimustoimintaan raportoitavissa olevaa säästöä. Poikkeukset sääntöön löydät Säästövaikutusten laskenta ja dokumentointi – Yleisiä pelisääntöjä -ohjeesta kappaleesta 4.2.

• Mitä jos en tiedä energiatehokkuustoimenpiteen tarkkaa investointia tai takaisinmaksuaikaa?

  Energiatehokkuustoimenpiteelle tulee raportoida vain sen energiatehokkuuden parantamisen osuus investoinnista ja sitä vastaava takaisinmaksuaika. Jos tarkkaa tietoa energiatehokkuuden osuudesta investoinnista ei ole, myös arvio riittää.

  Vuosiraportoinnissa takaisinmaksuajalla tarkoitetaan suoraa takaisinmaksuaikaa energiatehokkuuden kannalta. Takaisinmaksuaika ei ole pakollinen tieto, eli sen voi jättää raportoimatta, mikäli se ei ole tiedossa.

• Toimenpiteemme on toteutettu vuoden puolivälissä. Raportoinko toimenpiteelle vain 6 kuukauden säästöt?

  Sopimustoiminnassa raportoidaan toimenpiteelle aina yhden kokonaisen vuoden säästöt riippumatta sen toteutusajankohdasta. Jos toimenpide ei ole ollut toiminnassa vielä kokonaista vuotta, arvioidaan yhden vuoden kokonaissäästö ja tarvittaessa korjataan arviota seuraavan vuoden raportoinnissa.

• Miksi minulle tulee mustutus raportoinnista, vaikka olen käynyt täydentämässä tiedot?

  Energiatehokkuussopimusten vuosiraportti tulee merkitä tietojen täyttämisen jälkeen hyväksytyksi Hallinta-välilehdeltä. Vaikka tiedot olisi syötetty, tulee muistutus raportoinnista, jos hyväksyntää ei ole tehty.

• Voiko toimipaikkojen raportoinnin yhdistää?

  Sopimusvelvoitteena oleva vuosittainen raportointi energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmään tehdään lähtökohtaisesti toimipaikoittain.

  Jatkuvaan parantamiseen liittyviä tietoja voi liittyjä halutessaan kuitenkin raportoida myös liittyjätasolla silloin, kun toimipaikkojen tiedot ovat yhtenevät. Tästä sovitaan erikseen Motivan kanssa.

  Elinkeinoelämän Energiapalvelujen ja kiinteistöalan vuokra-asuntokiinteistöjen toimenpideohjelmissa sekä kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa ei ole vastaavaa toimipaikkakohtaista raportointia.

• Voiko uudisrakennuksen määräystasoa paremman rakentamisen säästön laskea määräystason ja kohteelle lasketun E-luvun erotuksena?

  Rakennuslupaa varten tehtävän energiaselvityksen yhteydessä ilmoitetussa E-luvussa on mukana energiamuodon kertoimet. Tämän vuoksi E-luvun sijaan säästön arvioinnissa tulee käyttää laskennallista ostoenergian kulutusta. Ostoenergian käyttäminen arvioinnissa antaa oikeamman kuvan määräystasoa paremman rakentamisen vaikutuksesta kohteen todelliseen energiankulutuksen vähenemiseen. Määräystason ostoenergian kulutus on arvioitavissa esimerkiksi kohteen E-luvun ja rakentamismääräystason E-luvun kautta. Säästön arvioinnissa tulee myös ottaa huomioon se, että määräystasoa verrataan kohteen rakennusluvan hakemisen aikana voimassa olleeseen tasoon ja että kohteen laskennallinen taso on myös määritetty vastaavan ajankohdan laskentaperiaatteiden mukaisesti.

• Onko raportoimistamme tiedoista saatavilla yhteenvetoa?

  Seurantajärjestelmästä on saatavilla Palautetiedoksi kutsuttuja yhteenvetoja, jotka perustuvat liittyjän omiin raportoituihin tietoihin. Palautetietoa on saatavilla koko liittyjän tiedoista sekä yksittäisen toimipaikan/raportointiyksikön raportoimista tiedoista. Palautetiedon sisältö vaihtelee hieman aloittain, mutta kaikilla aloilla palautetietoa löytyy liittyjän tavoitteen saavuttamisen tilanteesta ja raportoiduista toimenpiteistä.

Liittyminen

• Mitä velvoitteita energiatehokkuussopimukseen liittyneillä on?

  Keskeisenä velvoitteena liittyjä asettaa itselleen oman alueensa liittymisdokumentin mukaisesti energiansäästön kokonaistavoitteen vuodelle 2025.

  Liittyjän velvoitteista ja tavoitteen asettamisesta on kerrottu tarkemmin Elinkeinoelämän ja Kiinteistöalan energiatehokkuussopimusten toimenpideohjelmissa ja Kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa.

  Tutustu sopimusdokumentteihin

• Energiatehokkuussopimuksissa ei ole yrityksemme toimialalle omaa toimenpideohjelmaa. Voimmeko silti liittyä sopimukseen?

  Useimmiten kyllä.

  Teollisuuden ja palvelualan yritykset, joilla ei ole omaa toimenpideohjelmaa Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksessa, voivat liittyä teollisuuden tai palvelualan yleisiin toimenpideohjelmiin.

  Yritykset, joilla ei ole omaa toimenpideohjelmaa Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksessa ja ovat liittymässä sopimustoimintaan kiinteistökannallaan, voivat tietyin edellytyksin liittyä Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelmaan.

  Kysy lisätietoja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta tai RAKLI:sta

• Voiko liittymisdokumentit palauttaa sähköisesti?

  Osassa liitoissa liittymisdokumentit voi palauttaa ja allekirjoittaa sähköisesti. Mikäli sähköinen allekirjoitus onnistuu, on siitä maininta liittymisasiakirjan liitteessä.

  Vaikka allekirjoitus sähköisesti ei onnistuisi osa liitoista hyväksyy myös allekirjoitetun ja skannatun liittymisdokumentin. Muussa tapauksessa allekirjoitettu liittymisdokumentti liittymistietoineen palautetaan kahtena kappaleena postitse liittymisdokumentissa mainittuun osoitteeseen.

  Kysy lisää omasta toimialaliitosta ja kunta-alalla Energiavirastosta.

• Voiko yksittäinen toimipaikka liittyä/olla liittymättä energiatehokkuussopimukseen vai pitääkö sopimus tehdä aina konsernitasolla?

  Periaatteena on, että yritys liittyy sopimukseen koko energiankäytöllään. Perustelluista syistä sopimalla sopimuksesta/toimenpideohjelmasta vastaavan tahon kanssa tästä on mahdollista joustaa, mikäli esimerkiksi pois jätettävä kulutus on marginaalinen verrattuna muiden sopimukseen liitettävien toimipaikkojen energiankäyttöön.

  Esimerkki: teollisuusyrityksen pääkonttori toimii vuokratiloissa eikä sen energiankäyttöä erikseen mitata. Koska toimistotilojen energiankulutuksen voidaan katsoa olevan marginaalinen muiden yrityksen toimipaikkojen kulutukseen verrattuna, toimistoa ei tarvitse liittää sopimukseen eikä sen energiankäyttöä tarvitse ottaa mukaan tavoitteen laskentaan.

  Kysy lisää omasta toimialaliitosta
• Mihin energiatehokkuussopimukseen liittyvät kunnan omistamat tai osaomistamat yhtiöt ja liikelaitokset?
  • Energiantuotanto, siirto ja jakelu liittyvät Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen energiantuotantoa ja/tai energiapalveluja koskeviin toimenpideohjelmiin.
  • Vuokra-asuntoyhtiöt ja asumisoikeusyhtiöt liittyvät ensisijaisesti kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen vuokra-asuntoyhteisöjä koskevaan toimenpideohjelmaan (VAETS)
  • Muut kunnan yhtiöt ja liikelaitokset liittyvät Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen Yleinen teollisuus- (esim. vesihuolto, satama) tai Yleinen palvelutoimenpideohjelmaan (esim. ruokapalvelu, työterveys) .
  • Mikäli kunnan yhtiöt ja liikelaitokset eivät liity edellä mainittuihin Elinkeinoelämän tai Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksiin, ne liittyvät erillisinä raportoivina toimipaikkoina kunnan energiatehokkuussopimukseen. Mikäli ne liitetään kunnan energiatehokkuussopimukseen on sitä sovittava kunnan kanssa.  Kunnan  sopimusvastuuhenkilö/yhteyshenkilö on sen jälkeen yhteydessä energiatehokkuussopimusten vuosiraportointia palvelevaan seuranta-apuun (seuranta-apu@motiva.fi).

   

  Yhtiöt tai liikelaitokset ja niiden energiakäyttö liitetään aina vain yhteen energiatehokkuussopimukseen.

• Mihin energiatehokkuussopimukseen liittyy vesilaitos, joka on osa kunnan omistamaa energiayhtiötä?

  Tässä tapauksessa vesilaitos liittyy ensisijaisesti Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen Yleinen teollisuus -toimenpideohjelmaan.

  Mikäli kunta on liittynyt kunta-alan energiatehokkuussopimukseen, voi vesilaitos sopia oman kuntansa kanssa sen mahdollisesta liittämisestä erillisenä raportoivana toimipaikkana kunnan energiatehokkuussopimukseen. Mikäli ne liitetään kunnan energiatehokkuussopimukseen on sitä sovittava kunnan kanssa. Kunnan  sopimusvastuuhenkilö/yhteyshenkilö on sen jälkeen yhteydessä energiatehokkuussopimusten vuosiraportointia palvelevaan seuranta-apuun (seuranta-apu@motiva.fi).

• Yrityksemme on toteuttanut lain edellyttämän suuren yrityksen pakollisen energiakatselmuksen. Miksi meidän kannattaisi liittyä energiatehokkuussopimukseen?

  Suuren yrityksen pakollinen energiakatselmus ja vapaaehtoinen energiatehokkuussopimus ovat kaksi eri asiaa. Suuren yrityksen pakollinen katselmus ei korvaa, ei ole vaihtoehtoinen eikä vastaa energiatehokkuussopimusta. Sen sijaan suuren yrityksen katsotaan täyttävän energiatehokkuuslain (1429/2014) 6§:n vaatimukset pakollisesta yrityksen energiakatselmuksesta, mikäli yritys on liittynyt energiatehokkuussopimukseen ja ottanut käyttöön ETJ+ energiatehokkuusjärjestelmän.

  Energiatehokkuussopimukseen kannattaa liittyä monestakin syystä. Energian tehokas käyttö on järkevää ja vastuullista toimintaa. Se parantaa toiminnan kannattavuutta ja näkyy tuloksessa. Eurot viivan alla puhuvat puolestaan.

  Sopimukseen liittyneet yritykset voivat hakea valtiolta tukea (ei koske asuinkiinteistöjä) myös tavanomaisen tekniikan energiatehokkuusinvestointeihin – tämä koskee myös suuria yrityksiä.
  Lisäksi sopimukseen liittyneet ympäristölupavelvolliset yritykset voivat välttyä erillisiltä energiatehokkuuteen liittyviltä vaatimuksilta ympäristöluvissa. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 74§:ssä todetaan, että lupamääräyksiä energiankäytön tehokkuudesta ja tehokkuuden parantamisesta toiminnanharjoittajalle ei ole tarpeen antaa, jos toiminnanharjoittaja on liittynyt energiatehokkuussopimukseen, jonka energianhallintajärjestelmässä toiminnanharjoittaja määrittelee energiankäytön tehokkuuden seurantamenettelyt ja sitoutuu energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen.

  Energiatehokkuussopimukset ovat Suomessa ensisijainen keino täyttää EU:n tiukat energiatehokkuusvelvoitteet. Vapaaehtoiset sopimukset ovat vaihtoehto uudelle lainsäädännölle tai muille uusille pakkokeinoille. Sopimustoiminnan hyvä kattavuus ja tuloksellisuus ovat edellytyksiä vapaaehtoisuudelle. Kaikkien panosta siis tarvitaan ja jokainen toteutettu ja raportoitu energiankäytön tehostamistoimi on tärkeä.

  Vastuullinen ja tehokas energiankäyttö vähentää ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä.  Liittymällä mukaan energiatehokkuussopimukseen yritys/kunta kantaa oman kortensa kekoon ja osoittaa oman vastuullisuutensa. Samalla vahvistuu myönteinen julkisuuskuva.

Käyttäjätunnukset

• Mistä saan uudelle henkilölle käyttäjätunnukset vuosiraportointiin?

  Pyynnöt uusille käyttäjätunnuksille lähetetään osoitteeseen seuranta-apu@motiva.fi. Liitä sähköpostiin tiedot siitä mitä toimenpideohjelmaa, liittyjää ja toimipaikkaa muutos koskee sekä henkilön nimi ja sähköpostiosoite jolle tunnukset luodaan. Jos kyseessä on vastuuhenkilömuutos, ilmoita myös mitä edellisen vastuuhenkilön tunnuksille tehdään. Muista ilmoittaa myös tarpeettomien käyttäjätunnusten poistosta seuranta-apuun.

  Pyynnöt/hyväksyntä uusille käyttäjätunnuksille tulee aina tulla sopimuksen vastuuhenkilöltä/yhdyshenkilöltä.

• Miten kauan käyttäjätunnukset ovat voimassa?

  Energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmän käyttäjätunnukset ovat voimassa toistaiseksi eivätkä automaattisesti vanhene. Tästä syystä on hyvä säännöllisen väliajoin tarkistaa, tulisiko jotkut käyttäjätunnukset esim. työpaikkaa vaihtaneilta henkilöiltä lakkauttaa.

Tavoite ja liittymistiedot

• Mistä liittyjän tavoite lasketaan?

  Yritys/kunta asettaa liittyessään ohjeellisen määrällisen energiansäästötavoitteen (MWh) vuodelle 2025.

  Yrityksen energiamääräinen (MWh) kokonaistavoite lasketaan viimeisimmän liittymishetkellä käytettävissä olevan, normaalia toimintaa edustavan, kalenterivuoden energiankäytöstä (sähkö+lämpö+polttoaineet) ja ilmoitetaan liittymistiedoissa. Tavoite lasketaan toimenpideohjelmissa ja kunta-alalla Kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa esitettyjen periaatteiden mukaisesti (dokumentit löytyvät täältä).

  Liittyjä ei aseteta tavoitetta absoluuttiselle energiankulutukselleen. Tästä syystä tavoitteen asetannassa ei ole ns. vertailuvuotta.

  Ohjeellisen energiansäästötavoitteen saavuttamista seurantaan tavoitteen asettamiskaudella toteutettujen energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmään raportoitujen energiatehokkuustoimenpiteiden säästöjen kautta, joiden energiansäästövaikutus on edelleen voimassa tarkasteluvuonna. Raportoitavien toimenpiteiden tulee kohdistua liittyjän tavoitteenlaskennassa mukana olevaa energiankäyttöä.

• Rakennuksemme on niin uusi, ettei siitä ole olemassa vielä normaalia kulusta vastaavia tietoja. Miten otamme sen energiankäytön huomioon liittymistiedoissa?

  Mikäli rakennus on niin uusi, että siitä ei ole vielä olemassa ns. normaalia toimintaa edustavan vuoden tietoja, voi sen energiankulutuksen arvioida liittymistietoihin esimerkiksi vastaavien muiden rakennusten avulla.

  Tällöin liittyjä toimittaa liittymistietojen mukana erillisen vapaamuotoisen liitteen, jossa eritellään mille rakennuksille energiatieto on arvio, kerrotaan lyhyesti arvion perusteita ja ilmoitetaan arvioitu energiankäytön määrä (MWh) liittymistiedoissa ilmoitettuna vuonna.

  Tavoitetta muutetaan myöhemmin, jos toteutuva ns. normaalia tilannetta vastaava kulutus tulevina vuosina poikkeaa merkittävästi liittymisvaiheessa tehdystä arviosta ja sen seurauksena toimijan asettama suhteellinen (%) tehostamistavoite muuttuu oleellisesti alkuperäisestä. Tavoitteen tarkistus tapahtuu tarvittaessa ylös- tai alaspäin.

• Tiedämme, että toimintamme muuttuu lähivuosina tavalla, joka vaikuttaa energiankäyttöömme. Voimmeko ennakoida tulevat muutokset jo liittymisvaiheessa ja jättää tietyt toiminnot kokonaan pois sopimukseen liitettävästä energiankäytöstä?

  Lähivuosina mahdollisesti tulevia muutoksia ei ole tarkoitus ennakoida liittymisvaiheessa, vaan pääsääntöisesti toimija liittyy sopimukseen koko liittymisajankohtaa vastaavalla energiankäytöllään.

  Tavoitetta muutetaan jatkossa, jos sopimuksen voimassaolon aikana tapahtuneista merkittävistä rakenteellisista tai omistuksellista muutoksista johtuen toimijan asettama suhteellinen (%) tehostamistavoite muuttuu oleellisesti alkuperäisestä. Tavoitteen tarkistus tapahtuu tarvittaessa ylös- tai alaspäin.

• Milloin tavoitetta voi muuttaa?

  Jos sopimuksen voimassaolon aikana tapahtuneista rakenteellisista tai omistuksellisia muutoksista johtuen sopimuksen piirissä oleva energiankäyttö muuttuu olennaisesti liittymistilanteesta ja sen seurauksena liittymisvaiheessa asetetun määrällisen energiansäästötavoitteen suhteellinen osuus (%) yrityksen energiankäytöstä muuttuu oleellisesti alkuperäisestä, on asetettua tavoitetta mahdollista muuttaa.

  Tavoitteen muutoksesta tulee ilmoittaa ylläpitoon (seuranta-apu@motiva.fi) ja sieltä saa myös apua asiaan liittyen.

  Muuttunut energiankulutus ja siitä laskettu uusi tavoite tulee ilmoittaa samassa muodossa kuin liittymisasiakirjassa. Ilmoittakaa samalla myös muutoksen syy.

  Kiinteistöalalla muutos ilmoitetaan samalla myös RAKLIin (TETS juho.kess@rakli.fi ja VAETS aija.tasa@rakli.fi) ja kunnilla Energiavirastoon (viesti kirjaamoon ja Tiina Sekille).

• Miten toimipaikkamuutoksista tulee ilmoittaa?

  Mikäli liittymisen jälkeen toimintanne muuttuu niin, että toimipaikkoja tulee lisää tai niitä poistuu, tulee muutoksista ilmoittaa seuranta-apu@motiva.fi -osoitteeseen. Uudet toimipaikat lisätään ja vanhat poistetaan ylläpidon toimesta. Mikäli toimipaikan nimi muuttuu, voi raportoija itse muuttaa sen vuosiraportilla.

• Mistä näen, olemmeko saavuttaneet energiansäästötavoitteemme?

  Liittyjät voivat seurata asetetun tavoitteen saavuttamista seurantajärjestelmästä Palautetieto-osiossa.

• Mitä tapahtuu, jos yritys/kunta ei saavuta energiankäytön tehostamistavoitettaan?

  Energiankäytön tehostamistavoite on ohjeellinen. Jokainen energiatehokkuussopimukseen liittyvä yritys tai kunta toteuttaa toimia omista lähtökohdistaan ja sitoutuu tekemään parhaansa tavoitteen saavuttamiseksi.

  Jos liittyjä ei saavuta tavoitettaan, siitä ei seuraa sanktiota.

Tuet

• Voiko energiatehokkuusinvestointeihin saada energiatukea?

  Kyllä, yritykset voivat hakea tukea energiatehokkuusinvestointeihin. Tutustu tarkemmin Energiatukeen ja tukikelpoisiin hankkeisiin Business Finlandin Energiatuki-sivuilla.

  Lisätietoja Energiatuesta:

  • TEM sivuilla
  • Business Finlandin sivuilta