UKK

Liittyminen

• Mitä velvoitteita energiatehokkuussopimukseen liittyneillä on?

  Keskeisenä velvoitteena liittyjä asettaa itselleen oman alueensa liittymisdokumentin mukaisesti energiansäästön kokonaistavoitteen vuodelle 2025.

  Liittyjän velvoitteista ja tavoitteen asettamisesta on kerrottu tarkemmin Elinkeinoelämän ja Kiinteistöalan energiatehokkuussopimusten toimenpideohjelmissa ja Kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa.

  Tutustu sopimusdokumentteihin

• Energiatehokkuussopimuksissa ei ole yrityksemme toimialalle omaa toimenpideohjelmaa. Voimmeko silti liittyä sopimukseen?

  Useimmiten kyllä.

  Teollisuuden ja palvelualan yritykset, joilla ei ole omaa toimenpideohjelmaa Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksessa, voivat liittyä teollisuuden tai palvelualan yleisiin toimenpideohjelmiin.

  Yritykset, joilla ei ole omaa toimenpideohjelmaa Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksessa ja ovat liittymässä sopimustoimintaan kiinteistökannallaan, voivat tietyin edellytyksin liittyä Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelmaan.

  Kysy lisätietoja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta tai RAKLI:sta

• Voiko liittymisdokumentit palauttaa sähköisesti?

  Osassa liitoissa liittymisdokumentit voi palauttaa ja allekirjoittaa sähköisesti. Mikäli sähköinen allekirjoitus onnistuu, on siitä maininta liittymisasiakirjan liitteessä.

  Vaikka allekirjoitus sähköisesti ei onnistuisi osa liitoista hyväksyy myös allekirjoitetun ja skannatun liittymisdokumentin. Muussa tapauksessa allekirjoitettu liittymisdokumentti liittymistietoineen palautetaan kahtena kappaleena postitse liittymisdokumentissa mainittuun osoitteeseen.

  Kysy lisää omasta toimialaliitosta ja kunta-alalla Energiavirastosta.

• Voiko yksittäinen toimipaikka liittyä/olla liittymättä energiatehokkuussopimukseen vai pitääkö sopimus tehdä aina konsernitasolla?

  Periaatteena on, että yritys liittyy sopimukseen koko energiankäytöllään. Perustelluista syistä sopimalla sopimuksesta/toimenpideohjelmasta vastaavan tahon kanssa tästä on mahdollista joustaa, mikäli esimerkiksi pois jätettävä kulutus on marginaalinen verrattuna muiden sopimukseen liitettävien toimipaikkojen energiankäyttöön.

  Esimerkki: teollisuusyrityksen pääkonttori toimii vuokratiloissa eikä sen energiankäyttöä erikseen mitata. Koska toimistotilojen energiankulutuksen voidaan katsoa olevan marginaalinen muiden yrityksen toimipaikkojen kulutukseen verrattuna, toimistoa ei tarvitse liittää sopimukseen eikä sen energiankäyttöä tarvitse ottaa mukaan tavoitteen laskentaan.

  Kysy lisää omasta toimialaliitosta
• Mihin energiatehokkuussopimukseen liittyvät kunnan omistamat tai osaomistamat yhtiöt ja liikelaitokset?
  • Energiantuotanto, siirto ja jakelu liittyvät Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen energiantuotantoa ja/tai energiapalveluja koskeviin toimenpideohjelmiin.
  • Vuokra-asuntoyhtiöt ja asumisoikeusyhtiöt liittyvät ensisijaisesti kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen vuokra-asuntoyhteisöjä koskevaan toimenpideohjelmaan (VAETS)
  • Muut kunnan yhtiöt ja liikelaitokset liittyvät Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen Yleinen teollisuus- (esim. vesihuolto, satama) tai Yleinen palvelutoimenpideohjelmaan (esim. ruokapalvelu, työterveys) .
  • Mikäli kunnan yhtiöt ja liikelaitokset eivät liity edellä mainittuihin Elinkeinoelämän tai Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksiin, ne liittyvät erillisinä raportoivina toimipaikkoina kunnan energiatehokkuussopimukseen. Mikäli ne liitetään kunnan energiatehokkuussopimukseen on sitä sovittava kunnan kanssa.  Kunnan  sopimusvastuuhenkilö/yhteyshenkilö on sen jälkeen yhteydessä energiatehokkuussopimusten vuosiraportointia palvelevaan seuranta-apuun (seuranta-apu@motiva.fi).

   

  Yhtiöt tai liikelaitokset ja niiden energiakäyttö liitetään aina vain yhteen energiatehokkuussopimukseen.

• Mihin energiatehokkuussopimukseen liittyy vesilaitos, joka on osa kunnan omistamaa energiayhtiötä?

  Tässä tapauksessa vesilaitos liittyy ensisijaisesti Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen Yleinen teollisuus -toimenpideohjelmaan.

  Mikäli kunta on liittynyt kunta-alan energiatehokkuussopimukseen, voi vesilaitos sopia oman kuntansa kanssa sen mahdollisesta liittämisestä erillisenä raportoivana toimipaikkana kunnan energiatehokkuussopimukseen. Mikäli ne liitetään kunnan energiatehokkuussopimukseen on sitä sovittava kunnan kanssa. Kunnan  sopimusvastuuhenkilö/yhteyshenkilö on sen jälkeen yhteydessä energiatehokkuussopimusten vuosiraportointia palvelevaan seuranta-apuun (seuranta-apu@motiva.fi).

• Yrityksemme on toteuttanut lain edellyttämän suuren yrityksen pakollisen energiakatselmuksen. Miksi meidän kannattaisi liittyä energiatehokkuussopimukseen?

  Suuren yrityksen pakollinen energiakatselmus ja vapaaehtoinen energiatehokkuussopimus ovat kaksi eri asiaa. Suuren yrityksen pakollinen katselmus ei korvaa, ei ole vaihtoehtoinen eikä vastaa energiatehokkuussopimusta. Sen sijaan suuren yrityksen katsotaan täyttävän energiatehokkuuslain (1429/2014) 6§:n vaatimukset pakollisesta yrityksen energiakatselmuksesta, mikäli yritys on liittynyt energiatehokkuussopimukseen ja ottanut käyttöön ETJ+ energiatehokkuusjärjestelmän.

  Energiatehokkuussopimukseen kannattaa liittyä monestakin syystä. Energian tehokas käyttö on järkevää ja vastuullista toimintaa. Se parantaa toiminnan kannattavuutta ja näkyy tuloksessa. Eurot viivan alla puhuvat puolestaan.

  Sopimukseen liittyneet yritykset voivat hakea valtiolta tukea (ei koske asuinkiinteistöjä) myös tavanomaisen tekniikan energiatehokkuusinvestointeihin – tämä koskee myös suuria yrityksiä.
  Lisäksi sopimukseen liittyneet ympäristölupavelvolliset yritykset voivat välttyä erillisiltä energiatehokkuuteen liittyviltä vaatimuksilta ympäristöluvissa. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 74§:ssä todetaan, että lupamääräyksiä energiankäytön tehokkuudesta ja tehokkuuden parantamisesta toiminnanharjoittajalle ei ole tarpeen antaa, jos toiminnanharjoittaja on liittynyt energiatehokkuussopimukseen, jonka energianhallintajärjestelmässä toiminnanharjoittaja määrittelee energiankäytön tehokkuuden seurantamenettelyt ja sitoutuu energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen.

  Energiatehokkuussopimukset ovat Suomessa ensisijainen keino täyttää EU:n tiukat energiatehokkuusvelvoitteet. Vapaaehtoiset sopimukset ovat vaihtoehto uudelle lainsäädännölle tai muille uusille pakkokeinoille. Sopimustoiminnan hyvä kattavuus ja tuloksellisuus ovat edellytyksiä vapaaehtoisuudelle. Kaikkien panosta siis tarvitaan ja jokainen toteutettu ja raportoitu energiankäytön tehostamistoimi on tärkeä.

  Vastuullinen ja tehokas energiankäyttö vähentää ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä.  Liittymällä mukaan energiatehokkuussopimukseen yritys/kunta kantaa oman kortensa kekoon ja osoittaa oman vastuullisuutensa. Samalla vahvistuu myönteinen julkisuuskuva.

Raportointi

• Miksi energiansäästötoimenpiteitä pitää raportoida?

  Energiansäästötoimenpiteiden ja niiden säästövaikutuksen vuosittainen raportointi on olennainen sopimusvelvoite.

  Raportoitujen tietojen avulla EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaiset velvoitteet on mahdollista toimeenpanna Suomessa, vapaaehtoisin toimin ilman lainsäädäntöä. Raportoitujen tietojen ansiosta on mahdollista osoittaa EU-komissiolle, että Suomessa vapaaehtoiset toimet tuottavat direktiivien edellyttämät säästöt.

  Liittyjän asettaman energiansäästötavoitteen saavuttamista seurataan myös vain toteutettujen ja raportoitujen energiansäästötoimenpiteiden avulla.

• Voiko toimipaikkojen raportoinnin yhdistää?

  Sopimusvelvoitteena oleva vuosittainen raportointi energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmään tehdään lähtökohtaisesti toimipaikoittain.

  Jatkuvaan parantamiseen liittyviä tietoja voi liittyjä halutessaan kuitenkin raportoida myös liittyjätasolla silloin, kun toimipaikkojen tiedot ovat yhtenevät. Tästä sovitaan erikseen Motivan kanssa.

  Elinkeinoelämän Energiapalvelujen ja kiinteistöalan vuokra-asuntokiinteistöjen toimenpideohjelmissa sekä kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa ei ole vastaavaa toimipaikkakohtaista raportointia.

• Voiko uudisrakennuksen määräystasoa paremman rakentamisen säästön laskea määräystason ja kohteelle lasketun E-luvun erotuksena?

  Rakennuslupaa varten tehtävän energiaselvityksen yhteydessä ilmoitetussa E-luvussa on mukana energiamuodon kertoimet. Tämän vuoksi E-luvun sijaan säästön arvioinnissa tulee käyttää laskennallista ostoenergian kulutusta. Ostoenergian käyttäminen arvioinnissa antaa oikeamman kuvan määräystasoa paremman rakentamisen vaikutuksesta kohteen todelliseen energiankulutuksen vähenemiseen. Määräystason ostoenergian kulutus on arvioitavissa esimerkiksi kohteen E-luvun ja rakentamismääräystason E-luvun kautta. Säästön arvioinnissa tulee myös ottaa huomioon se, että määräystasoa verrataan kohteen rakennusluvan hakemisen aikana voimassa olleeseen tasoon ja että kohteen laskennallinen taso on myös määritetty vastaavan ajankohdan laskentaperiaatteiden mukaisesti.

Tavoite ja liittymistiedot

• Mistä liittyjän tavoite lasketaan?

  Yritys/kunta asettaa liittyessään ohjeellisen määrällisen energiansäästötavoitteen (MWh) toimenpideohjelmassa/sopimuksessa määritetyille vuosille (2020 ja 2025).

  Yrityksen energiamääräinen (MWh) välitavoite ja kokonaistavoite lasketaan viimeisimmän liittymishetkellä käytettävissä olevan, normaalia toimintaa edustavan, kalenterivuoden energiankäytöstä (sähkö+lämpö+polttoaineet) ja ilmoitetaan liittymistiedoissa. Energiamääräisenä asetettava välitavoite vuodelle 2020 ja kokonaistavoite vuodelle 2025 lasketaan toimenpideohjelmissa ja kunta-alalla Kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa esitettyjen periaatteiden mukaisesti.

  Liittyjä ei aseteta tavoitetta absoluuttiselle energiankulutukselleen 2020 tai 2025. Tästä syystä tavoitteen asetannassa ei ole ns. vertailuvuotta.

  Ohjeellisen energiansäästötavoitteen saavuttamisen seurantaan hyväksytään tavoitteen asettamiskaudella toteutettujen energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmään raportoitujen toimenpiteiden säästöt, joiden energiansäästövaikutus on edelleen voimassa tarkasteluvuonna. Raportoitavien toimenpiteiden tulee kohdistua liittyjän tavoitteenlaskennassa mukana olevaa energiankäyttöä.

• Rakennuksemme on niin uusi, ettei siitä ole olemassa vielä normaalia kulusta vastaavia tietoja. Miten otamme sen energiankäytön huomioon liittymistiedoissa?

  Mikäli rakennus on niin uusi, että siitä ei ole vielä olemassa ns. normaalia toimintaa edustavan vuoden tietoja, voi sen energiankulutuksen arvioida liittymistietoihin esimerkiksi vastaavien muiden rakennusten avulla.

  Tällöin liittyjä toimittaa liittymistietojen mukana erillisen vapaamuotoisen liitteen, jossa eritellään mille rakennuksille energiatieto on arvio, kerrotaan lyhyesti arvion perusteita ja ilmoitetaan arvioitu energiankäytön määrä (MWh) liittymistiedoissa ilmoitettuna vuonna.

  Tavoitetta muutetaan myöhemmin, jos toteutuva ns. normaalia tilannetta vastaava kulutus tulevina vuosina poikkeaa merkittävästi liittymisvaiheessa tehdystä arviosta ja sen seurauksena toimijan asettama suhteellinen (%) tehostamistavoite muuttuu oleellisesti alkuperäisestä. Tavoitteen tarkistus tapahtuu tarvittaessa ylös- tai alaspäin.

• Tiedämme, että toimintamme muuttuu lähivuosina tavalla, joka vaikuttaa energiankäyttöömme. Voimmeko ennakoida tulevat muutokset jo liittymisvaiheessa ja jättää tietyt toiminnot kokonaan pois sopimukseen liitettävästä energiankäytöstä?

  Lähivuosina mahdollisesti tulevia muutoksia ei ole tarkoitus ennakoida liittymisvaiheessa, vaan pääsääntöisesti toimija liittyy sopimukseen koko liittymisajankohtaa vastaavalla energiankäytöllään.

  Tavoitetta muutetaan jatkossa, jos sopimuksen voimassaolon aikana tapahtuneista merkittävistä rakenteellisista tai omistuksellista muutoksista johtuen toimijan asettama suhteellinen (%) tehostamistavoite muuttuu oleellisesti alkuperäisestä. Tavoitteen tarkistus tapahtuu tarvittaessa ylös- tai alaspäin.

• Milloin tavoitetta voi muuttaa?

  Vuosille 2020 ja 2025 asetettavia ohjeellisia energiansäästötavoitteita (MWh) on mahdollista muuttaa.

  Tavoitteen muuttaminen on mahdollista, jos sopimuksen voimassaolon aikana tapahtuneista rakenteellisista tai omistuksellisia muutoksista johtuen sopimuksen piirissä oleva energiankäyttö muuttuu olennaisesti liittymistilanteesta ja sen seurauksena liittymisvaiheessa asetetun määrällisen energiansäästötavoitteen suhteellinen osuus (%) yrityksen energiankäytöstä muuttuu oleellisesti alkuperäisestä. Tavoitteen tarkistus tapahtuu tarvittaessa ylös- tai alaspäin.

  Tavoitteiden mahdollinen tarkistaminen tapahtuu kussakin elinkeinoelämän ja kiinteistöalan toimenpideohjelmassa sekä kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa kuvatulla tavalla (kts. kohta ”Liittyjän tavoitteen asettaminen”).

• Mitä tapahtuu, jos yritys/kunta ei saavuta energiankäytön tehostamistavoitettaan?

  Energiankäytön tehostamistavoite on ohjeellinen. Jokainen energiatehokkuussopimukseen liittyvä yritys tai kunta toteuttaa toimia omista lähtökohdistaan ja sitoutuu tekemään parhaansa tavoitteen saavuttamiseksi.

  Jos liittyjä ei saavuta tavoitettaan, siitä ei seuraa sanktiota.

Tuet

• Voiko energiatehokkuusinvestointeihin saada energiatukea?

  Kyllä, sopimukseen liittyneet yritykset voivat hakea tukea myös tavanomaisen tekniikan energiatehokkuusinvestointeihin. Tutustu tarkemmin Energiatukeen ja tukikelpoisiin hankkeisiin Business Finlandin Energiatuki-sivuilla.

  Määritettäessä  tuen suuruutta yrityksen/kunnan sitoutuminen pitkäjänteiseen energiansäästöön ja energiatehokkuuden parantamiseen otetaan huomioon myönteisenä tekijänä. Energiatehokkuussopimus katsotaan pitkäjänteiseksi menettelyksi.

  Mikro- ja pk-yrityksille sekä kunnille myönnetään edelleen valtion energiatukea Motiva-mallisten energiakatselmusten toteuttamiseen. Suuret yritykset, joita koskee energiatehokkuuslain (1429/2014) mukainen pakollinen energiakatselmusvelvoite, eivät voi saada tukea energiakatselmuksen toteuttamiseen.

  Lisätietoja Energiatuesta:

  • TEM sivuilla
  • Business Finlandin sivuilta