Tyks T-sairaala on yksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kolmesta suurimmasta sairaalasta. Kahdessa vaiheessa 2000-luvulla rakennettu kiinteistö koostuu useista rakennusosista, jotka yhdistyvät toisiinsa lasikatteisilla pääväylillä ja aulatiloilla.
T-sairaalan osuus sairaanhoitopiirin sähkönkulutuksesta on lähes kolmasosa. Siksi kiinteistöön päätettiin teettää energiakatselmus, jossa kartoitettiin energiaa kuluttavat kohteet ja keinoja energian säästämiseksi.
– T-sairaalan runsasta energiankulutusta selittää se, että kyse on niin sanotusta kuumasta sairaalasta, jossa toimivat muun muassa ympärivuorokautinen päivystys, tehohoito ja leikkaussalit, sairaanhoitopiirin kestävän kehityksen johtaja Leena Setälä huomauttaa.
Sähköä kuluttavat runsaasti myös sairaalan erilaiset kuvantamislaitteet sekä laboratorion kylmä- ja analytiikkalaitteet. Kiinteistössä tarvitaan lisäksi höyryä ja paineilmaa.
– Katselmuksen ehkä yllättävin tulos oli kuitenkin ilmanvaihtoon kuluvan energian suuri määrä. Siihen kuluu 62 prosenttia käytetystä kaukolämmöstä.
Haastava kohde energiakatselmukselle
Sairaanhoitopiiri tilasi energiakatselmuksen Turku Energialta. Katselmuksen käytännön toteutuksesta vastasi suunnittelutoimisto Elomaticin energia-asiantuntija Anssi Nevalainen, joka kertoo, että katselmuksen päätarkoitus oli saada kattava käsitys T-sairaalan energiankäytöstä ja antaa suosituksia erilaisten säätöjen optimoinnista. Lisäksi saatiin näkemystä suurempien energiainvestointien tueksi.
Katselmoijalle kohde on haastava, sillä isossa sairaalassa on runsaasti lämpöä, kaukokylmää, sähköä, höyryä ja paineilmaa kuluttavia kohteita.
– Sairaalarakennuksessa on esimerkiksi toista sataa ilmanvaihtokonetta ja kolme rinnakkaista sähköjärjestelmää eli normaali, varmennettu ja katkeamaton sähköverkko. Kaikki oli käytävä läpi, jos halusi tietää, miten paljon sähköä kuluu eri paikoissa, Nevalainen toteaa.
Energiakatselmukseen kuului kaksi seurantajaksoa. Ensimmäinen tehtiin lämmityskauden aikana keväällä ja toinen viilennyskaudella heinäkuussa.
Nevalaisen mukaan lämmönjakohuoneiden kaltaisiin kriittisiin kohteisiin asennettiin mittalaitteita. Dataa kerättiin lämmönjaon lisäksi myös jäähdytyksestä, ilmanvaihdosta paineilman tuotannosta, valaistuksesta, veden ja höyryn käytöstä ja kaasujärjestelmistä. Myös välinehuollon ja laboratoriolaitteistojen kulutus selvitettiin.
– Energiankulutuksen päämittaukset olivat kunnossa. Jouduimme kuitenkin tekemään paljon alamittauksia, jotta pystyimme arvioimaan esimerkiksi lämmönkulutusta ja -jakautumista kiinteistön eri osissa, Nevalainen sanoo.
Energiansäästöä ilmastoinnin ja lämmityksen säädöistä
Sairaanhoitopiiri on mukana Astetta alemmas -kampanjassa. Setälän mukaan syksyn aikana talotekniikan huollon ja tilojen käyttäjien kanssa on käyty läpi, mitä sähkön ja lämmön säästämiseksi voidaan tehdä.
– Olemme tehneet ensivaiheessa esimerkiksi säätöjä ilmastointi- ja lämmityslaitteisiin kohteissa, joissa energiahukkaa havaittiin. Energiakatselmus antoi tähän hyvää pohjaa.
Yksi tehokkaimmista ja nopeimmin vaikuttavista tavoista on lisätä ilmanvaihdon tarpeenmukaisuutta. Talotekniikkaa voidaan keskitetysti säätää niin, että ilmanvaihto puolitetaan tiloissa, jotka eivät ole käytössä esimerkiksi viikonloppuisin.
– Samalla on käyty läpi kiinteistön automatiikkaa, jotta lämmitys ja jäähdytys eivät ole turhaan samanaikaisesti päällä.
Setälän mukaan myös sairaalavälineiden steriloinnissa ja sairaalan keittiössä tarvittavaa höyryntuotantoa tehostetaan säädöillä ja huonosti toimivien venttiilien vaihdolla. Höyryä tuotetaan nyt öljyllä, mutta pidemmällä aikavälillä on tarkoitus siirtyä sähköä käyttävään järjestelmään.
– Käyttötekniset toimet laitamme heti toimeen. Investointeja vaativia korjauksia jaksotetaan ei vuosille. Tällainen on höyryn tuotannon ohella esimerkiksi valaistuksen vaihtaminen asteittain led-tekniikkaan.
Oppia muidenkin kiinteistöjen energiatehokkuuteen
Setälän mielestä energiakatselmuksia kannattaa tehdä jatkossa myös muissa sote-kiinteistöissä. Esimerkiksi Tyksin kirurgisessa sairaalassa annetaan vaativaa hoitoa, mikä kuluttaa paljon energiaa.
– T-sairaalan katselmuksesta saatuja oppeja voidaan hyödyntää myös esimerkiksi terveyskeskuksissa ja vanhusten palveluasumisen kiinteistöissä energiatehokkuuden parantamiseen.
Vuoden 2023 alusta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kiinteistöt siirtyvät sote-uudistuksessa Varsinais-Suomen hyvinvointialueen käyttöön. Setälän mukaan kiinteistötekniikasta vastaavilla ensimmäinen vuosi menee uusien kiinteistöjen ja toimipisteiden haltuunottoon, mutta sen jälkeen energiakatselmuksia todennäköisesti jatketaan.
– Energiansäästöön velvoittavat myös sote-uudistuksen valtakunnalliset tavoitteet, joihin sisältyy ekologisesti kestävien toimien ja ilmastonmuutosta hillitsevien keinojen tunnistaminen.
Teksti: Matti Remes
Kuva: TYKS
