Nakkeja, makkaroita ja kinkkuja syödään kaikkialla maailmassa, ja aika moni lihavalmisteista on pakattu Visko Teepak Ab Oy:n valmistamiin kuitusuoliin. Hangossa toimiva yritys on maailman suurin keinotekoisten makkarankuorten valmistaja, jonka tuotannosta 98 prosenttia menee vientiin.
Kuitusuolen pääraaka-aine on pitkäkuituinen erikoisvahva paperi, joka tuotantoprosessin aikana päällystetään viskoosilla eli liukoiseen muotoon muutetulla sellulla.
Kemikaalikäsittelyn jälkeen viskoosi muuttuu takaisin kiinteään muotoon. Sen jälkeen kuitusuoli huuhdellaan huolellisesti lämpimällä vedellä. Kuivattamisen jälkeen tuote laitetaan rullalle ja toimitetaan asiakkaille.
Visko Teepakin EHS-päällikkö Tuomo Mäkilä kertoo, että kuitusuolen huuhteluun tarvitaan runsaasti lämmintä vettä. Myös kuivatusvaiheeseen vaaditaan paljon energiaa.
– Energian säästämiseksi olemme pyrkineet optimoimaan ja vähentämään lämpimän veden käyttöä tuotannossa, Mäkilä toteaa.
Vettä ja energiaa säästyy
Energiaa on pystytty säästämään muuttamalla veden virtauksia tuotantoprosessissa. Lämmintä vettä pyritään myös kierrättämään mahdollisimman paljon ennen kuin se johdetaan viemäriin.
– Energian säästämisen ohella tämä vähentää myös veden kulutusta, Mäkilä huomauttaa.
Kuitusuolen kuivatuksessa lämmön kierrätys on keskeinen keino säästää energiaa. Kuivaimiin on asennettu lisää puhaltimia, joiden avulla lämmintä ilmaa voidaan kierrättää prosessissa mahdollisimman pitkään.
Suomalainen Visko Teepak on maailman suurin kuitusuolien valmistaja. Hangossa toimivan yrityksen tuotannosta 98 prosenttia menee vientiin.
Mäkilän mukaan energiatehokkuuden parantamisessa suurimmat haasteet liittyvät kuitusuolen laadun varmistamiseen. Elintarviketeollisuudessa tuotteille asetetut laatuvaatimukset ovat erityisen tiukat.
– Energian käyttöä tehostavat toimet eivät saa vaikuttaa tuotteen laatuun. Tämän vuoksi esimerkiksi huuhtelussa lämmintä vettä ei voi kierrättää prosessissa loputtomiin.
Energiatehokkuussopimus lisää motivaatiota
Visko Teepakin tehtaalla on tehty lukuisia muitakin energiaa säästäviä toimia. Muun muassa tuotantolaitoksen sähkömoottoreita on vaihdettu uusiin ja entistä energiatehokkaampiin malleihin. Lisäksi vanhoja valaisimia on pienemmässä mittakaavassa vaihdettu energiatehokkaisiin ledeihin.
Viskon suurin yksittäinen energiahanke on ollut voimalaitoksen uudistus, jossa luovuttiin polttoöljyn käytöstä ja siirryttiin käyttämään polttoaineena haketta. Hiilidioksidipäästöjen ohella rikin ja typen oksidien päästöt ilmaan vähenivät huomattavasti.
Mäkilä kertoo, että energiankäyttöä tehostavat toimet ja uusiutuvan energian käytön lisääminen tuovat yritykselle taloudellista hyötyä. Myös yhä useammat asiakkaat edellyttävät, että tuotteiden toimittajat toimivat ympäristön kannalta vastuullisella tavalla.
– Muun kemianteollisuuden tavoin pyrimme olemaan eturintamassa näissä asioissa. Haluamme raportoida tekemistämme toimista myös muille ja olla ylpeitä saavutuksista.
Visko Teepak on mukana kemianteollisuuden energiatehokkuussopimuksessa kaudella 2017–2025.
– Liittyminen sopimukseen toimii motivaattorina energiatehokkuuden parantamiseen. Se auttaa myös verkostoitumisessa ja kokemusten vaihdossa näissä asioissa, Mäkilä perustelee.
Energiaryhmä etsii tehostamiskohteita
Visko Teepakilla on vuosien kokemus tehtaalla tehdyistä energiakatselmuksista, joissa etsitään uusia säästökohteita. Mäkilän mukaan työ on kuitenkin vuosi vuodelta haastavampaa, sillä helpoimmat ratkaisut on jo tehty.
Tuotantolaitoksella on energiaryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti pohtimaan energian käyttöä tehostavia toimia. EHS-päällikön ohella ryhmään kuuluvat tuotantoprosessin kehityspäällikkö, kunnossapitopäällikkö ja tehdaspäällikkö.
– Energian käytön tehostamisessa on usein kyse varsin yksinkertaisista asioista, esimerkiksi jonkin laitteen käytön muuttamisesta. Siksi kannustamme myös työntekijöitä tekemään havaintoja ja ideoita, joilla energiaa voidaan säästää päivittäisessä työssä.
Mäkilän mukaan energiatehokkuudesta huolehtimisesta on tullut osa yrityksen päivittäistä toimintaa ja päätöksentekoa.
– Myös sisäinen viestintä on energia-asioissa tärkeää. Asioita on pidettävä koko ajan esillä, jotta toimintakulttuuri ja -tavat muuttuvat.
Teksti: Matti Remes
Kuva: istock
