ABB valmistaa taajuusmuuttajia Helsingin Pitäjänmäessä sijaitsevalla tehtaallaan. Laitteiden testauksen ja tuotekehityksen yhteydessä syntyy runsaasti hukkalämpöä, joka johdettiin aiemmin ulkoilmaan harakoille.
Muutama vuosi sitten syntyi ajatus, josko hukkalämpöä voisi hyödyntää suuren kiinteistön ja käyttöveden lämmitykseen.
– Tehtaassa tehtiin jäähdytystä ja tarvittiin lämmitystä samanaikaisesti. Ryhdyimme pohtimaan, miten nämä kaksi asiaa voidaan yhdistää ja laittaa energiavirrat kiertämään tehtaan sisällä, ABB:n taajuusmuuttaja-liiketoimintayksikön energiajohtaja Ville Eskola kertoo.
Lämpöpumpuilla hukkalämpö hyötykäyttöön
Energiainvestoinnin toteutumista edisti se, että tehtaassa olivat jo valmiit jäähdytys- ja lämmitysverkot.
Nestekiertoinen jäähdytysverkko kerää hukkalämpöä talteen tuotannon testauspaikoista ja tuotekehityksen tiloista. Hukkalämpö kerätään verkkoon ilma-vesi-lämmönvaihtimilla. Nestejäähdytteisissä laitteistoissa käytetään vesi-vesi-lämmönvaihtimia.
– Jäähdytyslinja kulki läheltä tehtaan lämmityslinjaa. Näin järjestelmät oli mahdollista yhdistää toisiinsa lämpöpumppujärjestelmällä kohtalaisen vaivattomasti, Eskola sanoo.
– Pyysimme ulkopuolista asiantuntijaa suunnittelemaan ja laskemaan, olisiko investointi myös taloudellisesti järkevää suhteellisen lyhyellä takaisinmaksuajalla.
Vuonna 2020 taajuusmuuttajatehtaalla käynnistyivät ensimmäiset kaksi 100 kilowatin lämpöpumppua. Ne nostavat jäähdytyslinjasta kerätyn lämmön lämpötilaa, jotta sitä voidaan käyttää toimistotilojen lämmitykseen.
Sittemmin lämpöpumppujärjestelmää on laajennettu, ja kapasiteetti riittää nyt koko tuotantolaitoksen kiinteistön ja käyttöveden lämmitykseen. Lämmitettävää tilaa on yhteensä noin 300 000 kuutiometriä. Se koostuu muun muassa 16 metriä korkeasta tehdashallista.
Myös ilmanvaihdosta iso energiansäästö
Eskolan mielestä ABB:n taajuusmuuttajatehtaan kaltaisessa tuotantolaitoksessa energiansäästössä kannattaa keskittyä alussa isoihin asioihin ja edetä sitten pienempiin asioihin.
Energiatehokkaisiin led-valaisimiin on siirrytty kaikissa tehdas- ja toimistotiloissa. Ison säästön energiankulutukseen on tuonut myös ilmanvaihdon säätäminen. Toimistotiloissa on siirrytty tarpeenmukaiseen ilmanvaihtoon, jossa rakennusautomatiikka ja sisäilman hiilidioksidipitoisuutta mittaavat anturit säätävät kunkin tilan ilmanvaihtoa ihmismäärän mukaan.
Eskolan mukaan seuraavaksi on tarkoitus selvittää tehdashallin ilmanvaihdon muuttamista tarpeenmukaiseksi.
– Suuressa tilassa vaihdetaan edelleen liikaa ilmaa suhteessa tarpeeseen. Ulkoilman lämmittäminen etenkin kovilla pakkasilla vaatii paljon energiaa. Selvityksessä on tarkoitus katsoa, miten sisäilman kierrätystä voidaan tehostaa ja ottaa ilmaa ulkoa vain tarpeen mukaan. Näin pääsemme tilanteeseen, jossa lämmitykseen tarvitaan kaukolämpöä vain kovimpien pakkasten aikana.
Hyvät käytännöt leviävät koko konserniin
ABB on globaalisti toimiva teknologiakonserni, joka tavoittelee omassa toiminnassaan hiilineutraaliutta vuonna 2030. Ville Eskola kertoo, että taajuusmuuttajatehdas kuuluu yhtiössä edelläkävijöihin energiatehokkuuden parantamisessa.
– Olemme esitelleet omia ratkaisujamme globaaleissa tapaamisissa. Hyvät käytännöt kiinnostavat myös konsernin muita tuotantolaitoksia.
Esimerkiksi naapurissa Pitäjänmäessä sijaitsevassa ABB:n konetehtaassa on jo asennettu lämpöpumppulaitos keräämään hukkalämpöä, ja järjestelmän laajentaminen on suunnitteilla.
ABB Oy kuuluu teknologiateollisuuden energiatehokkuussopimukseen. Mukanaolo mahdollistaa valtion energiatukien hyödyntämisen energiatehokkuutta parantavissa hankkeissa.
– Energiatuki on ollut hyvä kannustin tehdä investointipäätöksiä, Eskola huomauttaa.
Yhtiö on ollut mukana myös ratkaisutoimittajana Motivan ja teollisuuden yhteishankkeessa ”Sähköistyminen, hukkalämmöt ja lämpöpumput teollisuudessa”, jossa lämpöpumppujen ja muiden sähköistämisratkaisujen kautta tavoitellaan fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä ja energiatehokkuuden parantamista.
Fakta:
ABB:n taajuusmuuttajatehdas on osa kansainvälistä ABB-konsernia. Sen tuotantolaitos sijaitsee Helsingin Pitäjänmäessä.
Teksti: Matti Remes
Kuva: ABB
