Asumisoikeus- ja vuokra-asuntoja omistavalla Asuntosäätiöllä on maalämpöjärjestelmät noin 50 kohteessa. Niihin asennetaan tulevien kuukausien aikana sähkön kulutusjouston mahdollistavat ohjauslaitteet.
Kulutus- eli kysyntäjousto tarkoittaa sähkötehon hetkellistä vähentämistä tai lisäämistä, mikä auttaa tasapainottamaan valtakunnallista sähköverkkoa häiriötilanteissa.
Asuntosäätiön kiinteistöpäällikkö Teemu Jalomäki sanoo, että järkevöittämällä sähkönkulutustaan voidaan hillitä kustannusten nousua ja pitää asumiskulut kohtuullisina.
– Päätimme alun perin siirtyä sähkön kysyntäjoustoon sen tarjoamien kustannussäästöjen vuoksi. Nyt toimenpide on entistäkin ajankohtaisempi, kun kulutushuippuja on tärkeää tasata myös energian valtakunnallisen saatavuuden vuoksi.
Investointi maksaa vuodessa itsensä takaisin
Kantaverkkoyhtiö Fingrid maksaa korvauksen kulutusjoustoon osallistuville sähkön käyttäjille. Asuntosäätiön kiinteistöissä jousto toteutetaan käytännössä niin, että maalämpöjärjestelmään asennettu ohjauslaite kytkee lämpöpumpun kompressorin pois päältä, jos kantaverkkoyhtiö Fingridiltä tulee tieto sähköverkossa olevasta tehovajeesta. Tehovaje tarkoittaa tilannetta, jossa sähkön tuotanto ei riitä kattamaan sen kysyntää.
− Kysyntäjousto toteutuu käytännössä sähkönsiirron muutoksissa sekuntitasolla. Se ei vaikuta asumismukavuuteen, Jalomäki huomauttaa.
Pattereiden ja käyttöveden lämmityksestä pitävät lyhyiden katkojenkin aikana huolen 1000–3000 litran lämminvesivaraajat. Kun häiriö on poistunut sähköverkosta, maalämpöjärjestelmä alkaa taas toimia normaalisti.
Uuden laitteiston asennukset aloitettiin syksyllä. Jalomäen mukana tavoitteena on saada kaikki maalämpökohteet siirrettyä kulutusjoustoon vuoden 2023 aikana. Järjestelmän perustamiskustannus Asuntosäätiölle on noin 16 000 euroa.
– Investoinnin takaisinmaksu on alle vuoden.
Paljon työtä energiatehokkuuden eteen
Asuntosäätiö-konserni kuuluu kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen (VAETS). Jalomäen mukaan energiaa säästävissä toimenpiteissä on oleellista suunnitelmallisuus. Asuntosäätiöllä on noin 700 kohdetta 32 eri toimipaikkakunnalla, joiden talotekniikka käydään järjestelmällisesti läpi säännöllisen väliajoin.
– Tekninen huolto tarkistaa yleisten tilojen taloteknisten laitteiden kunnon joka toinen vuosi. Ilmanvaihtokanavat säädetään ja puhdistetaan seitsemän vuoden välein, kun suositus on kymmenen vuotta, Jalomäki luettelee.
Myös vesikalusteiden kunto käydään läpi seitsemän vuoden välein ja asennetaan niihin samalla vettä säästäviä laitteita. Kaikissa kohteissa on vakiopaineventtiilit, jotka säätävät vedenvirtaamat ja paineet oikealle tasolle.
– Aurinkosähkön tuotantoa olemme lisänneet koko ajan. Ensi vuonna paneeleita on tarkoitus asentaa kohteisiin 100 kilowattipiikin edestä.
Toinen meneillään oleva iso hanke on ilmanvaihdon huippuimureiden siirtäminen aika-ajastuksista tarpeenmukaiseen ohjaukseen. Normaalisti puolella teholla käyvät imurit lisäävät automaattisesti ilmanvaihtoa, jos sisäilman laatu sitä vaatii. Sisäilman lämpötilaa, kosteutta hiilidioksidipitoisuutta ja VOC-päästöjä mittaavat huoneistoihin asennetut anturit.
Jalomäen mielestä kiinteistötekniikalla on iso merkitys energiatehokkuuden parantamisessa. Siksi kiinteistönomistajien kannattaa ottaa kaikki hyöty uudesta teknologiasta.
– Itse teemme paljon myös pilottihankkeita teknologiatoimittajien kanssa. Niistä saaduista kokemuksista on toivottavasti hyötyä muillekin.
Kaikki tieto löytyy raportointijärjestelmästä
Jalomäen mukaan Asuntosäätiön kiinteistöissä taloteknisten laitteiden valvonta on järjestetty niin, että niiden asetusarvot tarkastetaan kerran vuorokaudessa ja verrataan lukuja edelliseen vuorokauteen. Jos etävalvonnasta vastaava yhteistyökumppani havaitsee poikkeamia, niiden syytä lähdetään heti selvittämään.
Asuntosäätiöllä on käytössä sähköinen raportointijärjestelmä, josta kunkin kiinteistön oleelliset tiedot löytyvät kätevästi yhdestä paikasta. Sinne kirjataan esimerkiksi tehdyt tarkastukset ja huoltotyöt.
Myös talotekniset hälytykset tulevat samaan raportointijärjestelmään, joten viat havaitaan ja niitä päästään selvittämään nopeasti. Järjestelmästä voi seurata myös energian ja veden kulutusta tunnin tarkkuudella.
– Energian kulutuksen tarkka seuranta on kaiken lähtökohta. Tiedämme, miten ilma kiinteistöissä liikkuu, mitkä ovat huonelämpötilat ja miten vettä kulutetaan.
Fakta:
Asuntosäätiö on yksi suurimmista kotimaisista asuinkiinteistöjen omistajista Suomessa. Sillä on 18 000 asuntoa yhteensä 32 paikkakunnalla.
Teksti: Matti Remes
Kuva: Asuntosäätiö
